Tag: Michael Nagler

Vihollisen rakastamisesta

Vihollisen rakastamisesta

Filosofi ja kirjailija Jari Ehnrooth kritisoi Ylen kolumnissaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispojen reaktioita Turun loppukesän 2017 puukotuksiin. Hänen mukaansa Jeesus Nasaretilaisen saarnaama ’äärimmäinen ja sekava ihanteellisuus’ on johtanut kirkon eettiseen kriisiin. Äärimmäisyydellä hän viittaa vihollisen rakastamiseen ja kysyy, pitäisikö Isisin raiskaamien tyttöjen muka rakastaa sadistisia 

Mahdoton ryöstettävä

Mahdoton ryöstettävä

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puoelsta -lehdessä 6/2015. Väkivallattomuuden voiman avulla on tehty vallankumouksia, saavutettu itsenäistymisiä, puolustettu valtioita ja johdettu niin pieniä kuin suuriakin poliittisia yksiköitä. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin niin kansainvälisessä politiikassa 

Tietoa väkivallattomuudesta

Tietoa väkivallattomuudesta

Huomenna torstaina klo 9-10 Radio Ravussa (pääkaupunkiseudulla taajuudella 89,7 MHz ja netissä) tulen kertomaan väkivallattomuudesta. Kyseessä on alustus tulevien torstaiaamujen haastatteluille, jotka tulevat käsittelemään väkivallattomuutta tavalla tai toisella.

Ohjelman lopuksi tulen mainitsemaan alla olevia kirjoja, sivustoja ja elokuvia, joiden kautta löytää lisätietoja aiheesta. Luettelo ei ole millään muotoa täydellinen, googlaamalla löytyy lisää, mutta tässä joitakin minulle tärkimpiä.

Yksi alan klassikoista on Gene Sharpin teos From Dictatorship to Democracy. Sen on mahdollista ladata ilmaiseksi netistä pdf-muodossa. Sharpin perustaman Albert Einstein Instituten kotisivut löytyvät täältä. Hänen vuonna 2003 kirjoittama There Are Realistic Alternatives löytyy suomennettuna Into-kustantamon kustantamana nimellä Väkivallattomuus, ja se on kuunneltavissa myös äänikirjana:

Michael Naglerin kirjat The Search for a Nonviolent Future ja Nonviolence Handbook, ovat eräitä periaatteellisen väkivallattomuuden tärkeimpiä teoksia, joiden sisällöstä saa hyvän kuvan katselemalla hänen luentosarjansa Theory and Practice of Nonviolence:

Naglerin perustama Metta Center for Nonviolence on ehdoton suosikkijärjestöni alalta. Täältä löytyy radioklippejä, aikakausilehti, tiekartta, videoklippejä ja lukuisia artikkeleita:

Roadmap

A Force More Powerful -sivustolta voi tilata samannimisen kirjan sekä löytää useita dokumenttielokuvia, pelejä ja linkkivinkkejä väkivallattomuuteen:

AForceMorePowerful

Recovering

Kannattaa tutustua myös Maciej Bartkowskin kotisivuihin ja hänen kirjaansa nimeltä Recovering Nonveolent History. Alla vielä Bartkowskin luento nimeltä Civil Resistance in Liberation Struggles:

Mark Kurlanskyn kirja Nonviolence – The History of a Dangerous Idea on myös hyvä.

Vuonna 1982 valmistunut, Richard Attenboroughin ohjaama Gandhi-elokuva, joka sai aikoinaan kaikkiaan kahdeksan Oscar-palkintoa, muun muassa parhaasta elokuvasta ja parhaasta ohjauksesta. Elokuvasta on runsaasti klippejä YouTubessa, ja ne toimivat mitä parhainpana opetusmateriaalina väkivallattomuudesta. Tässä traileri:

Global Nonviolent Action Databaseen on kerätty ja analysoitu tietoa yli 800 väkivallattomata kampanjasta eri puolilta maailmaa, useiden vuosisatojen ajalta.

Professori Erica Chenowethin Ted-luento (alla) ja hänen Rationalinsurgent-bloginsa.

Nonviolence United -järjestö ylläpitää väkivallattomuudesta kertovaa englanninkielistä blogia.

Hyvä dokumenttielokuva on myös Orange Revolution, jossa kerrotaan Ukrainan kymmenen vuoden takaisista tapahtumista:

Opas parempaan maailmaan

Opas parempaan maailmaan

Oheinen kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Ydin-lehden numerossa 4-14. Toisinaan minusta tuntuu kuin Matrix-elokuvan Neo’sta. Minusta tuntuu, että maailmassa on jotain pahasti vialla. Tiedän ja tunnen sen, mutta en osaa selittää, mitä se on. Jos nämä tuntemukset ovat yhtään tuttuja, suosittelen lukemaan Berkeleyn yliopiston emeritusprofessori Michael 

Rakentava ohjelma

Rakentava ohjelma

Mahatma Gandhi tunnetaan nälkälakoistaan ja kansalaistottelemattomuudestaan, mutta on erinomaisen tärkää nostaa tarkasteluun myös hänen rakentava ohjelmaansa, joka oli hänen urallaan vähintäänkin yhtä keskeisessä asemassa kuin erinäiset yhteistyöstä kieltäytymisen muodot. Kyse oli hänen ideaalinaan pitämänsä yhteiskunnan rakentamisesta ruohonjuuritasolta. Rakentavan ohjelman lähtökohta on, että konflikteja ei pysty 

Viisi askelta kohti ubuntua

Viisi askelta kohti ubuntua

Ubuntu eli periaatteellinen väkivallattomuus on paitsi yhteiskunnallisen muutoksen mahdollistama voima, vaan myös elämäntapa, maailmankuva ja kulttuuri. Hiljattain julkaistussa kirjassaan The Nonviolence Handbook: A Guide for Practical Action emeritusprofessori Michael Nagler antaa lukijoilleen viisi vinkkiä, miten ottaa askeleita kohti tätä kulttuuria:

1) Vältä massamediaa. Valtamedian viihde, uutiset ja ennen kaikkea mainokset välittävät kuvaa ihmisestä muista erillisenä, alituiseen kilpailuun tuomittuna ja materiaalisista tavaroista onnellisuutta saavana olentona. Keskeisimpänä ongelmana on, että massamedia on väkivallan kyllästämää. “Lukemattomat tutkimukset ovat osoittaneet, että tämä väkivaltainen kuvasto siirtyy alitajuntaamme, vaikka olisimmekin tietoisella tasolla sen kanssa eri mieltä, ja tekee meistä selvästi väkivaltaisempia ja aggressiivisempia.”* Nagler huomauttaa, että kaupalliselle massamedialle on nykyisin onneksi runsaasti vaihtoehtoja.

2) Opiskele väkivallattomuutta. Opi tunnistamaan väkivallattomuuden voima siellä missä sitä käytetään. Tutustu väkivallattomuutta käsittelevään kirjallisuuteen, dokumenttielokuviin ja webbisivustoihin.

3) Harjoita hengellisyyttä. Meditaatio, jonka ei välttämättä tarvitse olla kytköksissä mihinkään uskontoon, on väkivallattomuuden harjoittajalle erittäin hyödyllinen (kuten kaikille muillekin). Se auttaa meitä ymmärtämään mitä syvimmiltään ihmisinä olemme. Väkivallattomuuden harjoittaminen vaatii itsekuria, ja hyvin monet väkivallattomuustoimijat ovat huomanneet meditaation, rukouksen tai jonkun muun hengellisen harjoituksen olleen suureksi hyödyksi.

4) Ole henkilökohtainen.
Juttele ihmisille joita kohtaat arjessasi, anna heille jakamattoman huomiosi. Soita tekstiviestin lähettämisen sijaan – tai mikä vielä parempaa – vieraile heidän luonaan. Käytä uutta teknologiaa yhdistämään ihmisiä eikä päinvastoin. Nämä äkkiseltään pieneltä tuntuvat tavat voivat muuttaa elämämme, kehittävät myötätuntoamme ja auttavat meitä näkemään kanssaihmistemme inhimillisyyden.

5) Löydä sinulle sopiva projekti ja aktivoidu. Miten sinä voisit toimia paremman maailman hyväksi? Missä maailma tarvitsee sinua eniten? Useat tutkimukset osoittavat, että aktiivinen toiminta lisää optimismia, kun taas passiivisuus lisää apatiaa ja pessimismiä.

* “Innumerable studies have shown that this violent imagery gets into our minds, even if we conciously disapprove, and makes as markedly more violent and aggressive.” (s. 19)

Käytän tässä jutussa ensimmäistä kertaa ubuntua synonyyminä periaatteelliselle väkivallattomuudelle. Katso myös kirjoitukseni “Ubuntusta synonyymi väkivallattomuudelle?

Kuva (cc): The Magic Touch by David Blackwell.

Arun Gandhi: passiivinen väkivalta jopa fyysistäkin tuhoisampaa

Arun Gandhi: passiivinen väkivalta jopa fyysistäkin tuhoisampaa

Arun Gandhi Washington D.C:ssä keväällä 2012. Kuva (cc): Jean Song/MEDILL. Tässä alla Mohandas Gandhin pojanpojan, Arun Gandhin esipuhe Michael Naglerin kirjaan The Search for a Nonviolent Future. Suomennan kirjaa parhaillaan, ja julkaisen ainakin osia käännöksestä tällä sivustolla, niin että kirjan tärkeä sisältö saa mahdollisimman paljon