Tag: Venäjä

Puhetta ja tekoja – sodan vastustamisesta rauhan rakentamiseen

Puhetta ja tekoja – sodan vastustamisesta rauhan rakentamiseen

Rauha on enemmän kuin sodan poissaoloa. Se on jatkuvia tekoja, hyvää arkielämää ja tie kohti oikeudenmukaisuutta, rauhanaktivistit määrittelivät TSL:n järjestämässä tilaisuudessa Hyvin sanottu -keskustelufestivaaleilla 30.9.2023. Rauhasta olivat keskustelemassa Keskustelua ohjaasi TSL:n koulutuspäällikkö Kirsi Mäki ja se käytiin Erätauko-menetelmää hyödyntäen. Lue Aikamerkin juttu keskustelusta: https://aikamerkki.fi/rauhantyo-antaa-ihmisille-toivoa/ Työväen 

Yuval Noah Hararin haastattelu

Yuval Noah Hararin haastattelu

Yuval Noah Hararin haastattelu Helsingin Sanomissa 11.4.20. “Nyt täytyisi tehdä nopeasti globaali taloussuunnitelma. Ilman sellaista lopputuloksena on Hararin mukaan lukuisten köyhien valtioiden täydellinen romahdus, joka koskettaisi lopulta myös ihmikunnan vaurasta puoliskoa.” Juuri näin. Ja täsmälleen päinvastoin kuin Trump ja muut populistit väittävät: tarvitsemme lisää kansainvälistä 

Vielä lisää vastauksia

Vielä lisää vastauksia

Toissapäivänä ja eilen olen poiminut tänne Helsingin Sanomien ja Iltasanomien vaalikoneiden kysymyksiä ja vastaushahmotelmiani. Tässä joitakin jota pähkäilin tänään.

31. Monipuoliset ja ilmaiset sosiaalituet ja -palvelut ovat tehneet suomalaisista laiskoja ja kiittämättömiä. (IS)

Täysin eri mieltä. Keskimäärin suomalaiset eivät ole kovinkaan laiskoja eivätkä kiittämättömiä. Toki myös sellaisia on, mutta en usko sosiaalitukien ja -palveluiden olevan tähän ainakaan pääsyyllinen.

32. Valtion velkaantuminen on vaarallisen voimakasta (2015 budjetin loppusumma on 53,7 miljardia euroa ja se on 4,5 miljardia euroa alijäämäinen). (IS)

Jokseenkin eri mieltä. Suomen valtionvelka on yhä hallinnassa. The Fund for Peace -kansalaisjärjestön hauraiden maiden indeksissä Suomi on maailman stabiilein valtio, ainoana omassa “erittäin vakaa”-kategoriassaan. Talouden nobelisti ja taloustieteen professori Paul Krugmanin mielestä Suomi on tehnyt liian kovaa kiristyspolitiikka ilman minkäänlaista painetta markkinoilta.

33. Euron haitat ovat suurempia kuin hyödyt. (IS)

Jokseenkin eri mieltä. Eurosta on ollut paljon hyötyä, vaikka juuri nyt Ruotsi näyttää hyötyvän pysyttelemisestään sen ulkopuolella. Tulevaisuus näyttää epävarmalta.

34. Säännöt ja lait kahlitsevat liikaa taloudellista toimeliaisuutta. (IS)

Jokseenkin samaa mieltä. Keskustelu tiettyjen sääntöjen ja lakien tarpeellisuudesta tasaisin väliajoin on tärkeää. Säätely on joissain kohdissa mennyt liian pitkälle.

35. Kreikan velat pitää antaa anteeksi tai ehtoja huojentaa. Muuten maa ei selviä talousahdingosta. (IS)

Täysin samaa mieltä. Löytääksemme ratkaisun Kreikan kriisiin nyt tarvitaan rohkeita ja radikaaleja toimenpiteitä. Velkojen anteeksianto valtion ajauduttua toivottomaan velkakierteeseen ei ole maailmanhistoriassa ainutlaatuista, ja sitä voisi kokeilla myös Kreikan tilanteessa.

36. Sote-uudistus parantaa kansalaisten sosiaali- ja terveyspalveluja ja hillitsee kustannuksia. (IS)

En osaa sanoa. Näin on tarkoitus, aika näyttää, tuleeko näin käymään. Hyvää sote-uudistuksessa ovat sen perusperiaatteet eli yhtäältä perustason ja erikoistason integroiminen, ja toisaalta voimavarojen kokoaminen suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Huonoa oli työterveyshuollon jättäminen uudistuksen ulkopuolelle.

37. Suomessa pitää siirtyä tasaveromalliin, jossa kaikilla on sama veroprosentti tuloista riippumatta. (IS)

Täysin eri mieltä. Pohjoismasen hyvinvointimallin rahoitus perustuu pitkälti progressiiviseen verotukseen, ja haluan pitää siitä kiinni niin kauan kuin vertailevat tutkimukset osoittavat sen toimivan kaikkein köyhimpien näkökulmasta paremmin kuin tasaveromallin.

38. Suomessa pitää rajoittaa ylisuuria eläkkeitä säätämällä eläkekatto. (IS)

Täysin eri mieltä. Eläketurvakeskus on selvittänyt asiaa hiljattain ja tullut siihen tulokseen, ettei eläkekatto pienentäisi yksittäisiä suuria eläkkeitä, vaan siirtäisi ne erilaisiksi palkitsemisjärjestelmiksi. Valtion työeläkemenoja eläkekatto leikkaisi vasta kymmenien vuosien kuluttua, mutta sen sijaan eläkemaksutulo pienenisi välittömästi.

39. Työttömyys johtuu liian korkeista palkoista. Niitä pitää alentaa yritysten kilpailukyvyn takia. (IS)

Jokseenkin eri mieltä. Liian korkeat palkat eivät ole työttömyyden ainut, eikä edes päällimmäisin syy. Vihreiden ajama perustulo madaltaisi kynnystä siirtyä työttömyydestä työelämään, ja vähentäisi siten työttömyyttä, poistaisi kannustinloukkuja ja lisäisi yritysten mahdollisuutta ottaa työtekijöitä joustavasti lyhyisiinkin työsuhteisiin.

40. Valtion pitää osallistua vaikeuksiin joutuneiden yritysten ja niiden työpaikkojen pelastamiseen. (IS)

Jokseenkin eri mieltä. Tämmöisen politiikan ongelmana olisi, että se olisi epäoikeudenmukaista kilpaileviin yrityksiin nähden, ja sillä tuettaisiin kannattamatonta yritystoimintaa, mikä on pitkällä tähtäimellä kestämätöntä.

41. Suomen pitäisi liittyä Natoon. (IS)

Täysin eri mieltä. Natomaiden puolustusmenot ovat keskimäärin korkeampia kuin Suomen. Lisäksi Naton jäsenenä Suomi saattaisi joutua sotiin, joihin enemmistö kansalaisista ei haluaisi osallistua.

42. Venäjä on muuttunut Putinin kaudella Suomelle sotilaalliseksi uhaksi. (IS)

Täysin eri mieltä. Venäjän kansainvälistä oikeutta rikkovat toimet Krimillä ja Itä-Ukrainassa ovat ehdottoman tuomittavia, ja erittäin negatiivinen käänne kansainvälisen politiikan ilmapiiriin. Venäjän hyökkäys Euroopan Unioniin olisi kuitenkin sen luokan poliittis- taloudellinen itsemurha, että en pidä sitä realistisena uhkana.

43. Suomen tulisi ottaa tiukempi linja Venäjän tekemiin ilmatilaloukkauksiin. (IS)

Täysin eri mieltä. Mielestäni nykylinja on hyvä.

44. Suomen olisi pitänyt jättäytyä pois EU:n asettamista Venäjä-pakotteista. (IS)

Täysin eri mieltä. Suomen ja EU:n nykyinen Venäjä-politiikka, johon kuuluu sekä pakotteita että neuvotteluita, on hyvä. Painopistettä siirtäisin kuitenkin siihen suuntaan että neuvotteluyhteyttä pidettäisiin entistä aktiivisemmin auki. On erittäin tärkeää antaa Venäjälle mahdollisuus päästä pakotteista ilman nöyryyttämistä.

Miksi rauhaa ja rakkautta?

Miksi rauhaa ja rakkautta?

Loviisan Sanomien keskustelupalstalla kysyttiin tänään kampanjateemani taustoista ja viitattiin meneillään oleviin sotiin. Tässä vastaukseni: “Kyseessä ei ole vihreiden, vaan minun kampanjateemani tuleviin eduskuntavaaleihin. Valitsin sen siksi, että mielestäni ei ole mitään tärkeämpää kuin rauhankysymykset. Millä keinoilla voimma edistää ja ylläpitää rauhaa maassamme, ja millä keinoilla 

Shakkimestarin tilanneanalyysi Ukrainan tilanteesta

Shakkimestarin tilanneanalyysi Ukrainan tilanteesta

Rummuttaako Jari Tervo sotarumpua? Tämä kysymys nousi mieleeni, kun aloin lukea hänen eilistä Ylen sivuilla julkaistua blogitekstiään. Heti tekstinsä aluksi hän toteaa, että on turha huokailla, ettei Ukrainan kriisiin ole sotilaallista ratkaisua, sillä Ukrainassa soditaan jo. “Ihmisiä tapetaan. Venäjä on hyökännyt itsenäisen, eurooppalaisen valtion kimppuun.” 

Miten toivoisimme länsimaiden reagoivan, jos tämä kuva olisi Imatralta?

Miten toivoisimme länsimaiden reagoivan, jos tämä kuva olisi Imatralta?

Tank

Yllä olevan kuvan on ottanut Shaun Walker, Guardian-lehden Moskovan kirjeenvaihtaja, ajaessaan eilen illalla autolla Venäjällä kohti Ukrainaa. Vajaa kaksi tuntia myöhemmin, eilen klo 23.28, hän twiittasi nähneensä joukon Venäjän armeijan virallisilla kilvillä varustettuja panssarioitua henkilönkuljetusvaunuja ajavan rajan yli Ukrainan puolelle.

Seuraavassa twiitissään ja Guardianiin kirjoittamassaan jutussa Walker tarkentaa, että kyse mitä ilmeisimmin ei ole täysimittaisesta miehityksestä, sillä panssaroituja ajoneuvoja oli kuitenkin ‘vain’ 23. Mutta kyseessä on kuitenkin, Walker jatkaa, kiistämätön todiste sen puolesta, mitä Ukrainan hallitus on jo pitkään sanonut: Venäjän armeijan joukot ovat aktiivisia Ukrainan puolella.

Mitä tästä, Krimin liittämisestä Venäjään ja länsimaiden Venäjälle asettamista kauppapakotteista tulisi ajatella?

Loviisan Rauhanfoorumin Ukraina-seminaarissa suurlähettiläs Heikki Talvitie ja dosentti Arto Luukkanen olivat kutakuinkin kaikesta eri mieltä – lähtien jo tilanteen peruslähtökohdista eli siitä, onko Krimin niemimaa tilanne Venäjän vai länsimaiden syytä. Mutta pakoteasiasta he olivat itselleenkin yllätykseksi yksimielisiä: heidän kummankin mielestä EU:n nykyiset pakotteet ovat tehottomia ja kriisiä entisestään syventäviä.

Luukkasen mielestä kovemmat, Yhdysvaltojen johdolla tosissaan tehtävät pakotteet saattaisivat toimia. Mutta kysymykseeni, kannattaisiko hän tällaisia toimia, emme saaneet suoraa vastausta.

Myöskään oppositiojohtaja Timo Soini ei kannata pakotteita, koska vastapakotteet iskevät niin rajusti suomalaisiin maatilallisiin ja elintarviketeollisuuden työntekijöihin. HS:n haastatteleman Soinin mielestä “Nyt pitää keskittyä siihen, että Suomelle tulisi mahdollisimman vähän vahinkoa.”

Mutta mikä on tässä asiassa Suomen etu? Entä jos Krimin sijaan Venäjään olisikin liitetty Ahvenanmaa? Entä jos yläkuva olisikin otettu Imatralta? Miten me suomalaiset silloin toivoisimme länsimaiden asiaan reagoivan: toivoisimmeko nykyisenkaltaisia tai kovempia pakotteita, sotilaallisia vastatoimia, intensiivistä diplomatiaa vai mitä?

Ulkoministeri Erkki Tuomioja rinnastaa (23.7) Ukrainan tilanteen Gazaan, ja toteaa, että molemmissa tapauksissa kyse on “alueiden laittomasta miehityksestä ja haltuunotosta, ja molemmissa tapauksissa on yhtä johdonmukaisesti vaadittava kansanvälisen oikeuden kunnioittamista ja suhtauduttava sitä rikkoviin samalla tavoin.” Kestävä poliittinen ratkaisu ei hänen mielestään synny siten, että jokin osapuoli ajetaan nurkkaan ja kaikki sen argumentit mitätöidään, vaan “tarvitaan myös valmiutta asteittain tiukennettaviin toimiin ja pakotteisiin, mutta ne on rakennettava siten ne tarjoavat myös mahdollisuuden kunnialliseen sovintoratkaisuun.”

Olen tästä ulkoministerin kanssa samaa mieltä. Kansainvälisen oikeuden rikkomisella täytyy olla seurauksia. Toisaalta ei saa ajaa nurkkaan, ei saa sulkea pois ministerin mainitsemaa mahdollisuutta kunnialliseen sovintoratkaisuun. Tämän käytäntöönpaneminen ei ole mikään helppo juttu, mutta sitä on yritettävä ja tosissaan. Kuten Soinikin sanoi: “Nyt kaikki tarmo kannattaa keskittää tämän riidan ratkaisuun. Se vaatii ulkopoliittista taitoa, poliittista diplomatiaa ja yhteydenpitoa.”

YK:n peruskirjan mukaan sotilaallinen voimankäyttö valtion poliittisten tavoitteiden edistämiseksi on laitonta. Länsimaiden reaktiot tämän lain rikkomiseen eivät ole olleet johdonmukaisia. Yhdysvaltojen hyökkäys Irakiin vuonna 2003 oli YK:n päätöslauselmien ja peruskirjan vastainen, mutta Yhdysvaltoja vastaan ei silloin suunnattu pakotteita.

Tarvitsemme voimakkaampaa YK:ta, itsenäisten valtioiden on luovutettava sille lisää poliittista valtaa ja tuettava sitä voimakkaammin taloudellisesti. Asevienti kansainvälistä oikeutta rikkoviin valtioihin on lopetettava välittömästi. Kansainvälinen asekauppa on asetettava verolle. Kuluttajien on syytä olla valveutuneimpia. Ja jos en vielä tässä blogitekstissä ole maininnut, väkivallattomuuden voiman tutkimiseen, kehittämiseen ja testaamiseen on panostettava, ja sen käyttöä kansainvälisessä politiikassa on lisättävä.

@timovirtala

Kuvia ja tekstejä kesän foorumista

Kuvia ja tekstejä kesän foorumista

Loviisan Rauhanfoorumin tavoite iloisesta ja idearikkaasta festivaalista, jossa erilaiset ihmiset ja kulttuurit kohtaavat, toteutui tänäkin vuonna erinomaisesti. Lämmin kiitos kaikille tavalla tai toisella mukana olleille! Kuvia tapahtumista on nyt nähtävillä Flickr-kuvapalvelussa. Kuvia saa vapaasti käyttää, kunhan mainitsee kuvaajan (Jouni Viitala). Alustuksia ja lyhennelmiä alustuksista voi 

Hiroshima-päivän tunnelmia Loviisassa

Hiroshima-päivän tunnelmia Loviisassa

Loviisan Rauhanfoorumin päätöspäivä, Hiroshima-päivä 6.8. oli onnistunut sekä ohjelman, yleisön että tunnelman osalta. Foorumi alkoi jazzpianisti Veikko Hakkaraisen erinomaisella konsertilla ja suurlähettiläs Heikki Talvitien ja dosentti Arto Luukkasen sopivasti jännitteisellä Venäjä / Ukraina -debatilla Ravintola Loviisan Kappelissa, ja jatkui Absolute Girsien säkenöivällä sähköselloesityksellä ja Sade 

Presidentin puhe

Presidentin puhe

Venäjällä on n. 8 000 ydinasetta. Yhdysvalloilla niitä on 7 700. Ranskalla, Iso-Britannialla ja Kiinalla on kullakin 200-300. Intialla ja Pakistanilla on noin sata, Israelin 60-400 ja Pohjois-Korealla jokunen tai ei yhtään.

Moraalinen velvollisuus ydinasearsenaalin vähentämiseen on ennen kaikkea mailla, joilla näitä aseita on eniten, eli Venäjällä ja Ydysvalloilla. Heidän tehtävänään on näyttää esimerkkiä. Vuonna 2009 presidentti Barak Obama piti puheen, joka oli täynnä viisaita sanoja ydinaseriisunnan puolesta. Oheisella videolla meille tutut näyttelijät lukevat tuon puheen.

Global Zero -järjestö tekee erinomaista työtä lisätäkseen painetta näiden sanojen toteuttamiseen. Lisää videoita löytyy heidän YouTube-sivustoltaan.

Med tåg och buss till Bangkok och vidare till Burma

Med tåg och buss till Bangkok och vidare till Burma

Månadens resa: Med tåg och buss till Bangkok och vidare till Burma, presenteras av Timo Virtala. Borgå Medborgarinstitut, torsdagen den 26. Januari 2012 kl 19.00-20.30, Skepparegatan 9, Borgå. Dörravgift 5 €. Välkommen!

Heidi Hautala: Venäjäteesit

Heidi Hautala: Venäjäteesit

Kuva: Mari Mäkiö. Aloitetaan kritiikillä. Miksi kirjan nimi on Venäjäteesit? Kirja rakentuu kuuden Venäjäaiheisen teesin varaan ja sekä kymmeneen napakampaan neuvoon, miten voimme parhaiten edistää Venäjän demokratisoitumista. Sanakirjan mukaan teesi on “lyhyesti esitetty väite, joka asetetaan väittelyn tai keskustelun kohteeksi tai otetaan todistettavaksi, väittämä.” Teesin 

Äänestä Heidi Hautala Europarlamenttiin!

Äänestä Heidi Hautala Europarlamenttiin!

bg.jpg

On aina se riski, että parlamentissa esitetään poliittisia mielipiteitä, oli Heidi Hautalan vastaus, kun häntä kritisoitiin hänen eduskunnan 100-vuotisjuhlaistunnossa pitämästään puheesta. Puheessaan hän oli eräänkuuluttanut Venäjälle oikeusvaltion periaatteita, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja demokraattista vastuuta.

Europarlamenttivaalit järjestetään sunnuntaina 7.6. (ennakkoäänestys 27.5 – 2.6.). Oma äänestysvalintani on Heidi Hautala. Alla ensin Wikipediasta kaivettua tietoa Euroopan Parlamentista ja Euroopan vihreästä puolueesta, sen jälkeen Heidi Hautalan kolme teesiä. Yläkuvaa klikkaamalla pääset Heidin vaalisivuille, ja alempaa logoa klikkaamalla Euroopan vihreiden sivuille.

Valtaoikeudet

Euroopan parlamentin asema ja toimivalta ovat vahvistuneet merkittävästi viime vuosikymmeninä. Sen asema EU:n toimielimenä ei kuitenkaan ole samanlainen kuin jäsenvaltioiden kansallisten parlamenttien kunkin maan lainsäädännössä. Euroopan parlamentin toimivalta voidaan ryhmittää viiteen kokonaisuuteen:

1. Parlamentti nimittää Euroopan komission puheenjohtajan ja hyväksyy jäsenvaltioiden esityksen pohjalta komission jäsenet. Parlamentilla on mahdollisuus epäluottamuslauseen antamiseen komissiolle.
2. Parlamentti osallistuu EU:n lainsäädäntöprosessiin yhteispäätösmenettelyssä sekä antamalla mietintöjä tai lausuntoja. Parlamentilla on mahdollisuus pyytää komissiota tekemään lainsäädäntöehdotuksia, mutta varsinaista aloiteoikeutta parlamentilla ei ole.
3. Parlamentti osallistuu EU:n talousarvion käsittelyyn
4. Parlamentti osallistuu EU:n uusien jäsenvaltioiden hyväksymiseen
5. Parlamentti valvoo komission ja neuvoston toimintaa erilaisten raportointien kautta. Lisäksi yksittäisillä parlamentin jäsenillä on oikeus suullisten ja kirjallisten kysymysten esittämiseen neuvostolle ja komissiolle. Parlamentti myös nimittää Euroopan oikeusasiamiehen.

Sijaintipaikat

Euroopan parlamentin virallinen päätoimipaikka on Strasbourg, minkä lisäksi sillä on toimipaikka Brysselissä. Parlamentin sihteeristö puolestaan sijaitsee Luxemburgissa. Käytännössä parlamentti kokoontuu Strasbourgissa vain neljän päivän ajan kuukaudessa suorittamaan äänestyksiä täysistunnoissa. Muut täysistunnot, valiokuntatyöskentely ja erilaiset kuulemistilaisuudet tapahtuvat Brysselissä, missä parlamentilla on käytössään eniten tiloja.

Toimipaikat on vahvistettu viimeksi Amsterdamin sopimuksessa, eikä parlamentilla ole itsellään mahdollisuutta niitä muuttaa. Monet europarlamentaarikot haluaisivat vahvistaa Brysselin parlamentin ainoaksi sijaintipaikaksi, sillä kaksi sijaintipaikkaa hankaloittavat parlamentin toimintaa ja aiheuttavat ylimääräisiä kustannuksia, jotka on arvioitu 200 miljoonaksi euroksi vuosittain.

Paikkajakauma 2004–2009

Vuodesta 2004 vuoden 2006 loppuun europarlamentaarikkojen määrä oli 732, mutta Romanian ja Bulgarian liittyessä EU:n jäsenmaiksi 1.1.2007 määrä nousi 785:een. Vuoden 2009 vaalien jälkeen jäsenten määrä lasketaan 751:een. Europarlamentaarikot eivät järjestäydy maittain, vaan seitsemän maanosanlaajuisen poliittisen ryhmän tunnusten alle. Seuraavassa poliittiset ryhmät suuruusjärjestyksessä (tilanne joulukuussa 2007):

* Euroopan kansanpuolueen (kristillisdemokraatit) ja Euroopan demokraattien ryhmä (EPP-ED) 285
* Euroopan sosialidemokraattisen puolueen ryhmä (PES) 215
* Euroopan liberaali- ja demokraattipuolueen ryhmä (ALDE) 102
* Unioni kansakuntien Euroopan puolesta -ryhmä (UEN) 44
* Vihreät/Euroopan vapaa allianssi -ryhmä (Greens/EFA) 42
* Euroopan yhtyneen vasemmiston konfederaatioryhmä/Pohjoismaiden vihreä vasemmisto (GUE/NGL) 41
* Itsenäisyys ja demokratia -ryhmä (IND/DEM) 24
* Sitoutumattomat (NI) 32

Maiden paikkamäärät

EU-mailla on paikkoja Euroopan parlamentissa seuraavasti 2009 vaaleihin saakka. Paikkajako ei vastaa suoraan väkilukua, vaan pienillä mailla on suhteessa enemmän paikkoja kuin suurilla. Tulevissa vaaleissa Suomella on 13 paikkaa.

* Saksa 99
* Ranska, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta 78
* Espanja, Puola 54
* Romania 35
* Alankomaat 27
* Belgia, TÅ¡ekki, Kreikka, Unkari, Portugali 24
* Ruotsi 19
* Itävalta, Bulgaria 18
* Tanska, Slovakia, Suomi 14
* Irlanti, Liettua 13
* Latvia 9
* Slovenia 7
* Kypros, Viro, Luxemburg 6
* Malta 5

Euroopan vihreä puolue

Euroopan vihreä puolue (EGP) on Euroopan laajuinen vihreiden puolueiden yhteistyöpuolue. Euroopan vihreä puolue perustettiin 2004, jolloin sen puheenjohtajiksi valittiin suomalainen Pekka Haavisto ja italialainen Grazia Francescato. Tällöin Euroopan vihreä puolue korvasi edeltäjänsä, vuonna 1993 perustetun Euroopan vihreiden federaation.

Järjestöllä on 35 jäsenpuoluetta paitsi EU-maista myös muista Euroopan maissa. Suomesta jäsenenä on Vihreä liitto. EGP:n nuorisojärjestö on Euroopan vihreät nuoret.

Euroopan parlamentissa Euroopan vihreä puolue kuuluu Vihreät / Euroopan vapaa allianssi -ryhmään (Greens/EFA). Vihreillä on europarlamentissa 42 paikkaa. Ryhmällä on kaksi tasavertaista puheenjohtajaa, jotka ovat Daniel Cohn-Bendit ja Monica Frassoni.

Euroopan parlamentin vaaleissa 2004 Euroopan vihreillä oli ensimmäinen yhtenäinen koko EU:ssa toteutettu vaalikampanja.

sticker2.jpg

Teesejä Heidin sivuilta:

Reilu EU maailmassa

Haluan olla tekemässä EU:sta reilumpaa toimijaa maailmassa. Viime kuukausina on tuntunut siltä, että EU tekee sitä mitä sen pitääkin, kun se pyrkii sulkemaan veroparatiiseja ja saattamaan finanssimarkkinat valvontaan. Kehityspolitiikka on entistä tärkeämpää, koska taantuma iskee pahimmin juuri maailman köyhiin. Ihmisoikeuksia ei saa uhrata kaupallisille eduille. Tarvitaan uusi teollinen vallankumous, jossa hyvinvointi tuotetaan huomattavasti vähemmillä luonnonvaroilla ja energialla.

Tasa-arvoinen EU

Yhdenvertaisuutta korostava pohjoismainen yhteiskuntamalli on saanut paljon kannatusta muuallakin Euroopassa, koska se yhdistää oikeudenmukaisuuden ja talouden menestyksen. Haluan olla mukana vahvistamassa kaikkinaisen syrjinnän vastaista lainsäädäntöä ja edistämässä naisten ja miesten tasa-arvon mahdollistavia uudistuksia, kuten työn ja perheen yhteensovittamista.

Avoin EU

Olen ollut tekemässä EU:sta avoimempaa, mutta komissio haluaa nyt supistaa avoimuutta. Tämän takaiskun haluan estää. Juuri nyt on myös tärkeää varmistaa, että EU:ssa sovitusta kansalaisaloitteesta tulee totta. Se auttaisi kansalaisia yhdistämään voimansa koko unionin laajuisesti tärkeinä koettujen tavoitteiden taakse. Päätöksentekijöiden yhteydet lobbareihin on saatava läpinäkyviksi.

Vielä rypälepommeista

Vielä rypälepommeista

Rypälepommikirjoitukseni herätti laajahkoa keskustelua Uuden Suomen kunnallisvaaliblogissa. Kaikki seitsemän kommentoijaa olivat ehdotustani vastaan. Keskustelu oli mielestäni antoisa ja inspiroiva, joten liitän sen tähän linkkien, kuvien ja kaaviokuvian kera. Kuvat olen ottanut Venäjän Irkutskissa (yllä), Syuduankassa (2. kuva), Kazanissa (3. kuva tässä ja edellisen kirjoituksen kuva) 

Satama

Satama

“Satama on ihastuttava tyyssija elämän taisteluihin uupuneelle hengelle. Taivaan avaruus, liikkuvien pilvien rakennelmat, meren vaihtuvat väriasteikot, merkkivalojen tuike ovat ihmeen sopiva kuvastin, joka virkistää silmiä väsyttämättä niitä koskaan. Linjakkaat, takilaltaan monimutkaiset alukset, joita mainingit viihdyttävästi keinuttavat, ovat omiaan pitämään mielessä yllä rytmin ja kauneuden tajua.