Tag: Uskonnot

Kulttuurien kohtaamisia

Kulttuurien kohtaamisia

Tämä on syyskuun Etelä-Korean matkaani käsittelevän juttusarjan kolmas ja viimeinen osa. Kaksi aiempaa löytyvät täältä: Herra Man Hee Leen vieraana ja Avajaisseremonia. Seminaarit järjestettiin yhdessä Soulin tärkeimmistä rakennuksista, 63-kerroksisen pilvenpiirtäjän alakerroksissa. Mukana oli yli 1 500 osallistujaa – viitisensataa nuorisojärjestön vierasta kokoontuivat toisaalla – mikä 

Avajaisseremonia

Avajaisseremonia

World Alliance of Religions Peace Summitin avajaisseremoniaan Etelä-Korean pääkaupunki Soulin osallistui keskiviikkona 17.9.2014 täysi stadionillinen yleisöä, eli reilut 70 000 korealaista ja parituhatta kansainvälistä vierasta. Jos jostain pitää hullaantua, jos jonkun asian takia pitää kokoontua olympiastadionille hurraamaan, taputtamaan, tanssimaan ja laulamaan, niin mikseipä sitten rauhanasian 

Herra Man Hee Leen vieraana

Herra Man Hee Leen vieraana

Terveisiä Etelä-Korean pääkaupunki Soulista, jonne saavuin eilen osallistuakseni rauhanjärjestö Heavenly Culture, World Peace, Restoration of Light järjestämään rauhankokoukseen nimeltä World Alliance of Religions.

Jo järjestön nimi kuulostaa hiukan epäilyttävältä, kuten myös tiedot jotka löytyvät googlaamalla järjestön ja tämän tapahtuman taustoja. En nähnyt kuitenkaan syytä olla vastaamatta kohteliaasti, kun he aikoinaan lähettivät minulle sähköpostia ja sen jälkeen soittelivat pyytääkseen osallistumaan tapahtumaansa. Vastasin että tulisin mielelläni, mutta tämmöiseen meidän pienellä rauhanjärjestöllä ei ole valitettavasti varaa. He vastasivat, että maksavat paikan päällä sekä ruuan että majoituksen. Vastasin, ettei meillä valitettavasti ole varaa maksaa lentolippuja. He vastasivat, että maksavat puolet. Vastasin, ettei meillä ole valitettavasti siihenkään varaa. He lupasivat maksaa kokonaan.

Joten täällä sitä sitten ollaan.

Eilen lentokentällä minua ja muita kokousväkeä oli vastassa kolmisenkymmentä eri maiden lippuja ja järjestön logoa heiluttelevia ja tervetulotoivotuksia huutelevia nuoria, jotka ripustivat kaulaani paperista tehdyn kukkaseppeleen. Parikymppisellä miehellä oli käsissään kyltti, johon hän oli kirjoittanut paitsi nimeni, liimannut myös valokuvani ja piirtänyt firmani nimen ja logon. Firmallani ei ole tämän matkan kanssa mitään tekemistä, mutta kyltti ajoi silti asiansa.

Mies esittäytyi Timoksi, mutta ennen kuin ehdin päivittelemään kummallista yhteensattumaa, hän korjasi nimekseen Tony. Hän kertoi opiskelevansa eläinlääketiedettä parin tunnin automatkan päässä Soulista. Sitten hän esittäytyi uudestaan Timoksi, ja korjasi heti perään, että eikun Tony.

Hotellimme edustalla seisoi vielä lentokenttäporukkaakin suurempi vastaanottoyleisö lippuineen. He hurrasivat minulle paitsi majoittuessani hotelliin, myös poistuessani sieltä lounaalle, ja uudestaan palatessani hotellille, lähtiessäni kävelylle ja palatessani kävelyltä. Aina yhtä innoissaan ja iloisina.

Ryhmääni kuuluvan bangladeshilais-intialais-ruotsalaisen Chitran kanssa päivittelimme kateellisina paitsi järjestelyssä mukana olevien vapaaehtoisten määrää, myös hotellin tasoa. Mistä tähän kaikkeen on saatu rahat, miten rauhanjärjestöllä voi olla varaa maksaa niin monen osallistujan ja lehdistön edustajan matkat, ruuat ja näin korkaluokkaisen hotellin?

Vastaus saattaa piillä järjestön perustajan taustassa, hän on Man Hee Lee, joka on perustanut 80-luvulla myös kristillispohjaisen, nykyisin 150 000 rekisteröidystä jäsenestä koostuvan lahkon, jota syytetään muun muassa pohjoiskorealaisten metodien käytöstä järjestäytymisessään.

Kysyttyäni järjestön rahoitusta eräältä vapaaehtoiselta, hän vakuutteli, ettei järjestöllä ole jäsenilleen kuukausimaksua. Mutta järjestö saa kyllä jäseniltään säännöllisiä lahjoituksia, ja että ”monista pienistä lahjoituksista kertyy iso summa.”

Ryhmäämme kuuluu myös neljä etiopialaista, yksi jemeniläinen sekä vaihteleva määrä hyvinvoinnistamme huolehtivia vapaaehtoisia oppaita. Tulemme toimeen erinomaisesti. Yksi etiopialaisista on franciscaaniveli Gabriel. Hän kertoi katolisten olevan pieni vähemmistö Etiopiassa, jossa suurimmat uskonnot ovat koptikristillisyys ja islam. Muut etiopialaiset työskentelevät uskontodialogin parissa toimivassa järjestössä.

Ryhmämme keskustelu on leppoisaa ja tutustumisemme ja verkostoitumisemme on edennyt loistavasti, paitsi kolmesti kun se on keskeytynyt vaivautuneeseen hiljaisuuteen, kun joku jäjestäjistä on tullut paikalle muistuttamaan, että nyt meidän tulisi keskustella leppoisasti, tutustua ja verkostoitua.

Tätä kirjoittaessani olemme bussilla matkalla avajaisseremoniaan stadionille, jonne yhden järjestäjän mukaan on tulossa 50 000, toisen 100 000 ja kolmannen mukaan miljoona osallistujaa. Wikipedian mukaan stadionilla on 70 000 istumapaikkaa.

Amerikantunnelmia II: Mormonielämää

Amerikantunnelmia II: Mormonielämää

Toisella Amerikan-viikollamme jätimme taaksemme luoteisrannikon Washingtonin, yhden Yhdysvaltojen liberaaleimmista osavaltioista, ja lensimme Utahiin, yhteen konservatiivisimmista. Myös luonto ja ilmasto olivat kuin toistensa vastakohtia: siinä missä Washington on ikivihreä ja Tyynen valtameren rannikon takia sateinen kuin Britannia, Utah on pääosin asumatonta aavikkoa. Salt Lake Cityn lentokentällä 

Väkivallattomuus eri uskonnoissa

Väkivallattomuus eri uskonnoissa

Lämpimästi tervetuloa Arbikselle kuuntelemaan ja keskustelemaan väkivallattomuudesta eri uskonnoissa: Mistä väkivallattomuudessa on kysymys? Kuinka aktiivinen puuttuminen epäkohtiin ilman väkivaltaa ilmenee henkisissä perinteissä? Kuinka uskonnolla motivoitu väkivalta saadaan lopetettua? Keskustelussa on mukana ihmisiä eri uskonnoista ja henkisistä perinteistä. Paikalla on mahdollisesti myös syyrialainen sarjakuvataiteilija Hossam Alsaadi, 

Sarajevo 27.11.2009

Sarajevo 27.11.2009

Kuva1

Besimin mielestä Jugoslavia oli maailman paras maa, parempi kuin Yhdysvallat. ”Saimme matkustaa minne vain. Viisumi tarvittiin vain kymmeneen maahan maailmassa. Kaikilla oli työtä, asunto ja terveydenhuolto. Ihmiset kävivät joka viikko Italiassa ostamassa muotivaatteita.”

”Minulla oli hyvä palkka telekommunikaatiolla. Lomillani matkustin paljon, kävin New Yorkissa, Pariisissa, Varsovassa, Roomassa ja Melbournessa. Ostin uuden puvun itselleni joka vuosi ennen Kurban Bairamia.”

Vuodet ovat seuranneet toisiaan ja niin että vaatekaappiin on kertynyt kokonaiset viisikymmentä pukua. Joka kerta tavatessamme hän on pukeutuneena eri pukuun ja uudenväriseen kravattiin. Hänet on helppo tavata, sillä hän on suurikokoinen, hidasliikkeinen ja hänen kotinsa ja vakiokahvilansa sijaitsevat aivan vanhankaupungin ytimessä.

”Nykyään eläkkeeni on huono. Minulla on rahaa vain kahviin. Herään joka aamu kuudelta ja käyn seitsemältä kahvilla. Minulla on kolmesta neljään vakiopaikkaa jossa käyn kahvilla. Monilla ei ole rahaa edes kahviin.”

Yksi hänen lempipuheenaiheistaan on kahvi. Hän kertoo kenen kanssa on juonut kahvia aiemmin, kenen kanssa on menossa juomaan kahvia seuraavaksi ja koska meidän olisi aika juoda kahvia seuraavan kerran. Ennen vanhaan hän joi kymmenen kuppia kahvia päivässä, nykyisin terveyssyistä vain viisi. Lisäksi hän puhuu mielellään säätiedotuksista, muistelee Titon aikaa ja kertoo Sarajevon piirityksestä.

Hänen kotonaan vierailija saa jalkaansa sisätossut. Alakerrassa on tilava eteinen, olohuone ja keittiö, yläkerrassa kaksi makuuhuonetta, joista hän pitää talvisin lämpimänä vain toista. Radio särisee epämiellyttävästi kanavan vieressä. Seinillä on kuvia hänen vanhemmistaan, vanha seinäkello, kalenteri ja taulu, johon on kirjoitettu koko koraani. Lattialla itämaisia painavia mattoja, ilma on sakeana tupakansavusta. Yläkerran terassilta avautuu näkymä kaupungin keskustan kymmeniin minareetteihin.

Baskarsija

Besim on kokenut tässä talossa syntymän, lapsuuden, nuoruuden, avioliiton, avioeron, sodan ja eläkepäivät.

”Sodan jälkeen koko Sarajevossa ei ollut jäljellä yhtään ehjää ikkunaa, räjähdykset olivat tuhonneet ne kaikki.”

Hänen kasvonsa halvaantuivat sodan aikana pahasti. Halvaantuminen tapahtui yhden yön aikana ja johtui ilmeisesti kylmästä viimasta. Lääkärit eivät uskoneet että kasvojen lihaksia voi palauttaa ennalleen, mutta viime vuosina hän on kokenut huomattavaa toipumista akupunktion ansiosta.

Sodan aikana talossa asui myös ystäviä ja hänen äitinsä, joka kuoli heti sodan jälkeen. Besim painoi tuolloin viisikymmentä, nykyisin kahdeksankymmentä kiloa.

”Neljä vuotta elimme ilman vettä, kaasua ja sähköä.” Besim kävi töissä telekommunikaatioilla myös sodan aikana. He onnistuivat pitämään puhelinlinjat toiminnassa Sarajevon sisällä, mutta eivät saaneet yhteyttä ulkomaailmaan.

Besimin mielestä parasta Sarajevossa on neljä uskontoa sadan metrin sisällä. ”Olemme asuneet täällä toistemme kanssa rauhassa sata vuotta. Sitten tuli Milosevic ja aivopesi serbit. Nyt meillä on serbifasisteja, muslimifasisteja ja kroaattifasisteja.”

”Vuonna 1978 kun kävin Yhdysvalloissa, siellä oli huumeita, prostituoituja ja alkoholismia. Meillä Jugoslaviassa ei näitä ongelmia ollut, mutta nyt sodan jälkeen ne ovat tulleet tännekin. Tito oli hyvä mies. Ongelmat alkoivat Titon kuoleman jälkeen.”

Kurban Bairam lähestyy, mutta tänä vuonna Besim ei aio ostaa uutta pukua. Onneksi hän kuitenkin sai ystävältään lahjaksi kauluspaidan. Hänen mielestään on tärkeää juhlistaa Kurban Bairamia pitämällä päällään vähintään yhtä uutta vaatetta.

Väkivallaton konfliktinratkaisu -luento, osa 3

Väkivallaton konfliktinratkaisu -luento, osa 3

Esikuvia ja esimerkkejä Yllä olevassa kuvassa on joukko vaikutusvaltaisia rauhantekijöitä ja väkivallattomien konfliktinratkaisumallien opettajia. Heidän esittelytä on hyvä lähtee liikkeelle kohti väkivallattoman konfliktinratkaisun käytännön esimerkkejä. Vasemmalta ylhäältä: intialainen itsenäisyystaistelija Mohandas “Mahatma” Gandhi, amerikkalainen babtistipappi Martin Luther King Jr, Rooman stoalainen keisari Marcus Aurelius, venäläinen kirjailija 

Poikien ympärileikkauksesta

Poikien ympärileikkauksesta

Raamatun mukaan ympärileikkaus on Abrahamin ja hänen jälkeläistensä Jumalan kanssa solmitun liiton merkki. Koraanissa ympärileikkausta ei mainita. Kuva: Wikipedia. Facebookin Sosiaalisessa vaalikoneessa ollut poikien ympärileikkausta koskenut kysymys pysähdytti: Tulisiko poikien ympärileikkauksia uskonnollisista syistä tehdä kunnallisessa terveydenhoidossa? Kysymys on vaikea, koska vastakkain joutuu kaksi arvoa, joita 

Historia, Buddha ja geomailerismi

Historia, Buddha ja geomailerismi

Valokuvatorstain aiheena on tällä viikolla historia. Osallistun leikkiin oheisella Buddhan patsasta esittävällä valokuvalla. Ajan patina on tehnyt Gautamasta temppeliin kelpaamattoman.

Kuva on otettu Buddha-luolasta Laosista läheltä Luang Prabangia syksyllä 2005. Kyse on paikasta, jonne tuodaan vanhat ja kuluneet Buddhan patsaat. Luolaan on kertynyt tuhansia vaurioituneita taideteoksia, ja kerran vuodessa siellä käydään suorittamassa pyhä rituaali. Muina päivinä siellä ramppaa turisteja.

Kuvassa olevan Buddhan käden asento symboloi suojaamista, rauhaa ja pelon torjumista. Kerrotaan, että tällä eleellä hän rauhoitti häntä vastaan juosseen villiintyneen elefantin, jonka hänen kateellinen serkkunsa oli usuttanut hänen kimppuunsa.

Buddhan oppien mukaan elämä on kärsimystä, ja kärsimys johtuu elämänjanosta. Elämänjanon eli Taṇhā‘n voi suomentaa myös ahneudeksi, kaipuuksi, takertumiseksi tai himoksi. Kärsimystä aiheuttaakseen janon ei tarvitse kohdistua materiaan ja nautintoihin, vaan myös elämään itseensä takertuminen aiheuttaa kärsimystä, yhtä lailla kun sen vastakohdan eli kuoleman tavoittelu, tai maineen, onnellisuuden, nukahtamisen tai vaikka rakkauden haluaminen. Kärsimyksestä pääsee kun luopuu asioiden haluamisesta.

Maailmaa vailla omaisuutta ja suunnitelmia kiertävät geomailerit ymmärtävät tämän viisauden vain puoliksi. He eivät sitoudu ihmisiin eivätkä paikkoihin, eivät tapoihin eivätkä tottumuksiin. Vailla omaisuutta, suunnitelmia ja sitoumuksia he vaeltelevat köyhinä ja onnellisina minne sattuu. Tai ovat vaeltamatta, jos heistä siltä tuntuu.

Onnelliseksi heidät tekee tavoitteiden ja odotusten totaalinen puuttuminen. He eivät päättä etukäteen mitkä asiat tekevät heidät onnellisiksi, vaan ottavat vastaan mitä sattuma/Kaikkivaltias heille eteen tuo.

Ensin luulin heidän olleen vain Mika Waltarin mielikuvituksen tuotetta, kunnes löysin Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä kirjastot.fi -palvelusta kuvauksen heidän olemassaolonsa taustoista. Siitä käy ilmi, että geomailerit ovat joko Ranskan kuninkaallisen maantieteilijä Nicolas de Nicolay’n (1517-1583) mielikuvitusta, tai sitten totisinta totta, kuten skottikirjailija Dorothy Dunnetin (1923 – 2001) tuotantoa käsittelevillä sivuilla väitetään.

Mika Waltarin kirjassa Mikael Hakim geomailer Mustafa ben-Nakir, Kuolonenkelin poika, esittelee uskontoaan seuraavin sanoin:

Uskontoni sisällys on mitä täydellisin vapaus eikä se suvaitse mitään kaavoja tai sääntöjä, vaan on tässä suhteessa suvaitsemattomin uskonto maan päällä. Geomailerin ainoa laki on hänen oman sydämensä oikku. Siksi kannan ylläni kaiken mitä omistan, niin että nähdessäni karavaanin lähtevän matkaan voin seurata sen mukana, jos minua miellyttää jonkin kamelin jalannousu. Mutta jos matkalla tieni poikki lentää outo lintu, voin seurata sitä erämaahan viettääkseni aikani yksinäisyydessä mietiskellen. Satamassa voin nousta laivaan vain nähdessäni purjeita nostettavan, ja jos ristikon sulkemasta ikkunasta valkoinen käsi heittää jalkoihini kukan, seuraan empimättä myös tätä merkkiä.

Kirja on minulla vielä kesken, joten lähipäivinä saanen tietää, tuleeko myös kirjan päähenkilö Mikealista geomaileri. En ihmettelisi jos tulisi, siinämäärin hankala ja vaikeasti miellytettävä on hänen rakkautensa kohde Giulia. Epäonninen rakkaussuhde – yhdessä liian turvallisen lapsuuden kanssa – lienee yleisin syy geomaileriksi ryhtymiselle. Rakastuminen puolestaan on usein syy geomailerismin jättämiselle.

Buddhalaisuudessa on tarina taivaalla vapaana lentelevistä ihmisistä. Maa oli valkoisen untuvan peitossa, ihmiset loistavia, sukupuolettomia ja elivät 80 000 vuotta kerralla. Kerran eräs lentävistä otti untuvaa sormenpäähänsä ja kosketti sillä huuliaan. Se maistui makealle. Muutkin tulivat maistamaan, ja pian he söivät sitä jo säännöllisesti.

Syöminen lisäsi painoa, haittasi lentämistä ja aiheutti luonnollisesti tarpeen ulostamiselle. Siinä sivussa syntyivät myös sukupuolielimet, eikä mennyt kauaa, kun ihmiset keksivät niille muutakin tekemistä.

Häveliäisyyden nimissä alettiin rakentaa taloja. Lentäminen unohtui, loiste väheni, elämä lyheni, aurinko ja kuu nousivat taivaalle ja laiskuuden nimissä ruokaa alettiin kerätä varastoon. Varkautta esiintyi, jolloin tarvittiin kuningas järjestystä ylläpitämään.

Siinä sitä sitten oltiin, yhteiskunnassa. Ruokahuollon turvaaminen, perheen perustamien ja yhteisöön asettuminen tuo lämpöä, rakkautta ja turvallisuutta, mutta katkaisee geomailerilta siivet.

The Magdalene Sisters

The Magdalene Sisters

Yllä oleva kuva on The Magdalene Sisters -elokuvan kohtauksesta, jossa aviottoman lapsen synnyttäneeltä naiselta on juuri riistetty vastasyntynyt. Syynä eivät olleet lait eivätkä asetukset, vaan sosiaalinen paine ja perheen maineen menettämisen pelko, eli syvästi uskonnollisen yhteiskunnan päälaelleen kääntyneet yritykset luoda pahuudesta, erehdyksestä ja synnistä vapaa 

Maailmanuskonnot, maailmanrauha, maailmaneetos

Maailmanuskonnot, maailmanrauha, maailmaneetos

Sanomatalon Mediatorilla on esillä 4. – 18. huhtikuuta professori Hans Küngin kokoama näyttely Maailmanuskonnot – Maailmanrauha – Maailmaneetos. Näyttelyssä esitellään maailman suurten uskontojen hindulaisuuden, buddhalaisuuden, Kiinan uskontojen, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin eettistä ajattelua. Näyttelyssä ovat kaikissa uskonnoissa esiintyvän ”kultaisen säännön” eri muodot. Näyttelyyn liittyy keskustelusarja, 

Ihmiskunnan uskonto I

Ihmiskunnan uskonto I

Zarathustra.jpg
Profeetta Zarathustra (vasemmalla) Raffaello Sanzion kuvittamana vuodelta 1509.

Nyt kun kerran Tagorelta otin lainauksen, niin miksi en ottaisi pari lisää. Yksi Ihmiskunnan uskonto -kirjan parhaita anteja oli tutustuminen Zarathustraan, jota käsitellään kirjan kappaleessa nimeltä Profeetta. Wikipedia sanoo Zarathustrasta seuraavaa:

Zarathustra (Zaraθuštra, monissa kielissä myös Zoroaster kreikankielisen version mukaan Ζωροάστρης) oli (itä)iranilainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja. Uskonnon vaikutus korostui Akemenidien (648 eaa.–330 eaa.) hallitsijasuvun aikana. Spenta Zarathustra on Jeesus nasaretilaisen kaltainen puolimyyttinen hahmo. Häntä pidetään historiallisena henkilönä, mutta arviot siitä, milloin hän on elänyt vaihtelevat suuresti. Tutkijat ajoittavat Zarathustran elämän vuosien 1000–600 eaa. välille. Zarathustra näki itsensä uskonnon uudistajana ja kritisoi muinaispersialaista mazdalaista uskontoa. Tradition mukaan papisto tappoi Zarathustran. Näin hänestä tuli julistamansa uskonnon ensimmäinen marttyyri.

Tagoren mukaan uskonnonharjoittamisemme kehitys on kulkenut ulkonaisesta ja maagisesta kohti moraalista ja henkistä merkitsevyyttä. Zarathustra oli ensimmäinen tuntemamme ihminen, joka antoi uskonnolle nimenomaisesti moraalisen luonteen ja suuntautumisen. Hän saarnasi yksijumalaista oppia, joka antoi täydellisyyden ihanteeksi korotetulle hyvyydelle ikuisen todellisuusperustan. Hän osoitti ihmiselle tien moraalisen valinnan vapauteen, vapautumiseen mielettömien käskyjen sokeasta tottelemisesta ja vapautumiseen temppelien moninaisuudesta, joka houkuttelee jumalanpalveluksemme pois todellisen hurskauden tietoisesta koruttomuudesta.

Vaikka Zarathustran sanoma “valaisi Ihmisen mielet kuin pimeyteen syttyvä valo” lähes kolmetuhatta vuotta sitten, eivät hänen ajatuksensa, kirjoittaa Tagore, ole vieläkään tunkeutuneet ihmiskunnan kaikkiin hämäriin loukkoihin.

“Näemme yhä ympärillämme ihmisiä, jotka ansioitumisen toivossa kukevat pelkokkaasti sokean muotouskonnolllisuuden polkua, muotouskonnollisuuden, jolla ei ole ihmismielessä elävää moraalista alkulähdettä. Tämä saa meidät ymmärtämään Zarathustran suuruuuden. Vaika häntä ympäröivät ihmiset, jotka uskoivat maagisiin riitteihin, hän julisti noina järjettömyyden pimeinä aikoina, että uskonnon totuus perustuu sen moraaliseen merkitykseen, ei ulkonaisiin tapoihin, joiden arvo on kuvittelua; että sen arvo sisältyy sen kykyyn tukea ihmistä elämässä, joka on hyviä ajatuksia, hyviä sanoja ja hyviä tekoja.”

Tuntemistamme uskontojen perustajista Zarathustra oli ensimmäinen, joka osoitti sanansa koko ihmiskunnalle, paikallisesta tai ajallisesta etäisyydestä piittaamatta.

“Niin kauan kuin ihminen pitää Jumalaansa suosionosoitusten antajana vain niille tämän palvojille, jotka hallitsevat Hänen suosionsa hankkimisen salaisuuden, hän yrittää pitää Hänet vain omien toiveittensa tai heimonsa toiveitten tyydyttäjänä. Mutta heti kun Jumalan moraalinen olemus, toisin sanottuna hänen inhimillisyytensä, on havaittu ja ihminen tajuaa jumalallisen minuutensa omassa uskonnossaan, hänen Jumalansa ei ole enää ulkopuolinen, jota pitää lepytellä tietyn myönnytyksen saamiseksi. Tietoisuus Jumalasta ylittää kansanryhmien rajat ja kokoaa kaikki ihmiset yhteen henkisen yhteyden piiriin. Zarathustra oli ensimmäinen profeetta, joka vapautti uskonnon heimon Jumalan, valitun kansan Jumalan ahtaista rajoista ja avasi sen universaaliselle Ihmiselle. Tämä on suuri tapahtuma uskonnon historiassa.”

Rabindranath Tagore lopettaa Profeetta -kappaleensa sanoihin, jotka ovat yhtä totta niin Zarathustran, Tagoren kuin meidänkin aikana.

“Aineellisen ominaisuuden maailmassa ihmiset ovat mustasukkaisen ylpeitä omistuksistaan ja erikoisoikeuksistaan. Valitettavasti on riidanhaluisia ihmisiä, jotka tuovat tuon hankitusta omaisuudesta ylpeilemisen, lahkolaisuuden maailmanmielisyyden, henkisen totuudenkin alueelle. Voisiko kiinalainen järjellisesti vaatia omistusoikeutta aurinkoon, koska hän voi todistaa sen nousevan aikaisemmin hänen maassaan?

Minä omasta puolestani olen ylpeä aina voidessani havaita, että maailman parhaat voimat ovat perusasioista yhtä mieltä. Niiden tehtävä on saada aikaan yhteyttä ja taivutella pienet olemaan pörhistelemättä itseään piikkipensaiden tavoin ylpeillessään erimielisyyksiensä pienen pienistä yksityiskohdista, joilloin ne vain satuttavat toisiaan.”

ihmiskunnan_uskonto.jpg

Kirjan nimi: Ihmiskunnan uskonto
Tekijä: Tagore Rabindranath
Kustantaja: Biokustannus
Sivumäärä: 121

Usko tekee ihmeitä

Usko tekee ihmeitä

Didi ja Sally. Niihin aikoihin kun mietimme, jäisimmekö Laosin pääkaupunkiin Vientianeen, jatkaisimmeko Thaimaan eteläosiin vai kenties Malesian saarille, tutustuimme Didi Punyashilaan, vietnamilaiseen Ananda Marga -henkisen polun nunnaan. Hän ehdotti, että lähtisimme hänen kanssaan Burman pääkaupunkiin Rangooniin perustamaan köyhille tarkoitettua englanninkielistä koulua. Burma ei kuulunut matkasunnitelmiimme, 

Paavi ja kondomit

Paavi ja kondomit

Johannes Paavali II:n patsas Madridissa. Kuva: Greg O’Beirne. (Julkaistu Puoli Kaupunkia –lehdessä (nykyisin Avaa -lehti) 3.2.2005) Espanjan katolisen kirkon soutaminen ja huopaaminen kondomikannanotoissaan herätti välittömästi mielipiteenvaihtoa tsättipiirissäni. “En jaksa uskoa, että kondomikiellolle on mitään raamatullisia perusteita,” pohti Juha.”Edes katolisen kirkon ei pitäisi olla niin sokea