Tag: Onnellisuus

Vielä elämän tarkoituksesta

Vielä elämän tarkoituksesta

Eilen postasin ja puhuin radiossa elämän tarkoituksesta, tässä lisää: Rakkaus – Rakkaus on kummallisen lavea käsite, vähintäänkin olisi hyvä erotella toisistaan agape eli pyyteetön rakkaus ja eros eli romanttinen rakkaus. – Ystäväni Said kritisoi länsimaiden rakkausavioliittoa, koska hänen mielestään suhtaudumme rakkauteen kuin johonkin ulkopuolelta tulevaan 

Elämän tarkoituksesta

Elämän tarkoituksesta

Käsittämättömän nopeasti kuluu tuo radioaika. Kolmessa vartissa ei ehdi kuin raapaista pintaa. Tässä alla aamun radio-ohjelma tiivistettynä ja linkeillä varustettuna. Alustus – Osallistuessani aikoinaan arvohuutokauppaan päädyin ostamaan onnellisuuden. Katsoin tehneeni paremmat kaupat kuin vapauden ja terveyden ostaneet. – Siviilipalveluskeskuksella vastaavissa ryhmätyöissä tärkeimmiksi teemoiksi nousevat yleensä 

Elämän tarkoitus

Elämän tarkoitus

Tulevan torstain Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmasarjassa teemaksi nostetaan elämän tarkoitus. Voiko arvoja laittaa järjestykseen? Onko olemassa yksi arvo ylitse muiden, itseisarvo, jolle muut arvot ovat alisteisia, eli välinearvoja? Mitä on onnellisuus, miten sitä voi mitata, miten se saavutetaan? Onko sen saavuttaminen kiinni olosuhteista vai asenteesta? Näiden kysymysten pariin palataan torstaina.

Pencil full of lead

Pencil full of lead

Tässä skotlantilainen Paolo Nutini ilmaisee tyytyväisyytensä elämäänsä kappaleellaan Pencil full of lead. Mitäpä muutakaan tähän lauantai-iltaan enään tarvitsisimme? Hyvää yötä hyvät lukijat, ja terveisiä Tampereelta!

Onnellisuus, olosuhteet ja asenne

Onnellisuus, olosuhteet ja asenne

Onko onnellisuus kiinni olosuhteista vai asenteesta? Jos joudut pyöräilemään kylmässä sateessa, nälkäisenä ja väsyneenä kaksikymmentä kilometriä, kiroat helposti ruuan puutetta, nälkää ja väsymystä, ja syytät kärsimyksistäsi niitä. Mutta entä jos olet rakastunut, ja pyöräilemässä rakkaasi luokse? Entä jos olet säveltäjä, ja olet pyöräillessäsi keksinyt vuosisadan 

Steve Jobsin elämä

Steve Jobsin elämä

Elämäsi on rajallinen, joten älä tuhlaa sitä elämällä jonkun muun elämää. Älä takerru dogmeihin, sillä se olisi muiden ajattelun mukaan elämistä. Älä anna muiden ihmisten mielipiteiden metelin vaientaa sisäistä ääntäsi. Ja ennen kaikkea, kerää rohkeutta seurata sydäntäsi ja intuitiotasi. Jotenkin ne tietävät, miksi sinä haluat tulla. Kaikki muu on toissijaista.

Paluumatkalla Suomeen katsoin Apple-yhtiön toimitusjohtajasta ja toisesta perustajasta, Steve Jobsista (1955-2011) kertovan elokuvan. Paitsi Apple-yhtiön perustamisessa (vuonna 1976 hänen vanhempiensa autotalliin), Jobs oli ratkaisevassa asemassa niin Macintosh-tietokoneen kehittämisessä, Pixar-yhtiön luomisessa kuin iMacin, iPodin ja iPhonen keksimisessäkin.

Elokuvan mukaan Jobs oli intohimoisesti maailman muuttamiseen suhtautuva, työssän visionäärinen, alaisiaan innostava, nerokas ja optimistinen keksijä, mutta samalla vaikea työkaveri ja hankala partneri. Itsekäs sekä hyvässä että pahassa. Hän pystyi alussa olevan lainauksen mukaisesti elämään dogmeihin tarttumatta ja seuraamaan sydäntään ja intuitiotaan antamatta muiden mielipiteiden haitata menoa.

Mutta näin tehdessään hän myös toisinaan jyräsi alleen niin ystävät, työkaverit kuin perheensäkin. Niinkö siinä aina käy? Ovatko kaikki maailmaa muuttavat visionäärit kotonaan hankalia tapauksia? Ajankäytöllisesti kiistämätön tasiasia kieltämättä on, että mitä enemmän panostaa työhönsä, sitä vähemmän jää aikaa perheelle ja ystäville. Mutta luulisi, että sen ei:n sanomisenkin voi tehdä oikein ja väärin.

Steve Jobsin elämä ei ollut täydellinen, mutta inspiroiva, mielenkiintoinen ja opettavainen taatusti. Yllä olevassa klipissä – joka ei siis ole kyseisestä elokuvasta vaan oikeasta elämästä – Jobs kertoo kolme opettavaista tarinaa. Kukaan ei halua kuolla, hän sanoo, ja kertoo tietävänsä tämän, koska oli juuri hiljattain toipunut syöpäleikkauksesta. Silti, hän jatkaa, kuolema on elämän nerokkain keksintö. Se on elämän uudistaja. Se raivaa tieltä vanhaa tehdäkseen tilaa uudelle. Juuri kuolevaisuutemme takia elämä on arvokasta. Jokaisen päivän kannattaa elää kuin se olisi viimeinen, sillä eräänä päivänä se todella on sitä.

Thoreaun haaste

Thoreaun haaste

Henry David Thoreaun patsas lähellä paikkaa, jossa muinoin sijaitsi hänen vatimaton mökkinsä. Yhdysvaltain Massachusettsin osavaltiossa, parikymmentä kilometriä Bostonin kaupungista pohjoiseen sijaitsevan Walden -lammen rannalla lapset polskivat lämpimässä rantavedessä, laiskat loikoilevat rannalla ja kuntoilijat uhmaavat järveä ympäröivän luontopolun lenkkeilykieltoa. Järven kiertävä polku on aidattu tiukasti kummaltakin 

Numen: The Nature of Plants

Numen: The Nature of Plants

Tässä mainos vaimoni siskonperheen tekemästä dokumentista. Upeita kuvia ja ajattelemisen arvoisia näkökulmia. Oma näkemykseni länsimaisen lääketieteen ja vaihtoehtolääketieteiden kädenväännöstä on, että ne eivät ole toisiaan poissulkevia. Toinen ei ole oikeassa ja toinen väärässä. Niitä tarvitaan erilaisissa tilanteissa, niillä on opittavaa toisiltaan ja niitä on mahdollista 

Sören Kierkegaard (1813-1855)

Sören Kierkegaard (1813-1855)

Kierkegaard
Sören Kierkegaard pikkuserkkunsa Niels Christian Kierkegaardin piirtämänä, todennäköisesti vuodelta 1840. Kuva: pd.

Väkivallaton konfliktinratkaisu, osa 6

Kierkegaard oli tanskalainen filosofi ja kirjailija, puritaanisessa kristillisessä yhteiskunnassa elänyt eksistentialisti. Hänen tunnetuin teoria on näkemys ihmisen olemassaolon kolmesta tasosta, jotka ovat esteettinen, eettinen ja uskonnollinen. Yksittäinen ihminen ei kuulu jatkuvasti vain yhteen tasoon, vaan seilaa yleensä näiden kolmen tason välillä riippuen mitä kulloinkin tekee ja millä motiiveilla toimii.

Esteettisellä tasolla Kierkegaard tarkoittaa tasoa, jossa ihmiset elävät kokonaan aistiensa varassa. Tällä tasolla ihmiseltä puuttuu vastuullisuus ja hän näkee elämän pohjimmiltaan merkityksettömänä. Kierkegaardin termeillä sanottuna hän voi elää runoilijan, ajattelijan tai vietteilijän elämää. Tähän ryhmään kuuluu niin juoppo, seksihurjastelija, materialistisen hyvinvointinsa taakse linnoittautunut poroporvari, formulakuski ja formulafani, mutta yhtä lailla aistillisuuden ympärillä voi pyöriä myös oopperalaulajan, kirjailijan ja taidemaalarin elämä.

Eettisellä tasolla elävä ihminen on tietoinen moraalisista velvollisuuksistaan, hyvästä ja pahasta ja tekee valintansa autenttisesti ja vapaasti pyrkiessään toimimaan oikein.

Uskonnollinen ja korkein eksistenssitaso liittyy kiinteästi etiikkaan, mutta edellyttää tietoisuutta Jumalasta. Uskonnollinen taso jakautuu kahtia ja korkeampi taso näistä on paradoksaalinen uskonto, eli kristinusko. Kristinuskossa ihminen tavoittelee totuutta, mutta huomaa samalla itse olevansa valheellinen ja syntinen.

Runoilijat, filosofit, kirjailijat ja uskontojen perustajat ovat paukuttaneet tätä tietoa ihmiskunnalle vuosituhansien ajan, mutta sanoma vain ei tunnu menevän perille: rahan, maineen, kunnian, tavaran ja elämysten hamuaminen itselleen ei tee ihmistä onnelliseksi.

Dalai lama kiteytti tämän ajatuksen huomauttamalla, että voit tulla aidosti onnelliseksi vain pyrkimällä tekemään muut onnelliseksi.

Itsekeskeisyys on paitsi henkilökohtaisen onnellisuuden este, myös este onnistuneelle väkivallattomalle konfliktinratkaisulle.

Kierkegaard näki masennuksen ja epätoivon hyvinä asioina, koska ne auttavat tajuamaan itsekeskeisen elämän tarkoituksettomuuden. Pohjakosketus auttaa siirtymään esteettiseltä eettiselle tasolle.

Professori Pauschin viimeinen luento

Professori Pauschin viimeinen luento

Tappavaan haimasyöpään sairastuneen professori Randy Pauschin (23.10.1960 – 25.7.2008) viimeinen luento.

Rajoista

Rajoista

Yk:n pääkonttori New Yorkissa 2006. Vastauksena edellisen artikkelin kommenttiin: On totta, että Suomen rajojen yksipuolinen aukaiseminen aiheuttaisi huimia kustannuksia veronmaksajille. Jos koko maailman rajat sen sijaan poistettaisiin kertaheitolla, Suomeen tuskin olisi montaakaan tulijaa. Lontoo, New York ja Pariisi sen sijaan olisivat pulassa. On olemassa täysin 

Halauksia tarjolla

Halauksia tarjolla

Oliver Isaac

Oliver Isaac

Perjantaina 15.2.2008 klo 03.23 meille syntyi poika, Oliver Isaac. Painoa hänellä oli syntyessään 2962 grammaa ja pituutta 51 senttiä. Sekä äiti että lapsi voivat erinomaisesti. Lisää kuvia hänestä löytyy klikkaamalla “Valokuvia” tämän sivun oikeasta yläkulmasta. Samasta paikasta löytyvät vihdoin myös yhdeksää kuukautta aiemmin (1.9.07) otetetut 

Historia, Buddha ja geomailerismi

Historia, Buddha ja geomailerismi

Valokuvatorstain aiheena on tällä viikolla historia. Osallistun leikkiin oheisella Buddhan patsasta esittävällä valokuvalla. Ajan patina on tehnyt Gautamasta temppeliin kelpaamattoman. Kuva on otettu Buddha-luolasta Laosista läheltä Luang Prabangia syksyllä 2005. Kyse on paikasta, jonne tuodaan vanhat ja kuluneet Buddhan patsaat. Luolaan on kertynyt tuhansia vaurioituneita 

Dove Evolution

Dove Evolution

Yksi aikamme suurimpia tragedioita on, että asetamme onnellisuudellemme ehtoja. Uskottelemme tulevamme onnelliseksi vain, jos jokin asettamistamme ehdoista toteutuu. Jossittelulistan kärjessä on usein rikkaus, kauneus ja nuoruus.

Jos joku sattuu täyttämään asettamansa ehdot, hän yleensä keksii itselleen nopeasti uusia.

Mainosmaailmasta mielikuvituksemme saa käyttöönsä yhä uusia, entistä vaikeammin saavutettavia ehtoja. Yllä olevassa videossa on käsittelyssä kauneus ja ne välineet, jolla tuo ihanne luodaan.

Rauhan tiellä

Rauhan tiellä

Johan Galtung (s. 1930). Kuva: SGI. Rohkeus etsiä ja ottaa uusia haasteita vastaan, rakkaus lähimmäisiä ja koko ihmiskuntaa kohtaan, intohimo ja huumori. Siinä onnellisen ja pitkän elämän resepti, käy ilmi arkkiatri Arvo Ylpön satavuotishaastattelusta (HS kuukausiliite lokakuussa 1987: Jos hellitän niin ruostun). Takkatulen ääressä joulua 

Yhden i:in tähden

Yhden i:in tähden

Photo: Heather Graham Huolimatta siitä, että alkuviikosta sain tietää varanneeni kirkon kello kolmeksi ja kutsuneeni vieraat kello kahdeksi, huolimatta hääpäivää edeltävän yön korkeasta kuumeesta, hääaamun sekasorrosta, juhlateltan viileydestä sekä morisammen vatsa- ja oksennustaudista hääyönä, häät sujuivat loistavasti. Kirkkoseremonia oli juhlava, ruoka erinomaista, maljapuheet liikuttavia ja 

Aidosti kiltti

Aidosti kiltti

Stefan_Einhorn.jpg
Stefan Einhorn

Omistettuaan elämänsä ihmisyyden ongelmalle englantilainen filosofi ja kirjailija Aldous Huxley joutui hiukan nolona tunnustamaan, ettei hänellä ollut antaa muuta elämänohjetta ihmiskunnalle kuin että “yrittäkää olla vähän kiltimpiä.”

Ruotsalainen syöpälääkäri Stefan Einhorn on kirjoittanut aiheesta kirjan nimeltä Aidosti kiltti. Kirjan yksi pääteemoista on sen todistaminen, että kiltteys kannattaa. Kiltteyden avulla menestymme: saamme ystäviä, arvostusta, tunnemme itsemme tärkeäksi, onnistumme yhteistyössä, samme kiitosta ja vältämme konflikteja, huonoa omaatuntoa ja ympäristön arvostelua.

Einhornin ei ymmärrä ajatusta, että itsekkyys ja hyvyys olisivat toistensa vastakohtia. Eihän kiltteys itseä kohtaan sulje pois kilteyttä muita kohtaan. Päinvastoin, yksi parhaista tavoista olla kiltti itselleen on olla kiltti muille.

Yhteiskunnassamme on järjestelmävirhe. Jokaisen pitää selvitä omin neuvoin. Ei saa vaivata muita eikä toisten asioihin saa sekaantua. Tämä on tietenkin virheajatus, koska elämme yhteiskunnassa, jossa ihmiset ovat valtavan riippuvaisia toisistaan – paljon enemmän kuin entisaikoina, jolloin jotkin pikkuryhmät saattoivat olla enemmän tai vähemmän omavaraisia. Voisimme aivan yhtä hyvin hyväksyä riippuvuutemme toisista ihmisistä, ottaa vastaan tarvitsevamme avun ja auttaa silloin kun meitä tarvitaan.

Ihmisellä on suuri tarve tuntea itsensä tarpeelliseksi. On mukavaa neuvoa turisteja, auttaa eksyneitä ja tietää kun kysytään. Lasten kasvattamisesta nyt puhumattakaan. Kuitenkin, kun tarvitsemme apua, epäröimme aivan liian usein. Hiljattain tarvitsin autoa lainaksi. Pitkään mietittyäni lähetin eräälle ystävälleni tekstiviestin. Heillä ei ollut mahdollisuutta lainata autoa, mutta vastausviesti päättyi sanoihin “kiitos kun kysyit.”

Mistä hän minua kiitti? Olin pelännyt vaivaavani, mutta eikö juuri ystävien auttaminen, luottamuksen antaminen ja saaminen, ole yksi elämän parhaista asioista?

6_129.JPG

Einhorn näkee kiltteyden olevan yksi älykkyyden laji.

Eettinen älykkyysosamäärämme kuvaa kykyämme tehdä hyvää. Tämä kyky on osittain peritty ja osittain kehittynyt varhaisten lapsuusvuosien aikana. Mutta tätä kykyä voimme myös kehittää elämämme aikana. Riipumatta aiemmasta eettisen älykkyysosamäärämme tasosta voimme kaikki jatkuvasti kehittyä tällä alueella. Ja se on tärkeä älykkyyden alue, koska se vaikuttaa perustavanlaatuisesti siihen, kuinka elämässä menestymme.

Einhornin mukaan yksi menestyksen tärkeimmistä kriteereistä on, että elämä tuntuu merkitykselliseltä. Tähän päätyäkseen hän käy läpi tukun tutkimuksia sekä kaikki ne yhdeksi lauseeksi tiivistävän vessan seinäkirjoituksen: “En ole koskaan tavannut ketään, joka kuolinvuoteellaan olisi toivonut, että olisi viettänyt enemmän aikaa töissä.”

Uskontokatsauksessaan kirjailija käy läpi eri uskontojen kultaiset säännöt ja korostaa surullisen usein unohdettua teemaa, joka on keskeistä niin taolaisuudessa kuin Uuden testamentissakin, ja jonka juutalaisten Talmud tiivistää kauniisti: “Rakkaudellinen hyvyys on lakeja suurempi, ja anteliaisuus on enemmän kuin kaikki seremoniat.”

Ajatus on tärkein -sananparsi ei kuulu Einhornin suosikkeihin, vaan hän korostaa tekojen merkitystä. Tukea tälle hän on löytänyt muun muassa Jaakobin kirjasta: “Mutta etkö sinä tyhjänpäiväinen ihminen tahdo tietää, että ilman tekoja usko on hyödytön?”

Einhorn korostaa, ettei aitoa kiltteyttä pidä sekoittaa selkärangattomaan myötäilyyn. Päinvastoin, aito kiltteys vaatii itsenäistä ajattelua ja rohkeutta seistä oikeaksi katsomiensa asioiden takana. Kanssaihmiselle täytyy uskaltaa huomauttaa nolostakin asiasta, eikä surevaa saa jättää yksin vain siksi että arvelee tämän haluavan olla rauhassa.

8_120.JPG
Kuva: S. Armbrecht

Mutta valitettavan usein ihmisiltä puuttuu tällaista rohkeutta, ainakin jos on Einhornin viittaamiin tutkimuksiin on uskominen. Eräässä tutkimuksessä ihmisiltä kysyttiin, kumpi viiva on pidempi, ja 99% vastaajista tunnisti pidemmän viivan. Kun tutkittavien joukkoon ujutettiin väärin vastaavia “tutkittavia”, kolmasosa oikeista tutkittavista lakkasi uskomasta omia silmiään! Vielä surullisempaa luettavaa oli Stanley Milgramin tottelevaisuuskoe 1960-luvulta. Tuossa kokeessa saatiin selville, että 65% koehenkilöistä oli kokeenjohtajan käskystä valmis antamaan toiselle ihmiselle kuolettavaksi luulemansa sähköiskun.

Einhorn puuttuu myös Anthony de Mellolta ja Marcus Aureliukselta tuttuun teemaan, kiukunhallintaan. “Vaikka kokisimmekin toisten kohdelleen meitä väärin – vanhempiemme, työtovereittemme tai toisten autoilijoitten – me itse päätämme, ryhdymmekö tunteidemme avuttomiksi uhreiksi vai pyrimmekö itse hallitsemaan elämäämme.” Vaikka emme pystyisikään hallitsemaan kiukkuamme, voimme kuitenkin aina päättää olla muuttamatta tuota tunnetta toiminnaksi.

Jos konflikti näyttää kuitenkin olevan kehittymässä, Einhornilla on sen välttämiseksi hyvin käytännöllinen ohje: mene ja kysy toiselta osapuolelta neuvoa, mitä pitäisi tehdä. Vastapuoli tuntee itsensä tärkeäksi, ei koe sinua uhaksi ja jos hyvin käy – yrittää uuden vastuunalaisen roolinsa myötä nähdä tilanteen kaikkien osapuolten kannalta.
Aidosti kiltti.JPG
Kustantaja: Otava
Kustannusvuosi: 2007
ISBN: 9789511211464
Alkuperäinen nimi: Konsten att vara snäll