Tag: Martin Luther King Jr

Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike 1955-68

Yhdysvaltain kansalaisoikeusliike 1955-68

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehdessä 1-2016. Väkivallattomuuden voiman avulla on tehty vallankumouksia, saavutettu itsenäistymisiä, puolustettu valtioita ja johdettu niin pieniä kuin suuriakin poliittisia yksiköitä. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin niin kansainvälisessä politiikassa 

Keskustelua pasifismista ja maanpuolustuksesta kristillisestä näkökulmasta

Keskustelua pasifismista ja maanpuolustuksesta kristillisestä näkökulmasta

Keskiviikkona 3.2.2016 osallistuin Radio Dein viikon debatti -ohjelmaan. Aiheena oli pasifismi, väkivallattomuus ja maanpuolustus kristillisestä näkökulmasta. Keskustelemassa kanssani oli sotilaspappi Risto Kaakinen. Toimittajana toimi Kai Kortelainen. Keskustelumme on kuultavissa Radio Dein arkistossa, tämän linkin takana. Tässä joitakin pointteja, jota minun oli ainakin tarkoitus nostaa esille: 

Mitä voimme oppia Martin Luther King Jr:lta?

Mitä voimme oppia Martin Luther King Jr:lta?

Kertomuksia rohkeudesta -ohjelman vieraana baptistipappi Jani Edström ja aiheena baptistipappi Martin Luther King Jr. Kuka oli Martin Luther King Jr, mitkä olivat hänen vaikutteensa ja vaikutuksensa, ja mitä voimme oppia häneltä etsiessämme ratkaisua nykypäivän ongelmiin?

timo_ja_jan_edström_300x210

Moraalinen jiu-jitsu

Moraalinen jiu-jitsu

Richard Gregg (1885–1974) oli amerikkalainen yhteiskuntafilosofi, lakimies ja kveekari, yksi maanosan ensimmäisistä ja tärkeimmistä väkivallattomuuden teorian kehittäjistä. Gregg tutustui Mohandas Gandhin opetuksiin 1920-luvulla, ja vuonna 1925 hän matkusti ensimmäisen kerran Intiaan Gandhin ashramiin. Hän oli tarkkailijana mukana myös vuoden 1930 suolamarssin aikana. Hänen kirjansa The 

How I Become a Pacifist?

How I Become a Pacifist?

This article was originally published in Tampere Peace Research Institute‘s book A Flying Finn – Finnish Civil Society Actors in The Global Sphere under the title How I Became What I Am – The Role Of International NGO Experiences In Finding One’s Path. I’m a 

Nonviolent Peaceforce aloittaa operaation Burmassa

Nonviolent Peaceforce aloittaa operaation Burmassa

Tunnelmia Burman entisessä pääkaupunki Yangonissa syksyllä 2005.

Sri Lankasta, Indonesiasta, Etelä-Sudanista ja Etelä-Kaukasukselta saatujen hyvien kokemusten rohkaisemana yksi maailman suurimmista aseetonta rauhanturvaamista harjoittava kansalaisjärjestöistä, Nonvoilent Peaceforce (NP), laajentaa toimintaansa kesäkuussa Burmaan (Myanmariin).

”Toiminta tullaan aloittamaan varovasti,” kertoo Brysselistä tavoitettu tulevan operaation maajohtaja, pakistanilaissyntyinen Atif Hameed. ”Ensimmäisessä vaiheessa Yangoniin lähetetään kolmen kansainvälisen työntekijän joukko, ja heidän lisäksi paikan päältä palkataan kaksi lisää.” Toimisto tulee sijaitsemaan Burman suurimmassa kaupungissa ja entisessä pääkaupunki Yangonissa. Ensimmäisenä tehtävänä on jatkaa paikallisen Shalom Foundationin kanssa jo aloitettuja, parlamentin, kansalaisjärjestöjen ja eri poliittisten ryhmittymien jäsenille tarkoitettuja aseettoman rauhanturvaamisen peruskursseja.

Työnsarkaa riittää, sillä kyseessä on maailman pisimpään (vuodesta 1948) jatkunut sisällissota. Eri puolilla maata on voimassa 11 eri aseleposopimusta, joiden sisältö on suppea ja valvonta heikkoa. Jos asiat lähtevät luistamaan, NP lähettää projektin toisessa vaiheessa paikalle 9-10 rauhanturvaajaa lisää, ja laajentaa toimintaansa Chin ja Mon -osavaltioiden alueelle. Kolmanteen vaiheen suunnitelmiin kuuluu toiminta Shanin maakunnassa, jossa sekä Karen että Shan -ryhmät käyvät sotaa hallituksen joukkoja vastaan.

Hameedin mukaan aloitukseen on varattu noin puoli miljoonaa euroa. Maailman nuorimmassa valtiossa, Etelä-Sudanissa, NP:n vuosibudjetti on kutakuinkin kymmenkertainen, ja palkattuna on yli sata rauhanturvaajaa. Kaikkiaan NP:llä on yli 200 työntekijää, kymmenkunta Brysselin toimistossa ja loput Etelä-Sudanissa, Etelä-Kaukasuksella ja Filippiineillä. Suunnitelmissa on, että Burmassa rauhanturvaajina toimivat lähtevät vielä tämän vuoden aikana opintomatkalle Filippiineille, ja että Filippiineiltä siirtyy osa kokeneista rauhanturvaajista Burmaan.

Etelä-Sudanissa Nonviolent Peaceforcen toiminta on saanut kiitosta nopeutensa ja joustavuutensa ansiosta. YK:n raskas byrokratiakoneisto ei ehdi edes käynnistyä, kun ketterän, lahjoitusvaroilla pyöritettävän kansalaisjärjestön työntekijät ovat jo siirtyneet uudella alueella uuden tilanteen vaatimaan käytännön työhön. Etelä-Sudanin maajohtaja Tiffany Eastholm mainitsee yhtenä rauhanturvaamisesimerkkinä vedenhakureissulla olevien naisten suojelemisen.

Nonviolent Peaceforce sai alkunsa vuonna 1999 David Hartsoughin ja Mel Duncanin kohdatessa rauhanaktivistien kansainvälisessä kokoontumisessa Haguessa. Hartsoughilla oli takanaan pitkä ura rauhanaktivistina, hän osallistui muun muassa 1960-luvulla Martin Luther King Jr:n johtamiin ihmisoikeuskamppailuihin, ja vei kokemuksiaan eteenpäin kouluttaen väkivallattomia konfliktinratkaisumalleja Kosovossa 1990-luvulla. Duncan puolestaan huomasi 80-luvun sisällissodan riivaamassa Nicaraguassa, että kansainvälisen kansalaisjärjestön aktiivit ennaltaehkäisevät konflikteja jo pelkällä läsnäolollaan. Miehet yhdistivät ideansa ja voimavaransa, mistä sai alkuunsa toiminta, jolle epäilemättä on hyvin laaja kysyntä. Parhaillaan NP:n tunnustelijatiimi vierailee Syyriassa.

Kolmas vaihtoehto

Oli kyse sitten Balkan, Iran, Libya tai Syyria, sisällissotien tai muiden laajojen ja systemaattisten ihmisoikeusrikkomusten noustessa otsikoihin länsimaissa herää keskustelu sotilaallisen väliintulon mahdollisuudesta. Vastustajien mielestä on moraalisesti väärin ja kestämätöntä käyttää väkivaltaa ongelmanratkaisuna, kun taas väliintulon kannattajien mielestä on moraalisesti väärin olla puuttumatta ihmisoikeusrikkomuksiin. Keskustelu junnaa yleensä paikallaan. Mutta entä jos kumpikin osapuoli onkin oikeassa? Entä jos ratkaisua pitääkin lähteä hakemaan aivan muualta, sotilaallisen väliintulon ulkopuolelta, aseettomasta rauhanturvaamisesta?

Idea aseettomista väkivallattomuusjoukoista lähti liikkeelle Mahatma Gandhilta, joka käytti siitä nimitystä Shanti Sena, rauhan armeija. Gandhi ehdotti Intian kongressipuolueelle kymmenistätuhansista vapaaehtoisista koostuvan, Intian sisäisiä väkivaltaisuuksia rajoittavan väkivallattoman armeijan perustamista. Shanti sena näki päivänvalon vasta Gandhin kuoleman jälkeen. Gandhin ystävä, nykyisen Pakistanin ja Afghanistanin rajaseudun pataaniväestön uskonnollinen ja poliittinen johtaja Khan Abdul Ghaffar Khan kokosi lähes 100 000 hartaasta muslimista koostuvan maailman ensimmäisen rauhanarmeijan, joka taisteli väkivallattomasti brittihallintoa vastaan. Intiassa puolestaan perustettiin vuonna 1957 suurimmillaan 6 000:n jäsenen shanti shena, jonka jälkeen Gandhin unelmaa ovat olleet toteuttamassa mm. Peace Brigades International, Witness for Peace, Christian Peacemaker Teams, Volunteers for International Solidarity ja viimeisimpänä Nonviolent Peaceforce.

Väkivallattomuus, ihmiskunnan suurin voima

Osallistuessani Metta Center for Nonviolence -järjestön koulutukseen Kalifornian Petalumassa tammikuussa 2012 sain kunnian tavata Nonviolet Peaceforcen toisen perustajan David Hartshougin. Se, mitä Davidille tapahtui vuonna 1960 hänen osallistuessa Martin Luther King Jr:n kampanjaan rotuerottelun lopettamiseksi, kuvaa erinomaisella tavalla väkivallattomuuden voimaa. Hän oli ystäviensä kanssa istunut kaksi päivää virginialaisessa lounaskahvilassa protestoiden osavaltiossa tuolloin laillista rotuerottelua. Heitä hakattiin, potkittiin, nimitettiin ja heidän päälleen heiteltiin palavia tupakantumppeja. Toisen päivän lopussa yksi miehistä, ilmeisesti Amerikan Natsipuolueen jäsen, uhkasi häntä linkkuveitsellä ja sanoi, että ”jos et poistu täältä kahdessa sekunnissa, työnnän tämän sydämesi lävitse.” David kuvailee tapahtumaa seuraavasti ”Minulla oli kaksi sekuntia aikaa päättää, uskonko todella väkivallattomuuteen. Katsoin häntä silmiin ja sanoin: Ystävä, tee niin kuin sinusta tuntuu oikealta, minä yritän silti rakastaa sinua.” Puukolla uhannut mies poistui paikalta.

Kuva ja teksti: Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri TIMO VIRTALA. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Pax-lehdessä 2/2013.

Martin Luther King Jr (1929-1968)

Martin Luther King Jr (1929-1968)

Martin Luther King Jr vaimonsa Coretta Scott Kingin kanssa vuonna 1964. Kuva (pd): Herman Hiller / New York World-Telegram & Sun. Vaikka Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa julistettiin jo vuonna 1776, että jokainen on syntynyt vapaaksi ja tasa-arvoiseksi, ja vaikka orjuus oli kielletty jo heti sisällissodan jälkeen 1865, 

Väkivallatonta vaikuttamista

Väkivallatonta vaikuttamista

Tuntemattomaksi jäänyt kapinallinen Taivaallisen rauhan aukiolla kesäkuussa 1989. Kuva: Jeff Widener. Lapinjärven koulutuskeskuksessa tänään avattavassa Gandhi-King-Ikeda näyttelyssä esitellään kolme miestä, kolmelta eri aikakaudelta ja kolmesta eri uskontokunnasta. Erilaisista taustoistaan huolimatta heidän ideologiansa, päämääränsä ja toimintatapansa olivat ja ovat hämmästyttävän yhtenäiset. Näyttelyssä keskitytään erityisesti seuraaviin teemoihin: 

Gandhi-King-Ikeda -näyttely Lapinjärvellä

Gandhi-King-Ikeda -näyttely Lapinjärvellä

gki_mainos.jpeg

Gandhi-King-Ikeda -näyttely on esillä Sjökullan kartanossa elo- ja syyskuun ajan arkisin klo 10 – 18. Sjökullan kartano sijaitsee Lapinjärven koulutuskeskuksen alueella osoitteessa Latokartanontie 79, 07800 Lapinjärvi. Ajo-ohjeet löytyvät sivarikeskuksen sivuilta.

Erityisesti toivomme paikalle mahdollisimman paljon koululaisvierailuja. Kiinnostuneet opettajat, ottakaa elokuussa yhteyttä Timo Virtalaan (etunimi.sukunimi@sivarikeskus.fi; 050 405 3221) ja syyskuussa Pirjo Riihelään (050 501 1884), niin järjestämme kullekin ikäryhmälle sopivan esittelykierroksen.

Idealismin kuperkeikka

Idealismin kuperkeikka

(Julkaistu Maailma.net -sivustolla 22.3.2005) Irakin sodan syttymisestä ja miljoonia ihmisiä vetäneestä rauhanmarsseista tulee maaliskuussa kuluneeksi kaksi vuotta. Reutersin viime vuoden lokakuussa julkaiseman uutisen mukaan tämä sota on vaatinut jo yli 100 000 irakilaista siviiliuhria. Liittoutuneet ovat menettäneet yli 1 600 sotilasta. Näistä järkyttävistä luvuista huolimatta 

Kohti hyvyyttä

Kohti hyvyyttä

(Julkaistu Puoli Kaupunkia –lehdessä (nykyisin Avaa -lehti) 17.2.2005) Vuorisaarna on ylilyönti. Veljeään hulluksi haukkuva joutuu helvettiin. Viettelevä silmä pitää repiä pois. Vannoa ei saa ollenkaan, eikä tuomita. Pahalle ei saa tehdä vastarintaa, vaan pyytävälle pitää antaa, vihollista rakastaa ja vainoojien puolesta rukoilla. Aarteita ei saa