Tag: Kertomuksia rohkeudesta

“Erittäin tärkeä kirja juuri tässä maailmantilanteessa”

“Erittäin tärkeä kirja juuri tässä maailmantilanteessa”

Tässä ensimmäinen varsinainen kirja-arvostelu. Rauhan Puolesta -lehdessä ollut juttu kun oli lähinnä puffi, ja Loviisan sanomissakaan ei kirjaa varsinaisesti arvosteltu, kerrottiin vain että tämmöinen kirja on ilmestynyt ja haastateltiin kirjailijaa. Paljon kehuja tässä on, nöyränä ja kiitollisena otan ne vastaan! Arvostelu on Goodreads.com -sivustolta, jossa 

Rauhan puolesta 1/2020

Rauhan puolesta 1/2020

Nyt ennakkomyynnissä!

Nyt ennakkomyynnissä!

Vuosikausia uurastamani kirja, Väkivallattomuuden voima – kertomuksia rohkeudesta, on vihdoin ennakkomyynnissä. Hinta on 15 e (tämä ennakkotilaajan etu on voimassa 3.4.2020 asti, jonka jälkeen normihinta 23 e). Kirjaksi se kehittyi aikoinaan luennosta. Luentoidea puolestaan syntyi viiden kuukauden Intian matkani aikana keväällä 2003. Matkalukemisena minulla oli 

Mitä voimme oppia Martin Luther King Jr:lta?

Mitä voimme oppia Martin Luther King Jr:lta?

Kertomuksia rohkeudesta -ohjelman vieraana baptistipappi Jani Edström ja aiheena baptistipappi Martin Luther King Jr. Kuka oli Martin Luther King Jr, mitkä olivat hänen vaikutteensa ja vaikutuksensa, ja mitä voimme oppia häneltä etsiessämme ratkaisua nykypäivän ongelmiin?

Elämän tarkoituksesta

Elämän tarkoituksesta

Käsittämättömän nopeasti kuluu tuo radioaika. Kolmessa vartissa ei ehdi kuin raapaista pintaa. Tässä alla aamun radio-ohjelma tiivistettynä ja linkeillä varustettuna.

Alustus
– Osallistuessani aikoinaan arvohuutokauppaan päädyin ostamaan onnellisuuden. Katsoin tehneeni paremmat kaupat kuin vapauden ja terveyden ostaneet.

– Siviilipalveluskeskuksella vastaavissa ryhmätyöissä tärkeimmiksi teemoiksi nousevat yleensä rakkaus, elämä, onnellisuus, vapaus ja terveys.

– Myös nämä kaksi kysymystä ovat inspiroivia:

1) Mitä tekisit, jos raha ei olisi ongelma?

2) Mitä tekisit, jos sinulla olisi vain vuosi elinaikaa? Miten eläisit, mitä muuttaisit? Mitä sinä haluat elämältä?

Vapaus
Erich Fromm: olemme vapaampia kuin uskallamme itsellemme edes tunnustaa. Valehtelemme itsellemme, että emme pysty tekemään suuria muutoksia elämässämme. Pelkäämme vapauttamme.

– Kumpi on vapaampi: se, jolla on mahdollisuus valita monesta hänelle tarjotusta vaihtoehdosta, vai se, joka tietää mitä haluaa?

– Meille tyrkytetään monenlaisia tavaroita, elämäntapoja, identiteettejä, uskontoja, elintapoja… kiireen ja paineen keskellä joudumme valitsemaan muiden antamista vaihtoehdoista, sen sijaan että olisimme itse miettineet, mitä oikeastaan elämältä haluamme.

Terveys
– Voiko olla vakavasti sairas ja silti onnellinen? Eräässä Dalai-laman ajattelua käsittelevässä kirjassa kerrottiin kahdesta ystävästä, joista toinen rikastui ja toinen sairastui. Ensijärkytyksen jälkeen sairastunut huomasi olevansa onnellisempi kuin ennen sairastumistaan, sairastuminen kun oli saanut hänet ymmärtämään, mikä elämässä on tärkeintä. Rikastunut puolestaan kertoi elävänsä erilaista elämää kuin aiemmin, mutta arvioi ettei ole sen onnellisempi.

– Tuoko maine, kunnia ja materialistinen vauraus onnea? Tätä kysymystä on hyvä kysyä ihmisiltä kuolinvuoteella. Mitä he katuvat, mistä valinnoistaan he ovat iloisia? Useimmat toivovat että olisivat viettäneet enemmän aikaa perheensä ja ystäviensä kanssa. Yleensä ottaen he eivät juuri koskaan kadu tekemisiään, vaan tekemättä jättämisiään. Tässä IS:n juttu aiheesta.

Nyt lähden saunaan. Postaan huomenna loput.

Yläkuva: Google Street View.

Tottelemisesta ja tottelemattomuudesta

Tottelemisesta ja tottelemattomuudesta

Tämänaamuinen Kertomuksia rohkeudesta -lähetys on nyt kuultavissa alla olevasta soittolistasta. Vieraanani minulla oli toimistoupseeri Arto Kujala ja keskustelunaiheena aseeton ja aseellinen maanpuolustus, väkivallattomuuden voima, kansalaistottelemattomuus ja vähäisessä määrin myös ajankohtaiset turvallisuuspoliittiset asiat. https://soundcloud.com/radiorapu/kertomuksia-rohkeudesta-7-1922015?in=radiorapu/sets/timo-virtala Keskustellessamme lainkuuliaisuudesta mainitsin, että oikeastaan totteleminen on suurempi ongelma kuin tottelemattomuus. Viittasin 

Mitä ammattisotilas ajattelee väkivallattomuudesta?

Mitä ammattisotilas ajattelee väkivallattomuudesta?

Huomenna tostaina 19.2. Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmassa haastateltavana toimistoupseeri Arto Kujala. Mitä mieltä ammattisotilas on väkivallattomista vallankumouksista, itsenäistymiskamppailuista, siviilivastarinnasta tai kansalaisaktivismista? Entä Lari Malmbergin kirjoituksesta sunnuntain Helsingin Sanomissa, jossa pohdittiin aseettoman vastarinnan realistisuutta, tai Erica Chenowethin tutkimuksesta, jonka mukaan väkivallattoman kampanjat ovat lähes kaksi kertaa tehokkaampia 

Aleksandra Pekurisen haastattelu

Aleksandra Pekurisen haastattelu

Tässä jatkosodassa teloitetun oikeustaistelija Arndt Pekurisen vaimon, Aleksandra Pekurisen haastattelu.

https://areena.yle.fi/audio/1-50411889

Toinen mielenkiintoinen lähde, johon törmäsin etsiessäni materiaalia huomiseen Kertomuksia rohkeudesta -radio-ohjelmaan, on Totaaliblogin perusteellinen ja selväsanainen kirjoitus Arndt Pekurinen, 29.8.1905 – 5.11.1941. Kirjoitus perustuu Erno Paasilinnan Pekuris-elämänkertaan nimeltä Rohkeus. Katso myös Erno Paasilinnan haastattelu aiheesta.

Kuva on Rohkeus-kirjasta, kuvassa Aleksandra ja Arndt ja heidän lapsensa Säde ja Juhani.

Väkivallattomuuden muodot

Väkivallattomuuden muodot

Huomenna torstaina 5.2. klo 9-10 palataan Radio Ravun Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmasarjassa väkivallattomuuden pariin. Kolmannessa ohjelmassa (22.1) käsiteltiin väkivallattomia vallankumouksia, nyt käydään läpi loput oheisessa kuviossa näkyvät väkivallattomuuden muodot. Tulemme pysähtymään mm. Intian itsenäistymisliikkeen, Rosenstrassen mielenosoituksen ja Tsekkoslovakian vuoden 1968 siviilivastarinnan äärelle, ja läpi käydään myös 

Puhetta metsistä

Puhetta metsistä

Miksi Lapinjärven Latokartanon palstan geenireservimetsän hakkuihin otettiin aikalisä? Millainen metsä on kyseessä? Tulisiko hakkuusuunnitelma-aluuen välittömässä läheisyydessä olevaa Ilveskallion suojelualuetta laajentaa? Miten kirjanpainajatoukka vaikuttaa metsäntutkimukseen? Miten tulisi reagoida kirjanpainajatoukan levitessä? Muun muassa näistä kysymyksistä keskustellaan huomenna to 29.1. klo 9-10 Radio Ravun Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmasarjassa. Vieraana 

Väkivallattomia vallankumouksia

Väkivallattomia vallankumouksia

Huomenna torstaina Radio Ravussa (pääkaupunkiseudulla 89,7 MHz) klo 9.05 – 10.00 tulee suorana lähetyksenä Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmasarjan kolmas jakso, jossa käsitelen väkivallattomia vallankumouksia ja väkivallattomia itsenäisyyskampanjoita. Myöhemmin ohjelma on kuunneltavissa podcastina täältä.

Väkivallaton vallankumous ei niinkään perustu siihen, että pyrittäisiin herättämään diktaattorin sympatiat, vaan vaikuttamisen kohteena on diktaattorin käskyjä toimeenpanevat tahot: henkivartiokaarti, ministerit, taloudellinen eliitti, armeija, poliisi ja virkamieskoneisto. Vallankumoukselliset eivät siis taistele poliiseja ja armeijaa vastaan, vaan pyrkivät käännyttämään heidät puolelleen.

Erica Chenowethin tutkimuksen perusteella ennen kaikkea kaksi asiaa tekee väkivallattomista vallankumouksista tehokkaampia kuin väkivaltaisista. Ensinnäkin niiden laaja keinovalikoima: mikäli vastarintaa harjottavalla taholla on strategista pelisilmää kokeilla useita taktiikoita ja löytää niistä tehokkain, onnistuminen on todennäkäisempää, kuin jos hirttäydytään yhden taktiikan käyttöön. Väkivallattomia keinoja on enemmän kuin väkivaltaisia keinoja.

Toinen väkivallattoman vastarinnan vahvuus on mahdollisuus rekrytoida kampanjaan mukaan laajempia kansanjoukkoja. Mitä suurempi kansanjoukko vastarinnan taakse kertyy, sen todennäköisemmin vallankumous onnistuu, oli kyseessä sitten väkivallaton tai väkivaltainen kampanja. Väkivaltaiseen kampanjaan mukaan voi ottaa lähinnä vain sellaisia nuoria miehiä, joilla on kykyä ja halua käyttää aseita, mielellään hyvässä fyysisessä kunnossa olevia ja mielellään naimattomia. Tämä porukka on aika pieni verrattuna siihen, että väkivallattomaan vastarintaan voi rekrytoida mukaan kenet tahansa, iästä, sukupuolesta, asemasta ja fyysisistä kyvyistä riippumatta.

Vallankumousten jakaminen väkivaltaisiin ja väkivallattomiin ei ole täysin ongelmatonta, sillä lähes jokaisessa vallankumouksessa on sekä väkivallattoman siviilivastarinnan että väkivallan elementtejä. Mutta eri yhteyksissä olen nähnyt väkivallattomiksi mainittavan mm. seuraavia vallankumouksia:

– Venäjä 1905
– Kreikka 1963
– Portugalin neilikkavallankumous 1974
– Iran 1977-1979
– Brasilia 1984-1985
– Filippiinien People Power Revolution 1986 (Ferdinand Marcosin syökseminen vallasta)
– Vuoden 1989 vallankumoukset: Viron, Latvian ja Liettuan Laulava vallankumous, Tšekkoslovakian samettivallankumous, Ukraina, Puola, Unkari, Itä-Saksa, Bulgaria, Albania (1990), Neuvostoliitto (1991)
– Chile (Augusto Pinochetin kukistaminen) 1983-1989
– Madagascar 1991-1993
– Etelä-Afrikka 1994
– Nigeria 1993-1999
– Serbian puskutraktorivallankumous 2000 (Slobodan Milosevicin syökseminen vallasta)
– Filippiinit 2001
– Georgian ruusuvallankumous 2003
– Ukrainan oranssi vallankumous 2004
– Ukraina marraskuussa 2004
– Kirgistanin tulppaanivallankumous 2005
– Libanonin setripuuvallankumous 2005
– Nepal 2006
– Tunisia 2011
– Egypti 2011

Yläkuva (CC BY-SA 2.0) on Ukrainen oranssista vallankumouksesta vuodelta 2004. Lisää aiheesta huomisessa radio-ohjelmassa sekä mm. Global Nonviolent Action Database -sivustolta.

Norjalaisten opettajien siviilivastarinta 1942

Norjalaisten opettajien siviilivastarinta 1942

Etsiessäni materiaalia huomiselle Kertomuksia rohkeudesta -radio-ohjelmalle, löysin oheisen viikko sitten julkaistun videon, jossa väkivallattomuutta tutkivassa ja sitä levittävässä Albert Einstein Instituutissa työskentelevä Jamila Raquib kertoo norjalaisten opettajien siviilivastarinnasta natsimiehityksen aikana. Natsi-Saksa hyökkäsi Norjaan huhtikuun 9. päivä 1940. Kahdessa kuukaudessa Norjan aseellinen vastarinta oli murskattu, ja