Tag: ympäristönsuojelu

Supervoima, joka sai miljoonat liikkeelle

Supervoima, joka sai miljoonat liikkeelle

Kungsholmassa, yhdessä Tukholman neljästätoista saaresta, sijaitsee puisto nimeltä RÃ¥lamsbshovsparken. Vuoden 2018 syyskuun toisena lauantaina puiston amfiteatteriin oli kokoontunut noin kaksituhatta ilmastomielenosoittajaa. Tervetulotoivotusten jälkeen mikrofonin eteen kutsuttiin viisitoistavuotias ilmastolakkoilija Greta Thunberg.  Hänen isänsä Svante hermoili yleisön joukossa. Hänen äitinsä Malena ei töiden takia ehtinyt paikalle, mutta 

Malttia susikeskusteluun

Malttia susikeskusteluun

Östra Nyland kirjoitti 18.1. susihavainnoista Loviisassa. Juttu oli valitettavan kritiikitön ja päättyi turhaan pelotteluun. Suuri osa susihavainnoista, joista innokkaasti paikallislehdissä uutisoidaan, on virheellisiä. Sudeksi on luultu eri puolilla Suomea mitä erilaisimpia koiria, supeja, kettuja, peuroja, kauriita ja jopa metsänreunassa liikuskellutta ponia. Oikean susihavainnon tehneitä on 

Latokartanon palstan hakkuihin aikalisä

Latokartanon palstan hakkuihin aikalisä

Lapinjärven Latokartanon palstan hakkuihin on toistaiseksi otettu aikalisä. Tähän päädyttiin Luonnonvarakeskuksen, Metsähallituksen ja ympäristöjärjestöjen palaverissa tänään iltapäivällä Helsingissä. Osapuolet sopivat tekevänsä alueelle tutustumiskäynnin ja selvittävänsä yhdessä tilannetta ennen seuraavaa siirtoa.

Kävin tänään tutustumassa tilanteeseen suunnitellulla hakkuualueella. Vaikka kyseessä oli nimen omaan kuusen geenireservimetsä, oli siellä myös paljon mäntyjä ja jonkin verran koivuja. Metsähallitus suunnitteli alueelle ‘erirakenteisen metsän hakkuita’, mikä olisi käytännössä tarkoittanut pienaukotusta ja harvennusta, ja Metsähallitukselle pienaukkohakkuu voi tarkoittaa jopa hehtaarin aukkoja. Erään tiedon mukaan alueelta oltiin poistamassa 1/3 puustosta.

Tässä tilanteessa on hyvä ottaa aikalisä ja yhdessä ympäristöjärjestöjen kanssa kartoittaa tarkemmin mitä kyseiselle metsälle kannattaa tehdä, jos mitään.

Kirjanpainajatoukka on aiheuttanut suuria tuhoja Lapinjärvellä, eikä sen uhkaa saa vähätellä. Tärkein opetus kyseisen ötökän hyvin kalliiksi tulleista tihutöistä Etelä-Suomessa viime vuosien aikana on mielestäni se, että tulevaisuudessa meidän metsät eivät saa olla näin yksipuolisia ja siten haavoittuvia yksittäisille tuholaisille. Metsien pitää antaa olla metsiä, eikä niistä pidä tehdä puupeltoja, jotka vedetään sileäksi tasasin väliajoin. Meidän on syytä antaa metsissämme kasvaa eri lajeja ja eri ikäisiä puita.

Näin siis jatkossa, mutta nyt tuhannen taalan kysymys kuuluu, mitä pitäisi tehdä metsälle, jonne kirjanpainajatoukka on jo iskenyt. Latokartanon palstallakin näitä tuhoja näkyi paikoitellen runsaastikin. Metsähallitus suunnitteli alueelle ‘erirakenteisen metsän hakkuita’, mikä olisi käytännössä tarkoittanut harvennus- ja pienaukkohakkuuta. Metsähallitukselle pienaukkohakkuu voi tarkoittaa jopa hehtaarin aukkoja. Pienaukkohakkuun ongelma on, kuten jo eilenkin kirjoitin, että hakkuissa metsään jätettävien puiden juuret ja oksat haavoittuvat ja vaurioituna ne ovat entistäkin alttiimpia tuholaisille. Lisäksi kirjanpainajatoukat nimen omaan viihtyvät aukkojen läheisyydessä, jossa on enemmän valoa ja siten myös lämpimämpää. Toisaalta avohakkuu tällaisella luonnonarvoltaan korkeassa vanhassa metsässä olisi vielä suurempi katastrofi.

Tärkeää on myös muistaa, että Latokartanon palsta ei ole Metsähallituksen talousmetsäkäytössä, vaan Luonnonvarakeskuksen tutkimusmetsäkäytössä, ja alueen keskellä sijaitsee Ilveskallion 15 hehtaarin suojelualue.

index

Greenpeacen Matti Liimataisen kirjoituksen mukaan kyseiseltä alueelta tunnetaan “18 punaisen kirjan eli Suomen lajien uhanalaisuus-arviossa listattua lajia: näistä 12 on alueellisesti ja kaksi valtakunnallisesti uhanalaisiksi luokiteltuja; vanhojen metsien jäkäliä, sammalia, kääpiä ja lintuja, jotka etenkin Etelä-Suomessa ovat uhanalaistuneet ja vähentyneet rajusti sopivien elinympäristöjen hävittämisen takia. Lisäksi alueella on runsaasti vanhojen metsien ns. indikaattorilajeja; lajeja joita tavallisista talousmetsistä löytyy harvemmin ja jotka kertovat metsien suojeluarvoista. Linnuista mainittakoon esimerkiksi pohjantikka, puukiipijä, pikkusieppo ja metso.” Lajilöydöt on merkitty yllä olevaan karttaan punaisina pisteinä. Hakkuualue on kartassa violetilla.

Baklobergetin hakuuaukea

Vuonna 2011 Metsähallitus teki Ilveskallion suojelusalueen pohjoispuolelle yllä olevassa kuvassa näkyvän 10 hehtaarin avohakkuun, ja lohkosi siten yhtenäisen vanhan metsäalueen pahasti. On erittäin tärkeää estää tämmöistä katastrofia tapahtumasta uudestaan. Miläli Luke haluaa tutkia avohakkuualueita, niitähän on Suomi täynnä, tällaista tutkimusta varten ei valtion omistamia vanhoja metsiä tarvitse tuhota.

Myös yläkuva on otettu alueelta. Kuvat: Greenpeace / Esa Mäkinen, marraskuu 2014.

Putkihuussi

Putkihuussi

Sipoolainen pitkän linjan ympäristönsuojelija ja ystäväni Raimo Laakia on kehittänyt uudenlaisen kuivakäymälän, jonka hän esittelee oheisella videolla. Säiliössä oleva alipaine ja hajulukko ovat tärkeitä, niin että vessa pysyy hajuttomana. Säiliö on riittävän suuri, niin että kompostoituminen alkaa jo säiliössä, eikä sitä tarvitse tyhjentää liian usein. 

Kertomuksia rohkeudesta

Kertomuksia rohkeudesta

Kertomuksia rohkeudesta Radio Ravussa torstaiaamuisin klo 9 – 10. Keskustelua väkivallattomuudesta, onnellisuudesta, oikeudenmukaisuudesta, ympäristöstä ja taloudesta. Jokaisessa ohjelmassa esitellään esimerkkejä väkivallattomuuden voimasta eli siitä, kuinka viisauden ja rohkeuden avulla on onnistuttu saamaan väkivaltaa käyttänyt tai sillä uhannut taho tulemaan järkiinsä. Isäntänä väkivallattomuusasiantuntija Timo Virtala – 

Hehkulamppuhuijaus & tuotteiden suunniteltu vanheneminen

Hehkulamppuhuijaus & tuotteiden suunniteltu vanheneminen

Keskiviikkona keskustelin siviilipalvelusmiesten kanssa ilmiöstä nimeltä suunniteltu vanheneminen. Kyseinen ongelma on nyky-yhteiskuntamme rakenteellisten ongelmien ytimessä: jotkut tuotteet, kuten alla olevassa dokumentissa esitelty hehkulamppu, ovat kysynnän varmistamiseksi suunniteltuja kestämään vain tietyn ajan.

Tämän dokumentin katsomisen jälkeen ei tule hehkulamppuja ikävä. Dokumentin mukaan 1920-luvulla hehkulamput kestivät 2 500 tuntia, nykyisin vain 1 000. Syynä oli vuonna 1924 hehkulampun tuottajien kesken solmittu sopimus, jonka tavoitteena oli lyhentää hehkulamppujen ikää. Dokumentissä esitetään lukuisia todisteita sopimuksen olemassaolosta, ja kerrotaan muun muassa kalifornialaisen paloaseman katossa palavasta, ennen mainitun sopimuksen laatimista valmistetusta hehkulampusta, joka on ollut päällä yhtäjaksoisesti yli sata vuotta.

Hehkulamppujen katoaminen Euroopan Unionin markkinoilta ei kuitenkaan valitettavasti millään muotoa poista itse ongelmaa, vaan ilmiö on tuttu myös sukkahousuissa, tulostimissa, kännyköissä ja monissa muissa kulutustuotteissamme. Tilannehan on tuttu hyvin monille meistä: tulostin ilmoittaa, että on huollon aika, mutta huoltoliikkeessä todetaan, että huolto maksaa enemmän kuin uuden ostaminen. Valmistajien tavoitteena ei ole kestävien tuotteiden tuottaminen, vaan kuluttajien innostaminen ostamaan mahdollisimman usein uusia malleja.

Tilanteen korjaamiseksi tarvitaan toimia sekä kuluttajilta että poliitikoilta. Meidän kuluttajien tulee levittää keskuudessamme tietämystä ilmiön olemassaolosta, välttää suunniteltua vanhenemista harjoittavien yritysten kanssa asiointia ja suosia kestävämpiä tuotteita valmistavia yrityksiä. Vielä suurempi vastuu on tälläkin kertaa poliitikoilla, joiden tulisi lainsäädännöllä ja verotuksella tehdä suunniteltu vanheneminen nykyistä vaikeammaksi ja taloudellisesti kannattamattomaksi.

Thoreaun haaste

Thoreaun haaste

Henry David Thoreaun patsas lähellä paikkaa, jossa muinoin sijaitsi hänen vatimaton mökkinsä. Yhdysvaltain Massachusettsin osavaltiossa, parikymmentä kilometriä Bostonin kaupungista pohjoiseen sijaitsevan Walden -lammen rannalla lapset polskivat lämpimässä rantavedessä, laiskat loikoilevat rannalla ja kuntoilijat uhmaavat järveä ympäröivän luontopolun lenkkeilykieltoa. Järven kiertävä polku on aidattu tiukasti kummaltakin