Tag: talous

Rauhacast: Mikä on tehokkain keino vähentää köyhyyttä?

Rauhacast: Mikä on tehokkain keino vähentää köyhyyttä?

Mikä on tehokkain keino vähentää köyhyyttä? Tehoaako kehitysyhteistyö? Tällä kertaa Rauhacast paneutuu kehitystalouteen. Timo Virtalan haastateltavana on Aalto-yliopiston kehitystaloustieteen työelämäprofessori Ritva Reinikka. Yläkuvassa maailman väestönkasvu vuodesta 1820 ja äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä maailmanpankin tilastojen perusteella. Ketä saamme kiittää näin erinomaisesta kehityksestä: kapitalismia, kommunismia vai kehitysyhteistyötä? 

Maailmantalouden kysymyksiä 2/2

Maailmantalouden kysymyksiä 2/2

Tässä loput vastauksistani maailmantalouden tekijät -vaalikoneen kysymyksiin. 7/12. Julkisissa hankinnoissa on tärkeintä valita edullisin vaihtoehto. Täysin eri mieltä. Hankintalain uudistuksessa tulisi entisestään painottaa eettistä näkökulmaa. Meidän tulee luoda kulttuuri ja lainsäädäntö, jossa kaikki toimijat – niin valtiot, yritykset kuin kuluttajatkin – kantavat vastuunsa globaalien ihmisoikeuksien 

Argumentteja kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan

Argumentteja kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan

Ohessa eilen lupaamiani argumentteja kuntaliitoksen puolesta ja sitä vastaan.

Argumentteja liittymisen puolesta:

– Rahansäästö byrokratiassa. Kunnantalon ylläpitäminen, avainvirkahenkilöiden palkat, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto ja lautakunnat, kaikki nämä maksavat, ja jos 3 000 asukkaan Lapinjärvi liittyy 15 500 asukkaan Loviisaan, suurin osa edellämainituista kuluista saadaan säästettyä.

– Virkahenkilöiden asiantuntijuus & varahenkilöt. Kunnantalossamme työskentelee pieni porukka, joista kukin on oman alansa erikoisosaaja. Yksi on vastuussa taloudesta, toinen teknisestä puolesta, kolmas tietotekniikasta ja niin edelleen. Loviisan kaupungintalolla samojen asioiden ympärillä tekee työtä isompi tiimi, jolloin mukaan mahtuu samalta alalta sekä vanhaa konkaria että juuri opintonsa päättänyttä. Suuremmasta joukosta löytyy enemmän tietoa ja osaamista, eikä järjestelmä ole niin haavoittuvainen, kun asiat eivät ole yhden ihmisen läsnäolosta kiinni. Tällä hetkellä Lapinjärven kunnan avainvirkahenkilöiden sijaisjärjestelyitä on käytännössä mahdoton järjestää, koska sijaisen perehdyttäminen ennen sairastumista on todennäköisesti resurssien tuhlausta, mutta sairastumisen jälkeen se on jo myöhästä.

– Yhteistyöprojektien pirstaloituneisuus ja siitä seuraava demokratiavaje. Iso osa kunnan vastuulla olevista asioista on käytännössä pakko hoitaa suuremmissa yksiköissä kuin Lapinjärvi. Terveys-, maatalous- ja kehittämispalvelut ostetaan jo nykyisin muualta, ja tulevaisuudessa myös ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelut tehdään yhteistyössä toisen kunnan kanssa. Osa yhteistyöprojekteista tehdään Kouvolan, osa Myrskylän ja osa Loviisan kanssa. Yhteistyö hoidetaan sopimuksissa ja kokouksissa, mutta onko tämä käytäntö selkeä, avoin ja demokraattinen? Mikäli olisimme osa Loviisaa, tilanne olisi ainakin äänestäjien kannalta selkeämpi kun hän pystyisi helpommin hahmottamaan, missä päätökset tehdään ja kuka niistä on vastuussa.

– Kunnan budjetin haavoittuvuus. Erikoissairaanhoito on niin kallista, että käytännössä yhden kuntalaisemme tehohoidossa viettämä viikko voi aiheuttaa vakavia ongelmia kunnan budjetin laatijoille. Vaikka teemme tällä hetkellä yhteistyötä Loviisan kanssa terveyspalveluiden suhteen, loppupeleissä kuntamme asukkaiden hoito maksetaan kuitenkin kuntamme budjetista. Suuremmassa yksikössä sekä veronmaksajia että hoidettavia olisi enemmän, jolloin terveysmenot olisivat helpommin ennakoitavissa. Sattuma ei heittele suuren kunnan budjettia kuten meillä tapahtuu.

Argumentteja liittymistä vastaan:

– Lähidemokratia kärsii. EU:ssa on käytössä kaunis subsidiariteettiperiaate, jonka mukaan päätökset tulee tehdä niin alhaalla kuin mahdollista ja niin ylhäällä kuin on välttämätöntä. Liittyminen Loviisaan veisi valtaa yhä kauemmaksi ruohonjuuritasolta.

– Paikallisasiantuntemus häviää. Mitä Loviisan kaupunginvaltuustossa tiedetään elämästä Porlammilla tai Pukarolla? Tuskin kovinkaan palja.

– Onko Loviisa sen rikkaampi? Useimmin esitetty argumentti liittymisen puolesta on se, että Lapinjärven kunnan talous on tulevaisuudessa uhattuna verotulojen laskiessa ja (sosiaali- ja terveys)menojen kasvaessa. Mutta kuka siitä rikastuu jos kaksi köyhää liittyy yhteen?

– Lapinjärvellä ei ole selkeää työssäkäyntialuetta. Mikäli muistan tilastot oikein, suurin osa työssäkävijöistä työskentelee Lapinjärvellä ja kutakuinkin samansuuruidet osuudet Loviisassa, Porvoossa ja Kotkassa.

– Karkaavatko palvelut? Tämä on erinomaisen tärkeä kysymys kuntalaisille. Byrokratiasta ja hallintotavasta viis, kunhan terveyskeskuspalvelut, koulut, päiväkodit ja vanhainkodit pysyvät lähellä. Ruotsinpyhtään liityttyä Loviisaan Ruotsinpyhtään palveluita on karsittu.

Viimeksi mainittu jo yksinään voisi kääntää kantani liittymistä vastaan, mutta toisaalta on syytä myös ottaa huomioon, että Ruotsinpyhtään talous oli hyvistä pelastusyrityksistä huolimatta ajautumassa ahdinkoon ja voi kysyä, olisiko palveluita voitu säilyttää itsenäisenä tämänkään vertaa.

Olen siis kuntaliitoksen suhteen kahden vaiheella. Mikäli minut valitaan kunnanvaltuustoon, tulen kannattamaan liitosselvityksen tekemistä, sillä se antaa lisäinformaatiota aiheesta. Teen päätökseni selvityksen nähtyäni ja kuntalaisten kanssa asiasta keskusteltuani. Tämä on iso päätös, jota ei kannata tehdä hätiköiden. Mikäli liitokseen päädytään, on syytä lähteä tosissaan kehittämään uusia lähidemokratian muotoja.