Tag: Ilmastonmuutos

Rahojen polttamisesta

Rahojen polttamisesta

En ole koskaan polttanut kymmenen euron seteliä, mutta voisin kuvitella, että suoriutuisin tehtävästä noin kymmenessä sekunnissa. Mitään järjettömämpää kuin rahojen polttaminen on tietysti vaikea keksiä. Mutta jos oikein pinnistelee, saattaa sellaisenkin asian löytää. Kansainvälinen #MovieTheMoney -kampanja kysyy, mihin käyttäisit 1 770 miljardia euroa. Se on 

Orimattilan Sanomien kysymykset

Orimattilan Sanomien kysymykset

Tässä Orimattilan Sanomissa 2.4. julkaistut kysymykset ja vastaukset osaltani. 1. Sote-uudistus kaatui viime metreillä, miten terveyspalvelut olisi hyvä hoitaa jatkossa ja miten terveyspalvelut turvataan paikallisesti Kaatuneessa sote-mallissa kunnilta olisi viety päätöksentekovastuu, mutta niille olisi jätetty rahoitusvastuu. On hyvä että tämä malli kaatui. Toisaalta yksi sote-uudistuksen 

Lovarin vaalikysymykset

Lovarin vaalikysymykset

Ohessa Loviisan Sanomissa 27.3. julkaistu vaalitentti. Myös kuva on kyseisestä artikkelista.

Tärkein vaaliteemasi (lyhyt slogan): Ympäristö, globaali oikeudenmukaisuus ja ihmisarvoinen elämä.

1) Mitä mieltä olet tuulivoimasta?

Suomalaisen energiapolitiikan suurin ongelma on, että meiltä valuu vuosittain 8,5 miljardia euroa ulkomaille energiantuonnin takia. Tulevaisuudessa meidän tulisi pitää nämä rahat itsellämme satsaamalla kotimaiseen uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuden lisäämiseen, energiansäästöön ja älykkäisiin sähköverkkoihin. Tuulivoima on yksi osa tätä ratkaisua, se on kotimainen ja lähes päästötön energiantuotantomuoto.

2) Pitäisikö Fortumin saada lupa uudelle ydinvoimalalle Loviisaan?

En vastusta ydinvoimaa periaatteessa, mutta ottaen huomioon sen edut ja haitat, en koe sen olevan järkevä ratkaisu Suomelle tämänhetkisessä tilanteessa.

3) Miten uudistaisit sote-palvelujen rakenteen?

Yhdistäisin erikois- ja perusterveydenhuollon. Loisin viisi sote-aluetta, jotka rahoittaisivat palvelunsa itse verottamalla alueensa asukkaita. Sote-hallintoa pyörittämään tulisi valita päättäjät suorilla vaaleilla, jotka järjestettäisiin kunta- tai eduskuntavaalien yhteydessä.

4) Miten toisen asteen koulutusta pitäisi uudistaa?

Tärkeintä olisi kuunnella alan asiantuntijoita, eli ennen kaikkea opettajia tässä asiassa. Miten takaamme parhaan koulutuksen ja ylläpidämme oppilaiden korkeata oppimismotivaatiota? Selvää on, ettei ainakaan resursseja ja kouluverkostoa karsimalla, kuten tänään kaatuneessa ehdotuksessa esitettiin.

5) Pitäisikö Itäinen Rantarata tuoda seuraavaan hallitusohjelmaan?

Ehdottomasti, sillä siitä olisi ratkaisevaa hyötyä Porvoon, Loviisan ja Kotkan kulttuuriselle, väestölliselle ja taloudelliselle kasvulle, se tekisi matkustamisesta pääkaupunkiseudulle nopeampaa ja ekologisempaa, se vauhdittaisi Suomen Venäjä-kauppaa ja toisi turisteja. Helsinki-Vantaan lentoasemalta on Pietariin, Euroopan neljänneksi suurimpaan kaupunkiin, matkaa vain vajaat neljäsataa kilometriä, joten jos ratayhteys olisi riittävän nopea, Helsinki-Vantaa voisi nousta varteenotettavaksi lentokenttävaihtoehdoksi pietarilaisille ja Pietariin matkaajille.

6) Mitä mieltä olet Suomen Nato-jäsenyydestä?

En kannata jäsenyyttä, sillä Nato-maiden puolustusmenot ovat keskimäärin korkeampia kuin Suomen. Lisäksi Naton jäsenenä Suomi saattaisi joutua sotiin, joihin enemmistö kansalaisista ei haluaisi osallistua.

7) Miten ilmastonmuutosta parhaiten ehkäistäisiin?

Ensinnäkin rauhoittumalla. Usein puhutaan ympäristöystävällisistä tuotteista, matkustamisesta, taloista ja autoista, mutta unohdetaan, että kaikki kulutus tuottaa kasvihuonekaasupäästöjä. Ongelman ydin on meidän ainainen tyytymättömyytemme, jonka Edward Carpenter tiivistä aikoinaan näin: “Missä ikinä me olemmekaan, haluamme muualle, mitä ikinä meillä onkaan, haluamme sitä lisää.” Toisekseen Suomen tulee olla aktiivisena mukana kansainvälisissä ilmastonmuutosneuvotteluissa ja sitoutua siellä sovittuihin päästövähennyksiin. Kolmannekseen verotuksen painopistettä tulee siirtää työn ja pääoman verottamisesta ympäristölle haitallisen kulutuksen verottamiseen.

8) Kannatatko naiskiintiöitä?

Pörssiyhtiöiden hallitusten tapauksissa kyllä.

9) Tulisiko pakollisesta ruotsin opiskelusta luopua?

Kyllä, sillä pakosta on nykymuodossaan kaikille osapuolille enemmän haittaa kuin hyötyä. Meidän tulisi jatkossakin turvata ruotsinkielisille yhteiskunnan palvelut heidän äidinkielellään, vaalia ja ylläpitää ruotsinkielistäkin kulttuuriamme, hyviä kulttuurisia ja poliittisia suhteita Pohjoismaihin ja panostaa ruotsinkielen kouluopetukseen niin, että mahdollisimman moni oppii sen hyvin. Koulujen kieltenopetuksen tulisi aloittaa jo päiväkodeissa laulujen ja leikkien muodossa.

10) Pitäisikö kotikuntasi palveluita ulkoistaa enemmän yksityisille yrityksille?

Ulkoistaminen tai sen välttäminen ei ole minulle itseistarkoitus, vaan tilanteita tulisi tarkastella tapauskohtaisesti. Muihin kuntiin kohdistuvaa vertailevaa tutkimusta tehden tulisi selvittää, millä tavoilla palvelut säilyvät meillä parhaiten ja laadukkaimpina.

11) Mikä mielestäsi meni pieleen tällä hallituskaudella?

Se, että valtionosuuksia leikkaamalla pakotettiin kunnat tekemään säästöjä niiden tulevaisuuden kannalta kaikkein tärkeimmistä palveluista, eli sivistys- ja sosiaali- ja terveyspalveluista.

12) Millaisen koalition muodostaisit vaalien jälkeen?

Kaikki käy, kunhan arvoliberaaleimmat puolueet, eli vihreät ja rkp, ovat sisällä, ja arvokonservatiivisimmat puolueet, eli kristillisdemokraatit ja perussuomalaiset ulkona.

13) Minkä byrokratiakukkasen karsisit ensimmäisenä?

Kyllä se liittyisi tavalla tai toisella ruokaan ja keittiöihin. Näin maallikon näkökulmasta ollaan varovaisuudessa menty liian pitkälle, jos vanhusten kokkikerhoja ei saa enää järjestää jos osallistujilla ei ole hygieniapassia, tai jos laitoskeittiöistä ei saa myydä ylijäämäruokaa kuntalaisille pientä korvausta vastaan.

14) Millä Suomi saadaan nousuun?

Rohkaisemalla toisiamme, ei kyräilemällä. Aukaisemalla rajat niille, jotka tänne haluavat tulla. Panostamalla kaupunkien innovatiivisuuteen ja maaseutujen omavaraisuuteen. Tekemällä rohkeita, suomalaiseen uusiutuvaan energiaan tähtääviä energiaratkaisuja. Esimerkiksi voi nostaa vaikka Espoon, jossa valmistellaan geotermistä voimalaa. Siellä kaivetaan parhaillaan maahan kuuden kilometrin syvyistä reikää, josta otetaan talteen maan uumenissa olevaa lämpöä, ja saadaan sillä katettua jopa kymmenen prosenttia Espoon kaukolämmön tarpeesta.

Vastaukseni Nuorten vaalikoneen kysymyksiin

Vastaukseni Nuorten vaalikoneen kysymyksiin

Tässä joitakin valittuja vastauksiani Allianssi ry:n eli valtakunnallisen nuorten palvelu- ja vaikuttamisjärjestön kysymyksiin. Äänestysikäraja on alennettava 16 ikävuoteen kaikissa valtiollisissa vaaleissa. Samaa mieltä. Kannatan äänestysikärajan laskemista 16-vuoteen kuntavaaleissa. Nykykäytännössä monet nuoret pääsevät äänestämään kuntavaaleissa vasta 19- tai 20-vuotiaina, mikä on liian myöhään. Äänestysiän laskeminen kuntavaaleissa 

Tärkeimpien asioiden puolesta

Tärkeimpien asioiden puolesta

Tänään järjestettiin eduskuntavaalikampanjani viides vaalityöryhmän tapaaminen. Illan pääteemana oli kampanjalehden suunnittelu. Lisäksi jaoimme uusia tehtäviä, mm. talous-, some-, ja -kampanjalehti saivat ovat vastuuhenkilönsä. Vaalit järjestetään sunnuntaina 19.4. Kampanjani keskeisimpien teemojen – ympäristökysymysten, globaalin oikeudenmukaisuuden ja onnellisuustalouden – nostaminen politiikan keskiöön vaatii hyviä ideoita ja ahkeraa 

Carbon

Carbon

Mitä mieltä olette tästä? Leonardo Di Caprion selostama ilmastodokumentti, jossa Suomikin mainitaan positiivisena esimerkkinä. Tyyli on vähintäänkin raflaava. Itse en pidä tuosta hiilidioksidihirviöstä, se karkottanee ison osan katsojista. Toisaalta nuoreen yleisöön se saattaa upota. Painavaa asiaa joka tapauksessa.

Aseviennistä ja lihansyönnistä

Aseviennistä ja lihansyönnistä

Oheisella videolla, 30 minuutin kohdalta alkaen, haastatellaan ystävääni, Loviisan Rauhanfoorumissa vuonna 2012 vieraillutta väkivallattomuusaktivisti- ja kouluttaja Martin Smedjebackaa. Hänet on tuomittu kolmesti vankilaan vientiin tarkoitettujen aseiden tuhoamisesta, ja tullaan lähiaikoina tuomitsemaan neljännen kerran. Kyseisestä haastattelusta käy ilmi, että henkeä kohden laskettuna Ruotsi on Venäjän ja 

Maailman köyhyystilastot uudenlaisessa tarkastelussa

Maailman köyhyystilastot uudenlaisessa tarkastelussa

Oheisilla videoilla ruotsalaisprofessori Hans Rosling purkaa kehitysmaita koskevia myyttejä. Voiko Afrikkaa tarkastella yhtenä kokonaisuutena? Onko maailma yhä jakautunut länsimaihin ja kolmanteen maailmaan? Roslingin vastaukset kumpaankin kysymykseen on ei, ja hän todistaa kantansa erinomaisia animoituja tilastotaulukoita hyväksikäyttäen. Ylemmässä, vuonna 2006 kuvatussa luennossa hän keskittyy imeväiskuolleisuuden ja 

Viisi tapaa herättää ympäristötietoisuutta

Viisi tapaa herättää ympäristötietoisuutta

Huumori

Kauneus

Logiikka

Pelottelu

Viihde

Yllä esitetyistä omia suosikkejani on ehdottomasti kaksi ensimmäistä eli huumori ja kauneus. Home -dokumenttielokuva löytyy kokonaisuudessaan You Tubista. Logiikka -videonkin kannattaa kahlata läpi, vaikka se onkin lähes kymmenminuuttinen yksinpuhelu.

When there is no future -tyyppilillä järjettömillä sloganeilla pelottelu ei oikein sytytä ainakaan minua. Pelkäämme aina tulevaa ympäristökatastrofia, vaikka maailman nykyistä tilaa voisi hyvällä syyllä kutsua katastrofiksi. Ihminen on ennen kaikkea sopeutuja. Vaikka tilanne olisi kuin Terminaattor 2 -elokuvan alussa – kaupunki täynnä raunioita, pääkalloja ja ihmistä vastaan taistelevia koneita – uskon että jäljelle jääneet ihmiset yhä vain ajattelisivat tulevaa katastrofia, ei senhetkistä. “Jos tämä hyökkäys epäonnistuu, olemme pulassa…”

Vetoomus ympäristötietouden herättämiseksi löytyy myös uusimman Hesarin Kuukausiliitteen kannesta. Kuvassa on neandertalin ihminen ja teksti kuuluu: “Onneksi neandertalinihminen ei saanut päättää ydinvoiman rakentamisesta. Mutta Suomen eduskunta tekee pian päätöksen, joka vaikuttaa ihmisten elämään vielä 250 000 vuoden kuluttua”.

Yksi parhaista ympäristötietouden herättäjistä on tilastojen ja viimeisimpien tieteellisten tutkimustulosten asiallinen esilletuonti. “Yhden naudanlihakilon tuottaminen synnyttää yhtä paljon hiilidioksidipäästöjä kuin 250 kilometrin ajaminen tavanomaisella eurooppalaisella autolla,” kerrotaan uusimmassa Maailman tila -raportissa. Alla olevaa kansikuvaa klikkaamalla saa lisätietoja.

Ihmiskuntavaalit

Ihmiskuntavaalit

Istuessani vuosia sitten europarlamenttivaalitentin yleisössä mieleeni juolahti ilkeä kysymys, jonka pääsin esittämään kandidaateille: kenen asiaa lähdet Unioniin ensisijaisesti ajamaan – omaa, perheesi, sukusi, järjestösi, ammattiyhdistysliikkeesi, oman kuntasi, puolueesi, maakuntasi, Suomen valtion, Euroopan Unionin, ihmiskunnan vai koko maapallon? – Kaikkien köyhien asiaa, vastasi Vasemmistoliiton ehdokas. – 

Sähköautoista

Sähköautoista

Kuva: http://www.newton.mec.edu/brown/te/ALTERNATIVE_FUEL/TIMELINE/timeline.html, Public Domain, Link Le Jamais Contente, “Aina tyytymätön”, maailman ensimmäinen yli 100 km/h kulkenut auto toimi sähköllä. Yleisradiosta on viikon sisällä tullut kaksi hybridautoja käsittelevää ohjelmaa. Toyotan Priusta on kehuttu kahdella kotimaisella, ja kummassakin ohjelmassa sitä pidettiin tärkeänä askeleena autojen kehittyessä polttomoottorivetoisista hybridien 

Epämiellyttävä totuus oli odotettuakin vakuuttavampi

Epämiellyttävä totuus oli odotettuakin vakuuttavampi

Tokihan sen arvasin, että Epämiellyttävä totuus -elokuva olisi vakuuttava. Pääosassa Yhdysvaltojen presidentinvaalit voittanut mies ja aiheena ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos. Jälkimmäisestä sai minut vakuutetuksi jo peruskoulun biologian-maantiedonopettajani kahdeksankymmentäluvulla. Siitä huolimatta, ettei hänellä ollut käytössään PowerPointtia, internettiä, viimeisiä tutkimuksia eikä nostolavaa, jolla nousta osoittamaan ilmaston lämpenemistä osoittavan asteikon yläpäätä. Amerikkalaispoliitikon karismasta puhumattakaan.

Lapsikin ymmärtää, että luonnon järjestelmä on monimutkaisempi kuin ihminen pystyy koskaan ymmärtämään. Ja että tuossa monimutkaisessa järjestelmässä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kun sorkimme yhtä kohtaa, vaikutamme toiseen, joka edelleen vaikuttaa kolmanteen. Siksi jokainen lajikuolema, jokainen mereen kaatunut öljytankkeri, jokainen ydinkoe ja jokainen ihmisen välinpitämättömyyden ja ahneuden ansiosta aavikoksi muuttunut metsä on liikaa.

Kuten elokuvan jälkeiseen paneelikeskusteluun osallistunut RKP:n Thomas Rosenberg huomautti, ilmastonmuutoksen vastaiset toimenpiteet, kuten energiankulutuksen hillitseminen ja metsien suojelu, ovat välttämättömiä, oli ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos totta tai ei.

Ja totta se on, siitä kyseinen elokuva saa vakuuttuneeksi viimeisetkin skeptikot. Rosenberg mokasi pahasti todetessaan, ettei ole asiasta täysin vakuuttunut. Tokaisu olisi ehkä saattanut jäädä vähäisemmälle huomiolle jossain muussa seurassa, mutta ei näin vihreässä, eikä ainakaan välittömästi tämän elokuvan jälkeen. Itse hän ei, hänestä riippumattomista syistä, ehtinyt elokuvaa tällä kertaa näkemään.


Eeva Kauppinen

Viime kuukausina asiasta näyttää tulleen vakuttuneeksi myös Jorma Ollila ja Eero Heinäluoma. Terho Pursiaista ei miesten kaapista ulostulo juurikaan saanut hurraamaan. – Vasta nyt! hän huudahti omassa vaalitilaisuudessaan joitakin viikkoja sitten. – Tuollaiset vatipäätkö ovat tätä maata johtaneet kaikki nämä vuodet? hän huudahti. (Hän ei tainnut käyttänyt juuri tuota vatipää -termiä, mutta jotain sen suuntaista.) – Asiastahan on ollut päivänselvää tieteellistä näyttöä jo vuosikymmenet.

Eiliseen Janne Länsipuron vaalitilaisuuteen palatakseni kerrottakoon, että myös toinen paikalla ollut vieraileva poliitikko, sosialidemokraattien Eeva Kauppinen, mokasi vähintään yhtä pahasti kuin kollegansa. Hän perusteli ydinvoimamyönteistä kantaansa sillä, että energiankulutus tulee Suomessa kasvamaan.


Panelistin vetäjänä toimi Timo Noroviita

Kommentti on ällistyttävän ajattelematon, sillä eikö elokuvan ydin juuri ollut, että toivoa on, että me ihmiskuntana voimme muuttaa asioita, jos vain tarpeeksi haluamme! Al Gore kävi läpi Amerikan ja Ranskan vallankumoukset, natsismin voittamisen, Intian itsenäistymisen, kuussa käynnin, Etelä-Afrikan rotusorron päättymisen, väkivallattoman vastarinnan voittokulun ja kommunismin luhistumisen. Ihmiskuntana pystymme suunnattomiin muutoksiin, jos vain panemmemme hihat heilumaan. Nyt on tullut aika suunnata yhteiset voimavaramme ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Ensimmäinen askel, jonka demaripoliitikon tällä tiellä voi ottaa, on siihen uskominen, että muutos on mahdollista.

Muutoksen aikaansaamiseen ei riitä yksi keino, kuten Al Gore elokuvassaan ja Janne Länsipuro omassa puheenvuorossaan toivat esille. Tarvitaan energiatehokkuuden lisäystä, panostusta uusiutuviin energianlähteisiin, uutta teknologiaa, maailmanlaajuistan tavarakuljetusten järkeistämistä ja kulutuksen vähentämistä. Viimeksimainittu ei ole hinta, jonka joudumme maksamaan, vaan mahdollisuus tehdä elämästämme entistä sisältörikkaampaa.

(Kirjoitus on julkaistu Janne Länsipuron Vihreä valoa! -tukiblogissa)