Tag: tulevaisuus

Rahojen polttamisesta

Rahojen polttamisesta

En ole koskaan polttanut kymmenen euron seteliä, mutta voisin kuvitella, että suoriutuisin tehtävästä noin kymmenessä sekunnissa. Mitään järjettömämpää kuin rahojen polttaminen on tietysti vaikea keksiä. Mutta jos oikein pinnistelee, saattaa sellaisenkin asian löytää. Kansainvälinen #MovieTheMoney -kampanja kysyy, mihin käyttäisit 1 770 miljardia euroa. Se on 

Painavaa asiaa energiasta

Painavaa asiaa energiasta

Tässä viisasta puhetta energiatehokkuuden lisäämisen, kotimaisen energiatuotannon ja älykkäiden järjestelmien puolesta. Kyseinen video on osa energiapolitiikkaa.fi-vaikuttamishanketta, joka on syntynyt kymmenhenkisen professorityöryhmän kirjoittaman raportin pohjalta. Hankkeessa on mukana professorityöryhmän lisäksi monet yritykset ja järjestöt. Heidän kotisivujensa mukaan hankkeella on kaksi selkeää tavoitetta. Ensinnäkin he haluavat nostaa 

Ihmisten oikeuksista

Ihmisten oikeuksista

patsas2

Loviisassa avattiin viime sunnuntaina Amnesty Internationalin kokoama Know Your Rights -julistenäyttely. Kyseisen näyttelyn avajaiset olivat osa Loviisan Rauhanfoorumia, joten sain kunnian pitää siellä lyhyen tervetulijaispuheenvuoron.

Totesin muun muassa, että Amnesty Internationalin tavoitteena on maailma, jossa Yhdistyneiden Kansakuntien ihmisoikeusjulistuksessa lausutut oikeudet ja vapaudet toteutuvat kaikille ihmisille. Ihmisoikeuksilla tarkoitetaan jokaiselle ihmiskunnan jäsenelle yhtäläisesti kuuluvia oikeuksia. Ne perustuvat Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjaan sekä ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, joka hyväksyttiin YK:n kolmannessa yleiskokouksessa 10.12.1948. Esimerkkeinä ihmisoikeuksista voidaan mainita mielipiteen- ja sananvapaus, syrjinnän, kidutuksen ja mielivaltaisen pidätyksen kielto, sekä oikeus oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin.

Kuten eilisessä (la 2.8.2014) Loviisan Rauhanfoorumissa pidetyssä, toimittaja Hannu Reimen, tutkija Unto Vesan ja Kalevi Suomelan keskustelussa kävi ilmi, maailma on muuttunut hurjasti parempaan suuntaa viimeisen sadan vuoden aikana. Anarkismi on vähentynyt kansainvälisessä politiikassa. YK ja muut kansainväliset järjestöt, sopimukset ja demokratian ja kansalaisaktivismin nousu on antanut yhä vahvempia signaaleja poliittisille päättäjille, ettei väkivalta ole enää hyväksyttävä jatke ulkopolitiikalle. Tavoitteet ja periaatteet ovat siis kohdallaan, vaikka toki niiden käytäntöönpanossa riittää vielä työtä. Tästä huolimatta tilanne on huomattavasti parempi kuin ensimmäistä maailmansotaa edeltävänä ajanjaksona. Hyökkäyssodat ovat kiellettyjä, kansainväliset ristiriidat ratkaistaan useimmiten sopimuksin, ja YK ja muut kansainväliset järjestöt ja sopimukset ovat yhä vahvempia.

Vuonna 1961 perustettu Amnesty on ollut keskeinen toimija tässä kehityskulussa. Järjestöllä on ollut merkittävä rooli kidutuksen kieltämisessä kaikkialla maailmassa, kansainvälisen rikostuomioistuimen perustamisessa ja kuolemantuomion käytön merkittävässä vähentymisessä. Amnesty tekee tutkimustyötä, levittää tietoa, muokkaa yleistä mielipidettä ja esittää hallituksille ja viranomaisille konkreettisia suosituksia. Samaan aikaan Amnesty toimii aktiivisesti yksittäisten, vakavien ihmisoikeusloukkausten kohteeksi joutuneiden ihmisten tilanteen parantamiseksi.

Mikä on yksittäisen ihmisen rooli tässä kehityksessä? Hyvä vertailukohta on mielestäni äänestäminen, jossa yksittäisen ihmisen ääni voi samanaikaisesti olla sekä olematon että kaikki kaikessa. Äänestystulosta tarkasteltaessa voi todetä, ettei minun ääneni olisi hetkauttanut tulosta suuntaan eikä toiseen. Toisaalta yhtä totta on, että vain ja ainoastaan yksittäiset äänet ratkaisivat äänestystuloksen. Sama pätee maailmanparantamiseen: on toki mahdollista väittää, ettei yksittäisen ihmisen tai järjestön toimet vaikuta maailmanhistorian kulkuun. Mutta aivan yhtä oikein on todeta, että vain ja ainoastaan me yksittäiset ihmiset – toimiessamme osana suurempia kokonaisuuksia – muokkaamme nykyhetkeä ja luomme maailmanhistoriaa, tunti tunnilta ja päivä päivältä. Tämä sysää meille suuren vastuun kanssaihmistemme ja maapallomme hyvinvoinnista. Oikeutemme velvoittavat.

Kuva: BC.