2_472.JPG

Suomen kouluissa tulisi kiinnittää sosiaalisiin valmiuksiin nykyistä selvästi enemmän huomiota. Samaten rauhan- ja kansalinvälisyyskasvatukselle tulisi palauttaa niille kuuluva keskeinen paikka opetusohjelmassa.

Olisi erittäin tärkeää, että kouluissa opetettaisiin tasapainoisesti toisaalta logiikkaa, rationaalisuutta ja matemaattisia kykyjä kehittäviä aineita ja toisaalta taiteellisuutta, luovuutta ja empatiaa kehittäviä aineita. Paitsi koulujärjestelmässämme, koko yhteiskunnassa jälkimmäiset taidot ovat jääneet ensinmainitun jalkoihin. Tasapainoisen, onnellisen ja kehittyvän yhteiskunnan luomisessa tarvitsemme kummankin aivopuoliskon kykyjä tasapuolisesti.

Askeleita tulisi siis ottaa steinerpedagogiikan suuntaan. Steinerkouluissa suositaan taideaineita enemmän kuin muissa kouluissa. Esimerkiksi 8. – 9. -luokkalaisilla on 7 – 8 viikkotuntia musiikkia, kuvataidetta, käsitöitä sekä eurytmiaa. Viimeksimainittu on liikkumista, musiikkia ja eleitä yhdistävä taidemuoto. Alaluokilla sadut ja lorut ovat keskeisessä asemassa.

Opettaja-lehden teettämän kyselyn mukaan enemmistö opettajista on samoilla linjoilla. Neljä viidestä opettajasta pitää taito- ja taideaineiden määrää peruskoulussa riittämättömänä. Opettajien mielestä taidekasvatuksen merkitys oppilaan kehityksessä korostuu pitkällä aikavälillä. Taiteen avulla oppilaat selviävät kipeästäkin kasvuprosessista lapsesta aikuiseksi.

(Lisäys 5.9.2009: nykykisin kallistuisin suosittelemaan Montessoripedagogiikkaa.)