Tag: Rauhantyö

Miten rauhanliikkeen tulisi suhtautua Ukrainan sotaan?

Miten rauhanliikkeen tulisi suhtautua Ukrainan sotaan?

Julkaistu Antimilitaristi-lehdessä 7.4.2022. Useiden vuosikymmenten ajan suomalainen rauhanliike on vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä, kannattanut asevientirajoituksia sotaa käyviin maihin ja tukenut aseistakieltäytymistä meillä ja muualla. Venäjän hyökättyä torstaina 24.2.22 aseellisesti Ukrainaan Suomen kansan enemmistö kääntyi ensimmäistä kertaa NATO-jäsenyyden puolelle, sekä hallituksen että opposition enemmistö kannatti aseiden antamista 

Onko sota ikuinen ja väistämätön?

Onko sota ikuinen ja väistämätön?

Hyvää uutta vuotta rakkaat lukijat, kuulijat ja katsojat! Ohessa kaksi keskustelua viime vuodelta, ajattomista aiheista. Jyväskylän syksy -tapahtumassa kysyttiin, onko sota ikuinen ja väistämätön, ja mihin rauhantyö kykenee? Jyväskylän Syksyn 2021 webinaarissa Taideyliopiston vararehtori, kuvataiteilija Jaana Erkkilä-Hill ja sosiologi, luennoitsija ja rauhanaktivisti Timo Virtala keskustelevat 

Millä keinoin kohti rauhaa Israelissa ja Palestiinassa?

Millä keinoin kohti rauhaa Israelissa ja Palestiinassa?

Alla kuunneltavissa olevassa Radio Ravun Kertomuksia rohkeudesta -lähetyksessä Timo Virtalan vieraana Icahd Finland‘in puheenjohtaja Bruno Jäntti. Keskustelunaiheina mm.

– Koska ja miksi Jäntti kiinnostui Israel / Palestiina -konfliktista?
– Millainen järjestö on Icahd‬ Finland?
– Tulisiko Israelia boikotoida?
– Millaista rauhantyötä tekee Combatants for Peace?
– Mikä on turismin rooli kyseisessä konfliktissa, entä median?

Aktiivista ja rakentavaa rohkeutta on Jäntin mukaan edustaneet ennen kaikkea Wikileaksin perustaja Julian Assange sekä amerikkalainen vuonna 2003 Gazassa Israelin armeijan puskutraktorin alle kuollut rauhanaktivisti Rachel Corrie.

Vieraana Kalevi Suomela

Vieraana Kalevi Suomela

Suomen Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja, Suomen Sadankomitean perustajajäsen Kalevi Suomela on tulevan torstain Kertomuksia rohkeudesta -podcastin vieraana. Mitä ajatuksia Ukrainan sota hänessä herättää, mitä neuvoja hän antaisi asiaan liittyen Suomen ja EU:n poliittiselle johdolle? Mitä mieltä hän on Steven Pinkerin tutkimuksesta, jonka mukaan sodat ja väkivalta ovat 

Koreakuvia

Koreakuvia

Kirjoitin syyskuun koreanmatkastani jutun seuraavaan Ydin-lehteen, ja siinä yhteydessä latasin 44 matkakuvaa kaikkien nähtäviksi Flickr-palveluun. Tässä joitakin esimerkkejä.

SKR:n vuosikokous huomenna

SKR:n vuosikokous huomenna

Huomenna keskiviikkona 7.1.2015 järjestetään Helsingin Rauhanaseman salissa Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen vuosikokous. Lämpimästi tervetuloa mukaan kaikki uudet ja vanhat jäsenet sekä toiminnasta kiinnostuneet! Tarjolla kahvia, teetä ja pientä purtavaa. Osoite on Veturitori 3, ja kokous alkaa klo 17.00.

Järjestömme itseymmärryksen mukaan rauhantyö on luonteeltaan kansainvälistä ja ekumeenista: se ulottuu kaikkien kansoja, kirkko- ja uskontokuntia erottavien rajojen yli. Se hylkää muukalaisvihan ja kutsuu hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Rauhantyössä pyritään kaikilla elämänaloilla siihen, että kovien otteiden yhteiskunta muuttuu tukea ja lämpöä antavaksi ihmisyhteisöksi.

Miksi radikalisoitumiseen liittyy niin usein väkivalta?

Miksi radikalisoitumiseen liittyy niin usein väkivalta?

Radikalisoituminen on kuuma puheenaihe Suomessa ja maailmalla. Nuoria miehiä ja naisia on lähtenyt länsimaista sotatantereille enenevissä määrin esimerkiksi Syyriaan, Irakiin, Ukrainaan ja Somaliaan. Hyvin usein näihin maihin lähdetään sotimaan. Vaikka lähtijöiden perimmäisenä tarkoituksena voikin olla oman vakaumuksensa näköisen rauhan saavuttaminen, muutokseen pyritään usein nimen omaan 

Kristityt rauhan rakentajina

Kristityt rauhan rakentajina

Sunnuntaina 26.10.2014 Itä-Pasilan seurakuntakodissa osoitteessa Opastinsilta 6, Helsinki. Tilaisuus alkaa klo 13.00. Ekumeenisen vastuuviikon tapahtumassa puhujina ovat Paavalin seurakuntaneuvoston jäsen Tarja Kantola, Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo Virtala Suomen Kristillisestä Rauhanliikkeestä, rauhantyön freelancer Laura Huovinen sekä Heidi Rautionma Helsingin seruakuntayhtymän oppilaitostyöstä. Kaikilla puhujilla on vahva kokemus 

Miksi rauhaa ja rakkautta?

Miksi rauhaa ja rakkautta?

Loviisan Sanomien keskustelupalstalla kysyttiin tänään kampanjateemani taustoista ja viitattiin meneillään oleviin sotiin. Tässä vastaukseni:

“Kyseessä ei ole vihreiden, vaan minun kampanjateemani tuleviin eduskuntavaaleihin. Valitsin sen siksi, että mielestäni ei ole mitään tärkeämpää kuin rauhankysymykset. Millä keinoilla voimma edistää ja ylläpitää rauhaa maassamme, ja millä keinoilla voimme tukea rauhanrakentamista maissa, joissa on sota ja / tai ihmisoikeusrikkomuksia?

Käynnissä olevat sodat yleensä, mutta erityisesti Venäjän ja Ukrainan konflikti johtuu nähdäkseni huonosti toimivasta demokratiasta, militarismista, kansalaisten huonosta koulutuksesta, yksipuolisesta mediatarjonnasta, vieraiden kulttuurien pelosta, oman kulttuurin, kansan, valtion tai etnisen ryhmän pitäminen muita parempana ja sen edun asettamisesta joka tilanteessa muiden kustannuksella lyhytnäköisesti muiden edelle, kansaivälisten kontaktien puutteesta, eristäytymisestä, itsetunnon ja rohkeuden puutteesta, laumasieluisuudesta… eli juurikin niistä asioista, jota vastaan rauhanliike on toiminut jo satoja vuosia.”

Vielä haluan lisätä listalle aivan liian heikon, epädemokraattisen ja vähävaraisen YK:n.

Tai ehkä on syytä ilmaista sama asia positiivisesti: välttääksemme tulevaisuudessa ajatumisen vastaaviin tilanteisiin, meidän tulee rakentaa vahvempi, vakavaraisempi ja demokraattisempi YK, meidän tulee kehittää reilumpaa maailmankauppaa, meidän tulee hillitä militarismia ja tehostaa ja parantaa kehitysyhteistyötä, edesauttaa eri kulttuurien kohtaamista kaikilla tasoilla, panostaa rauhantutkimukseen, ottaa rauhankasvatus – tai globaalikasvatus, käyttääkseni modernimpaa käsitettä – kouluaineeksi, ja markkinoida sitä parhaamme mukaan myös muihin maihin, meidän tulee huolehtia että ihmisoikeudet toteutuvat Suomessa ja vaatia kaikin keinoin ihmisoikeuksien noudattamista niin naapurimaissamme kuin muuallakin, meidän tulee systemaattisesti pyrkiä pienentämään asetuottajien voittoja rajoittamalla asekauppaa tiukkojen säännösten ja kansainvälisen verotuksen avulla, ja meidän tulee painostaa ennen kaikkea Euroopan Unioniin kuuluvia ydinasevaltioita luopumaan kyseisestä järjettömästä rahantuhlauksesta. Vain joitakin esimerkkejä mainitakseni.

PS. Loin Facebookiin poliitikko-profiilin, sitä saa kernaasti käydä katsomassa, ja jos siltä tuntuu, klikkaamassa: facebook.com/PoliticianTimoVirtala.

Onko maailmanrauha mahdollinen?

Onko maailmanrauha mahdollinen?

Oheisella videolla luennoiva Paul Chappell on kirjailija ja entinen Yhdysvaltain armeijan kapteeni. Hän pohtii, onko maailmanrauha mahdollinen, ja ovatko ihmiset luonnostaan väkivaltaisia vai rauhantahtoisia. Hän on kirjoittanut neljä kirjaa: Will War Ever End – A Soldier’s Vision of Peace for the 21st Century (2009); The 

Toivoa on, tekoja tarvitaan

Toivoa on, tekoja tarvitaan

Tämä porukka on tosissaan. Heillä on visio. Olen tavannut heitä, ja uskon heidän vilpittömään haluunsa ja kykyynsä olla osana Israelin ja Palestiinan konfliktin ratkaisua. Gazan sota ei lopu väittelemällä ja konfliktin syyllisiä etsimällä. Tarvitaan konkreettisia tekoja vihan ja pelon vähentämiseksi, ja näitä tekoja voi tehdä 

Jos haluat rauhaa, valmistele rauhaa

Jos haluat rauhaa, valmistele rauhaa

Laitoin eilisen postaukseni tragedioiden muistamisesta myös Uuden Suomen Puheenvuoro-palstalle, jossa siihen kommentoi Heikki Polojärvi toteamalla mm. latinaksi, että jos haluamme rauhaa, meidän tulee valmistautua sotaan. Tässä vastaukseni:

Kiitos Heikki asiallisesta kommentista. Siinä on paljon asioita joista olen kanssasi samaa mieltä: on tärkeää muistaa toisen maailmansodan sankareitamme; rauhaa ei voi arvostaa, jos ei tiedä mitä sota on; ja sodan todellinen ymmärtäminen ei aiheuta sen ihannointia, vaan päinvastoin.

Mutta tuosta latinankielisestä lauseesta olen eri mieltä. Jos haluat rauhaa, valmistele rauhaa, on mielestäni järkeenkäyvämpi ohje.

Maailman sotilasmenot olivat toissa vuonna 1,75 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Biljoona on tuhat miljardia, eli miljoona miljoonaa. Se on enemmän rahaa kuin mitä menee maailman kolmanneksi suurimman talouden, Kiinan, kaikkiin julkisiin menoihin. Se on lähes kolmetoista kertaa Suomen valtion budjetti, lähes viisitoista kertaa enemmän kuin koko maailmassa annettiin viime vuonna kehitysapua ja 2,6 % maailman bruttokansantuotteesta.

On arvioitu, että viidesosalla kyseisestä summasta voitaisiin maailmasta poistaa äärimmäinen nälkä ja köyhyys, taata peruskoulutus ja sukupuolten välinen tasa-arvoisuus perus- ja toisen asteen koulutuksessa kaikille, vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuus kolmannekseen, vähentää odottavien äitien kuolleisuus neljännekseen, pysäyttää HIV:n, malarian ja muiden tartuntatautien leviäminen, taata ympäristön kestävä kehitys ja luoda globaali kumppanuus kehitykseen.

Haluan rauhaa, ja siksi haluan, että sotilasmenojen kasvattamisen sijaan panostamme ihmiskuntana rahaa vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen. Uskon, että tämä on tehokkaampi keino rauhan saavuttamiseen, kuin voimakkaan maanpuolustustahdon ylläpitäminen, saati sitten sotilasmenojen kasvattaminen, kuten tuo latinankielinen lause neuvoo.

Atomipommien, pandemioiden ja ilmastonmuutoksen aikakaudella ihmiskunnalla ei ole muuta vaihtoehtoa kuin ryhtyä ajattelemaan yksittäisen valtion lyhyen tähtäimen intressejä pidemmälle. Suomen tulisi nostaa kehitysyhteistyövarat lupaamaansa 0,7 prosenttiin, ja Suomen olisi syytä lähteä ajamaan voimakkaasti kansainväliselle asekaupalle asetettavaa veroa, jonka tuotto käytettäisiin YK:n toimintaan ja sotien ennaltaehkäisyyn.

Mitä Hiroshiman pommitukseen tulee, niin esittämäsi ajatus siitä, että se säästi ihmishenkiä, on minulle toki tuttu. Mutta se ei ole fakta, vaan spekulaatiota. Tosiasiahan on, että asiaa on mahdoton tietää. Varmasti voimme sen sijaan tietää, että kyseinen pommi tappoi 90 000 – 166 000 ihmistä.

Mitä olisi tapahtunut, jos pommi olisikin Hiroshiman 350 000 asukkaan kaupungin sijaan pudotettu näytösluontoisesti ja varoituksena mereen tai johonkin syrjäiseen sotilastukikohtaan, jossa Japanin valtionjohto olisi nähnyt sen vaikutuksen? Myös sitä on mahdotonta tietää. Spekulointi siitä, miten historia olisi voinut mennä eri tavalla, on kieltämättä viihtyttävää, mutta pääasiassa turhaa.

Si vis pacem, para bellum -asennetta on nyt kokeiltu, mutta onko se toiminut? Entä jos kokeiltaisiin lisääntyisikö rauha globaalia demokratiaa, yhteistyötä, kanssakäymistä, tietoa, oikeudenmukaisuutta ja varallisuuden reilumpaa jakoa lisäämällä, ja korruptiota, epäoikeudenmukaisuutta, kansalliskiihkoa ja militarismia vähentämällä?

Loviisan Rauhanfoorumi on jo ovella!

Loviisan Rauhanfoorumi on jo ovella!

Loviisan Rauhanfoorumi alkaa tulevana lauantaina 2.8. klo 8-12 toteutettavalla toritapahtumalla, jonne tulee toimintaansa esittelemään peräti yksitoista kansalaisjärjestä. Luvassa myös musiikkia Lauri Kojolta, loviisalaiselta kuuden hengen lauluryhmältä nimeltä Sonate sekä Porlammin leipomoyhteisöltä. Ja tietysti rauhanlettuja, kahvia ja aurinkoa. Toritapahtuman jälkeen siirrytään Kappelipuistossa sijaitsevaan Ravintola Loviisan Kappeliin, 

Loviisan Rauhanfoorumissa etsitään ratkaisuja Syyrian kriisiin – mukana johtavia suomalaisia ja syyrialaisia asiantuntijoita

Loviisan Rauhanfoorumissa etsitään ratkaisuja Syyrian kriisiin – mukana johtavia suomalaisia ja syyrialaisia asiantuntijoita

Kuvassa vasemmalta seminaarin puheenjohtaja, suurlähettiläs Ilari Rantakari, tutkimusjohtaja Salam Kawakibi, YM Armenak Tokmajyan, toimittaja Liisa Liimatainen, emeritusprofessori Tuomo Melasuo ja Syyria-aktivisti Mania Alkhatibi. Rauhanfoorumin Syyria –seminaari lauantaina 2.8. tuo yhteen parhaita kansainvälisiä ja kotimaisia ajattelijoita ja toimijoita keskustelemaan kolmatta vuotta riehuvasta konfliktista ja sen ratkaisusta. 

Asekauppa ja rauhantyö

Asekauppa ja rauhantyö

Dia 2: sotilasmenot

Kansainvälisenä sotilasmenojen vastaisena toimintapäivänä 15.4. julkaistiin Tukholman Rauhantutkimuslaitoksen SIPRI:n vuosittainen raportti kansainvälisistä sotilasmenoista. Sen mukaan maailman sotilasmenot olivat viime vuonna 1,75 biljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Luku on niin suuri, että Helsingin Sanomat joutui valistamaan lukijoitaan ja kertomaan, kuinka paljon biljoona on. Se on tuhat miljardia eli miljoona miljoonaa. Numeroina ilmaistuna sotilasmenoihin laitettiin viime vuonna 1 750 000 000 000 dollaria.

Kyseessä on enemmän rahaa kuin mitä menee maailman kolmanneksi suurimman talouden, Kiinan, kaikkiin julkisiin menoihin (1,6 biljoonaa, suurempi valtionbudjetti löytyy vain Yhdysvalloilta ja Japanilta). Se on lähes kolmetoista kertaa Suomen valtion budjetti, lähes viisitoista kertaa enemmän kuin koko maailmassa annettiin viime vuonna kehitysapua, ja 2,6 % maailman bruttokansantuotteesta. Jokaista maailman asukasta kohden se oli 192 euroa.

Dia 3: vuosituhattavoitteet

Mutta ehkä kaikkein puhuttelevin vertailukohta on YK:n asettamat vuosituhattavoitteet. Viidesosalla kyseisestä summasta voitaisiin maailmasta poistaa äärimmäinen nälkä ja köyhyys, taata peruskoulutus ja sukupuolten välinen tasa-arvoisuus perus- ja toisen asteen koulutuksessa kaikille, vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuus kolmannekseen, vähentää odottavien äitien kuolleisuus neljännekseen, pysäyttää HIV:n, malarian ja muiden tartuntatautien leviäminen, taata ympäristön kestävä kehitys ja luoda globaali kumppanuus kehitykseen.

Edellisvuodesta sotilasmenot olivat pienentyneet puolella prosentilla, mikä huomioitiinkin laajalti uutisen otsikoinnissa. Mainitsematta kuitenkin jäi, että kylmän sodan päättymisestä aiheuttaneen sotilasmenojen laskun jälkeen kansainväliset sotilasmenot lähtivät hurjaan kasvuun vuoden 2001 jälkeen, ja ovat sittemmin kasvaneet viidelläkymmenellä prosentilla.

Huomiota herättävää raportissa oli tänäkin vuonna Yhdysvaltojen osuus, lähes 40%, maailman yhteenlasketuista sotilasmenoista. Vaikka suhde olikin pienentynyt edellisvuosista, toimii se yhä erinomaisena todisteena siitä, ettei asevarustelu edes äärimmäisimmän sotilaallisen ylivoiman saavutettuaan, pysty ikinä lunastamaan sille asetettua tavoitetta rauhan ja turvallisuuden luojana. Dollareilla laskettuna Yhdysvaltojen asemenot olivat viime vuonna viisi kertaa suuremmat kuin Kiinan, kymmenen kertaa suuremmat kuin Venäjän ja yli 92 kertaa suuremmat kuin Iranin.

Dia 4: sotilasmenot per valtio

Suurinta nousua sotilasmenoissa on viime vuosina ollut Kiinassa ja Venäjällä, mutta EU:n yhteenlasketut sotilasmenot ovat yhä yli kaksinkertaiset Kiinaan verrattuna ja enemmän kuin nelinkertaiset Venäjään verrattuna.

Asevarustelua perustellaan turvallisuusnäkökohdilla, mutta laajalla perspektiivillä tarkasteltuna, mihin tämä ajattelu on maailmamme johtanut? Robert Grenier, CIA:n terrorisminvastaisen yksikön päällikkö vuosina 2004 – 2006, totesi Pakistaniin tehtävistä lennokkipommittajahyökkäyksistä jotain, mikä mielestäni pätee asevarusteluun laajemminkin: ”Me luomme enemmän terroristeja kuin ehdimme tappamaan.”

Tälle järkyttävälle tuhlaukselle on olemassa vaihtoehtoja, ja sijoittaminen YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamiseen olisi yksi parhaista. Sillä millainen olisi sellaisen maailman turvallisuustilanne, jossa nämä tavoitteet olisi saavutettu? Ei ainakaan viidesosaa nykyistä heikompi.

Ihminen ei tule koskaan pääsemään irti hänelle luontaisesti kuuluvista aggressiivisista taipumuksistaan, ja tuskin edes väkivallasta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi estää ihmisiä tekemästä ja tukemasta rauhantyötä. Eihän kukaan pidä lääkäreidenkään työtä turhana, vaikka tauteja on aina ollut ja tulee aina olemaan. Rauhantyö on konkreettisia tekoja väkivallan vähentämiseksi ja sotien ennaltaehkäisemiseksi, ja tässä työssä kirkkojen ja seurakuntien soisi olla aiempaa aktiivisempia.

***

Oheinen kirjoitus on osa laajempaa, Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) kevätkokouksessa 2013 pidettyä luentoa, ja julkaistu ensimmäisenä Vastuuviikko 2013-kampanjaan liittyen Anna Hyvärisen ja Jan Edströmin toimittamassa, SEN:in julkaisemassa kirjasessa Väkikvallan markkinat: tähtäimessä asekauppa ja pienaseet. Lisätietoja osoitteesta www.vastuuviiko.fi.

Väkivallan markkinat

Väkivallan markkinat

Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Bahranin hallituksen joukot ovat viime vuosina “käyttäneet rauhanomaisia mielenosoittajia vastaan kohtuutonta voimaa, summittaisia vangitsemisia, pidätyksiä, kidutuksia, pahoinpitelyjä ja oikeudenkäyntien epäämisiä.” New York Times uutisoi helmikuussa 16-vuotiaan mielenosoittajan ampumisesta. Kyseisen lehtitiedon mukaan nuorukainen oli kaksi vuotta jatkuneiden mielenosoitusten 88. kuolonuhri. Oheista 

Sanoilla miekkaa vastaan

Sanoilla miekkaa vastaan

Tukimielenosoitus egyptiläisille Melbournessa, Australiassa 4.2.2011. Kuva (cc): Takver. Blogosfäärissä eli internetin blogimaailmassa osui silmiin kirjoitus, jossa kerrottiin italialaisesta nuoresta naisesta, performanssitaiteilijasta ja ihmisoikeusaktivistista, joka vuonna 2008 lähti ystävänsä kanssa liftaamaan Milanosta Jerusalemiin. Taiteilijaystävykset olivat pukeutuneet morsiusasuun ja halusivat antaa maailmalle viestin uskosta, luottamuksesta ja rauhasta, 

Loviisan rauhanfoorumi kiinnittää rauhantyön huomion koteihin ja kouluihin

Loviisan rauhanfoorumi kiinnittää rauhantyön huomion koteihin ja kouluihin

oh

Kahdettakymmenettäkolmatta kertaa järjestettävä Loviisan rauhanfoorumi kääntää rauhantyön huomion suomalaisten arkipäivään. Teemaksi on nostettu kotirauha, koulurauha ja maailmanrauha.

Luvassa on neljä päivää keskusteluja, kohtaamisia, konsertteja, teatteria, toritapahtumia ja yhteislaulutilaisuuksia.

Rauhanfoorumin seminaarissa kysytään, onko suomalainen koulujärjestelmä onnistunut, vai keskitytäänkö kouluissa liikaa suorituskeskeisyyteen vuorovaikutustaitojen kustannuksella. Seminaariin osallistuu mm. professori Lea Pulkkinen sekä UNESCO:n kasvatusjaoston johtajana toiminut Kaisa Savolainen.

Aleksanterinpihan tiloihin tuotava Ruusukuja 76 – piikkejä perheonnessa – näyttely nostaa esille vaikean aiheen, perheväkivallan. Suomessa tapahtuu vuosittain yli 30 000 pahoinpitelyä ja yli 700 raiskausta. Joka neljäs nainen on kokenut perheväkivaltaa. Rauhantyön kohteita etsittäessä ei siis tarvitse lähteä suomalaisia olohuoneita kauemmaksi.

Rauhanfoorumi kokoaa tänäkin vuonna yhteen laajan kirjon ihmisiä keskustelemaan rauhankysymyksistä. Pelkästään rauhanjärjestöjä on Suomessa useita kymmeniä. Loviisan rauhanfoorumin tavoitteena on tuoda rauhantekijät vähintään kerran vuodessa yhteen tutustumaan toisiinsa ja keskittymään siihen, mikä heitä yhdistää: työskentelyyn väkivallan vähentämiseksi.

Rauhanfoorumissa käytävällä uskontodialogilla pyritään lisäämään uskontojen keskinäistä tuntemusta ja siten kasvamaan rauhaan ja suvaitsevuuteen. Tapahtuman toteuttajien joukosta löytyy niin kristittyjä, ateisteja, buddhalaisia kuin Amma-gurun seuraajiakin.

Ekumeenisena tapahtumana rauhanfoorumi puolestaan vahvistaa kirkkojen näkyvää ykseyttä ja kristittyjen yhteyttä. Sunnuntaina 9.8. klo 12.00 Loviisan kirkkoon, ekumeeniseen rauhanmessuun kutsutaan erityisesti myös maahanmuuttajia sekä seurakuntia eri puolilta Suomea. Messun on säveltänyt Matti Turunen.

bg3500

Arvoisat toimittajat ja muut kiinnostuneet,

Tervetuloa lehdistötilaisuuteen ja Ruusukuja 76 -näyttelyn avajaisiin maanantaina 3.8.2009 klo 13.00 – 14.00 Aleksanterin pihaan osoitteeseen Aleksanterinkatu 8, Loviisa.

Lisätietoja:

Timo Virtala
Loviisan rauhanfoorumin pääsihteeri
045 784 055 74
timo.virtala[ät]rauhanfoorumi.fi
www.timovirtala.net

Pirjo Riihelä
Soka Gakkai International Suomi
Vastaa Ruusukuja 76 -näyttelyn tuomisesta Loviisaan
050 5011 884
pirjoriihela[ät]yahoo.co.uk
www.sgi.fi

Heidi Kusmin-Bergenstad
Projektisihteeri, Ruusukuja 76 -näyttely
Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys
040 359 3138 (Kesälomalla 21.7 – 8.8)
heidi.kusmin-bergenstad[ät]ywca.fi
www.ywca.fi

Jari Hautamäki
Espoon Lyömättömän linjan johtaja
09 276 6280
jari[ät]lyomatonlinja.fi
www.lyomatonlinja.fi

Kostas Tassopoulos
Espoon Lyömättömän linjan ohjaaja
09 276 62 899
kostas[ät]lyomatonlinja.fi
www.lyomatonlinja.fi

Veli-Matti Hynninen
Loviisan rauhanfoorumin perustaja ja Loviisan suomenkielisen seurakunnan kirkkoherra
0400 214 971
veli-matti[ät]hynninen.info
www.hynninen.info/

Anneli Suova
046 645 32 14
anneli.suova[ät]gmail.com

Daniel Pichardo
040 465 1260
dpcrca[ät]gmail.com

Maahanmuuttajanäkökulmaa perheväkivallan ennaltaehkäisytyöhön tarjoaa Lyömättömän linjan kreikkalaissyntyinen ohjaaja Kostas Tassopoulos. Hän ei ole tulossa lehdistötilaisuuteen, mutta päivystää näyttelyä torstaina 6.8. klo 12.00 – 17.00. Näyttely tulee olemaan auki joka päivä 3. – 16.8. klo 12.00 – 19.00.

Anneli Suova on ohjannut ja dramatisoinut Juhani Ahon lukudraaman Rauhan erakko, jonka hän esittää yhdessä Jouni Suovan kanssa Palvelutalo Esplanadissa lauantaina 8.8.2009 klo 17.00 – 18.00.

Daniel Pichardo on yksi rauhanfoorumin toteuttajista ja kotoisin Costa Ricasta. Costa Rica on mielenkiintoinen aihe rauhanuutisoinnille, sillä maa on ollut ilman armeijaa vuodesta 1948 lähtien. Hiljattain Costa Rica rankattiin Happy Planet Indexin maailman kärkeen. Kyseisessä indeksissä mitattiin ihmisten onnellisuutta, elinolosuhteita, varallisuutta ja kulutusta suhteessa luonnon kestokykyyn. Daniel kertoo mielellään maastaan lisää, hän on tämän viikon Tampereella, viikonlopun Helsingissä ja sunnuntaista 2.8. lähtien Loviisassa.

Vasemmassa sivupaneelissa olevat vuoden 2008 rauhanfoorumin kuvat ovat median vapaasti käytettävissä.

Tilastolähteitä:

Usko, toivo ja hakkaus:
http://www.haaste.om.fi/37899.htm

Helsingin sanomat: Pahoinpitelyjä viime vuonna enemmän kuin koskaan
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Pahoinpitelyj%C3%A4+viime+vuonna+enemm%C3%A4n+kuin+koskaan/1135239029554

Wikipedia, Happy Planet Index:
http://en.wikipedia.org/wiki/Happy_Planet_Index

Wikipedia, Costa Rica:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Costa_Rica