Äänestä Heidi Hautala Europarlamenttiin!

bg.jpg

On aina se riski, että parlamentissa esitetään poliittisia mielipiteitä, oli Heidi Hautalan vastaus, kun häntä kritisoitiin hänen eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnossa pitämästään puheesta. Puheessaan hän oli eräänkuuluttanut Venäjälle oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokraattista vastuuta.

Europarlamenttivaalit järjestetään sunnuntaina 7.6. (ennakkoäänestys 27.5 – 2.6.). Oma äänestysvalintani on Heidi Hautala. Alla ensin Wikipediasta kaivettua tietoa Euroopan Parlamentista ja Euroopan vihreästä puolueesta, sen jälkeen Heidi Hautalan kolme teesiä. Yläkuvaa klikkaamalla pääset Heidin vaalisivuille, ja alempaa logoa klikkaamalla Euroopan vihreiden sivuille.

Valtaoikeudet

Euroopan parlamentin asema ja toimivalta ovat vahvistuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sen asema EU:n toimielimenä ei kuitenkaan ole samanlainen kuin jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien kunkin maan lainsäädännössä. Euroopan parlamentin toimivalta voidaan ryhmittää viiteen kokonaisuuteen:

1. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy jäsenvaltioiden esityksen pohjalta komission jäsenet. Parlamentilla on mahdollisuus epäluottamuslauseen antamiseen komissiolle.
2. Parlamentti osallistuu EU:n lainsäädäntöprosessiin yhteispäätösmenettelyssä sekä antamalla mietintöjä tai lausuntoja. Parlamentilla on mahdollisuus pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksia, mutta varsinaista aloiteoikeutta parlamentilla ei ole.
3. Parlamentti osallistuu EU:n talousarvion käsittelyyn
4. Parlamentti osallistuu EU:n uusien jäsenvaltioiden hyväksymiseen
5. Parlamentti valvoo komission ja neuvoston toimintaa erilaisten raportointien kautta. Lisäksi yksittäisillä parlamentin jäsenillä on oikeus suullisten ja kirjallisten kysymysten esittämiseen neuvostolle ja komissiolle. Parlamentti myös nimittää Euroopan oikeusasiamiehen.

Sijaintipaikat

Euroopan parlamentin virallinen päätoimipaikka on Strasbourg, minkä lisäksi sillä on toimipaikka Brysselissä. Parlamentin sihteeristö puolestaan sijaitsee Luxemburgissa. Käytännössä parlamentti kokoontuu Strasbourgissa vain neljän päivän ajan kuukaudessa suorittamaan äänestyksiä täysistunnoissa. Muut täysistunnot, valiokuntatyöskentely ja erilaiset kuulemistilaisuudet tapahtuvat Brysselissä, missä parlamentilla on käytössään eniten tiloja.

Toimipaikat on vahvistettu viimeksi Amsterdamin sopimuksessa, eikä parlamentilla ole itsellään mahdollisuutta niitä muuttaa. Monet europarlamentaarikot haluaisivat vahvistaa Brysselin parlamentin ainoaksi sijaintipaikaksi, sillä kaksi sijaintipaikkaa hankaloittavat parlamentin toimintaa ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, jotka on arvioitu 200 miljoonaksi euroksi vuosittain.

Paikkajakauma 2004–2009

Vuodesta 2004 vuoden 2006 loppuun europarlamentaarikkojen määrä oli 732, mutta Romanian ja Bulgarian liittyessä EU:n jäsenmaiksi 1.1.2007 määrä nousi 785:een. Vuoden 2009 vaalien jälkeen jäsenten määrä lasketaan 751:een. Europarlamentaarikot eivät järjestäydy maittain, vaan seitsemän maanosanlaajuisen poliittisen ryhmän tunnusten alle. Seuraavassa poliittiset ryhmät suuruusjärjestyksessä (tilanne joulukuussa 2007):

* Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä (EPP-ED) 285
* Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ryhmä (PES) 215
* Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueen ryhmä (ALDE) 102
* Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmä (UEN) 44
* Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Greens/EFA) 42
* Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL) 41
* Itsenäisyys ja demokratia -ryhmä (IND/DEM) 24
* Sitoutumattomat (NI) 32

Maiden paikkamäärät

EU-mailla on paikkoja Euroopan parlamentissa seuraavasti 2009 vaaleihin saakka. Paikkajako ei vastaa suoraan väkilukua, vaan pienillä mailla on suhteessa enemmän paikkoja kuin suurilla. Tulevissa vaaleissa Suomella on 13 paikkaa.

* Saksa 99
* Ranska, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta 78
* Espanja, Puola 54
* Romania 35
* Alankomaat 27
* Belgia, Tšekki, Kreikka, Unkari, Portugali 24
* Ruotsi 19
* Itävalta, Bulgaria 18
* Tanska, Slovakia, Suomi 14
* Irlanti, Liettua 13
* Latvia 9
* Slovenia 7
* Kypros, Viro, Luxemburg 6
* Malta 5

Euroopan vihreä puolue

Euroopan vihreä puolue (EGP) on Euroopan laajuinen vihreiden puolueiden yhteistyöpuolue. Euroopan vihreä puolue perustettiin 2004, jolloin sen puheenjohtajiksi valittiin suomalainen Pekka Haavisto ja italialainen Grazia Francescato. Tällöin Euroopan vihreä puolue korvasi edeltäjänsä, vuonna 1993 perustetun Euroopan vihreiden federaation.

Järjestöllä on 35 jäsenpuoluetta paitsi EU-maista myös muista Euroopan maissa. Suomesta jäsenenä on Vihreä liitto. EGP:n nuorisojärjestö on Euroopan vihreät nuoret.

Euroopan parlamentissa Euroopan vihreä puolue kuuluu Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmään (Greens/EFA). Vihreillä on europarlamentissa 42 paikkaa. Ryhmällä on kaksi tasavertaista puheenjohtajaa, jotka ovat Daniel Cohn-Bendit ja Monica Frassoni.

Euroopan parlamentin vaaleissa 2004 Euroopan vihreillä oli ensimmäinen yhtenäinen koko EU:ssa toteutettu vaalikampanja.

sticker2.jpg

Teesejä Heidin sivuilta:

Reilu EU maailmassa

Haluan olla tekemässä EU:sta reilumpaa toimijaa maailmassa. Viime kuukausina on tuntunut siltä, että EU tekee sitä mitä sen pitääkin, kun se pyrkii sulkemaan veroparatiiseja ja saattamaan finanssimarkkinat valvontaan. Kehityspolitiikka on entistä tärkeämpää, koska taantuma iskee pahimmin juuri maailman köyhiin. Ihmisoikeuksia ei saa uhrata kaupallisille eduille. Tarvitaan uusi teollinen vallankumous, jossa hyvinvointi tuotetaan huomattavasti vähemmillä luonnonvaroilla ja energialla.

Tasa-arvoinen EU

Yhdenvertaisuutta korostava pohjoismainen yhteiskuntamalli on saanut paljon kannatusta muuallakin Euroopassa, koska se yhdistää oikeudenmukaisuuden ja talouden menestyksen. Haluan olla mukana vahvistamassa kaikkinaisen syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ja edistämässä naisten ja miesten tasa-arvon mahdollistavia uudistuksia, kuten työn ja perheen yhteensovittamista.

Avoin EU

Olen ollut tekemässä EU:sta avoimempaa, mutta komissio haluaa nyt supistaa avoimuutta. Tämän takaiskun haluan estää. Juuri nyt on myös tärkeää varmistaa, että EU:ssa sovitusta kansalaisaloitteesta tulee totta. Se auttaisi kansalaisia yhdistämään voimansa koko unionin laajuisesti tärkeinä koettujen tavoitteiden taakse. Päätöksentekijöiden yhteydet lobbareihin on saatava läpinäkyviksi.



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.