Tag: Globaali etiikka

Kohtaamisia kasvotusten

Kohtaamisia kasvotusten

Alla oleva kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä kirjassa Impivaarasta pyramideille – Kulttuurienvälinen vuoropuhelu ja suomalainen kansalaisyhteiskunta. Toim. Tuomo Melasuo, Matti Pesu & Outi Tomperi. Rauhan ja konfliktin tutkimuskeskus TAPRI. Tutkimustiedotteita. 99. TAPRI, 2011. Elokuussa 2011 järjestetään Loviisan Rauhanfoorumin yhteydessä Loviisan Laulujuhlat. Luvassa on monikulttuurisuuden ja monikielisyyden 

Kunnon kansalaiset

Kunnon kansalaiset

Entä sitten, jos etninen ryhmä X tekee rikoksia enemmän kuin valtaväestö, kysyy Tapio Laakso Vihreän Langan (20.2.2009) kolumnissaan. Oikea tilastotieto on tärkeää, hän kirjoittaa, mutta tärkeämpiä ovat kuitenkin niistä tehtävät johtopäätökset. Laakso huomauttaa, että ihmisiä tulee aina kohdella hänen tekojensa, ei tiettyyn tilastotieteelliseen kategoriaan kuulumisen 

Loviisan rauhanfoorumin ohjelma

Loviisan rauhanfoorumin ohjelma

Lrf_banneri.jpg

Tässä vielä loput Rauhanfoorumin tämänhetkisestä ohjelmasta. Teemoina on tänä vuonna siis Darfur, Burma ja globaali etiikka:

Ma 4.8.2008
Klo 11: Tiedotustilaisuus sekä Pyhän lähteillä -näyttelyn avajaiset Loviisan kirjastossa. TT Pauli Annala esittelee näyttelyn.

Ke 6.8
Ko 18-21: Aika ja energia -keskustelu- ja musiikkitilaisuus ravintola Saltbodanissa Laivasillalla. Puhumassa mm. hiroshimalainen kuvataiteilija Rieko Seto.
Klo 21: Yhteislaulua Laivasillalla Markus Virtalan ja Staffan Malmströmin johdolla
Klo 22: Kynttiläkulkue uimarannalle, rauhanlyhtyjen lasku

To 7.8
Klo 9-12: Rauhanlettuja ja performanssia Loviisan torilla
Klo 14-15: Siskot, Veljet – tanssi- ja musiikkiesitys Palvelutalo Esplanadissa
Klo 16: Keskustelua Burman tilanteesta, haastateltavana burmalaistaustainen helsinkiläisopiskelija Ko Ko Thett, Cafe Owen’issa, Kauppakeskus Galleriassa (in English)

Pe 8.8
Klo 15: Pyhän lähteillä -näyttely siirtyy Loviisan kirjastosta Palvelutalo Esplanadiin

La 9.8
Klo 9-11.30: Rauhanlettujen paistoa ja Amici-yhtyeen musisointia Loviisan torilla
Klo 11.30-12: Rauhanlettujen paisto jatkuu, Haapsalun lapsikuoro esiintyy Loviisan torilla
Klo 12-14: Rauhanfoorumin neuvottelukunta kokoontuu
Klo 14-16: Seminaari: Darfur ja Globaali etiikka. Puhujina kansanedustaja Pekka Haavisto, Kirkon ulkomaanavun johtaja Antti Pentikäinen sekä Sudanin konfliktin ratkaisumalleista väitöskirjaa Helsingin yliopistossa tekevä Kuel Jok. Palvelutalo Esplanadissa, Kuningattarenkatu 7
Klo 18: Kirkkokonsertti: Haapsalun lapsikuoro sekä Markus Virtala ja Laura Taimisto esiintyvät
Klo 20: Gambialais-senegalilainen yhtye soittaa roots-musiikkia Laivasillalla

Su 10.8
Klo 10: Rauhanmessu Loviisan kirkossa, saarnaajana Tiit Salumäe, liturgina kirkkoherra Veli-Matti Hynninen ja kuorona Lähde-kuoro Huopalahden seurakunnasta Matti Turusen johdolla. Messun jälkeen kirkkokahvit ja mahdollisuus tutustua Pyhän lähteillä -näyttelyyn Palvelutalo Esplanadissa.
Klo 13-20: Sivarifoorumi -ulkoilmakonsertti Lapinjärven koulutuskeskuksessa. Esiintyjinä mm. Pelle Miljoona. Vapaa pääsy.

Vielä tarvitaan lisää puhujia Aika ja energia tilaisuuteen, ajattelin kysyä filosofi Pekka Himasta kertomaan ajatuksiaan ajasta, katsotaan pääseekö näin lyhyellä varoitusajalla. Tarkoitus olisi myös löytää yksi puhuja lisää lauantain seminaariin, mieluiten puolustusvoimilta ja mieluiten nainen. Vaikea yhtälö. Ja esiintyjiä kaivataan myös Sivarifoorumi -festareille.

Kiinalaista konsensushenkeä Loviisassa

Kiinalaista konsensushenkeä Loviisassa

Itä-Uudenmaan Paasikiviseuran ja Loviisan rauhanfoorumin neuvottelukunnan järjestämä Kiinan suurlähettiläs Ma Keqing’in maanantainen loviisanvierailu sujui leppoisissa ja kohteliaissa merkeissä. Ma Keqingin avauspuheenvuoro oli kattava, selkeä ja rohkea. Siinä käytiin läpi maanjäristyksen tilanne, tulevat kesäolympialaiset, Kiinan hurja taloskasvu, poliittinen muutos, Kiinan ulkopolitiikka ja suhteet Suomen valtion kanssa. 

Islam ja pasifismi

Islam ja pasifismi

Persialainen runoilija Muhammad Rumi (1207 – 1273). Kuva: pd. Pyhästä sodasta gradunsa tehneen Hannu Virtasen mukaan islamia ei voi pitää varsinaisena pasifistisena uskontona, kuten esimerkiksi jainalaisuutta, buddhalaisuutta tai alkukristinuskoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös islaminuskon piiristä löytyisi myös vahvoja pasifistisia piirteitä ja toimijoita. Islamin 

Evoluutiosta ja epäitsekkyydestä

Evoluutiosta ja epäitsekkyydestä

charles_216px.jpg
Oma näkemykseni Charles Darwinista.

Aivan liian usein ajatellaan altruismin ja pasifismin, käytännössä esimerkiksi militarismin (ns. maanpuolustustahdon) hillitsemisen ja kehitysmaiden auttamisen, olevan “muiden” etujen ajamista “meidän” etujen kustannuksella. Ei nähdä sitä itsestäänselvyyttä, että eri maiden ja kulttuurien ihmiset kuuluvat yhteen kuin oksat samaan puuhun. Kehitysmaiden riisto on veljeltä varastamista ja sotiminen on omaan jalkaan ampumista.

Kuten aiemminkin olen kirjoittanut, kansallisuusaatteen suurin saavutus on ollut maamme eri ryhmien eripuraisuuksien vähentyminen. Hyvinvointivaltio saatiin rakennettua, kun eri ryhmittyvät alkoivat työskennellä yhteisen päämäärän hyväksi.

En näe mitään syytä, miksi emme tekisi kaikkemme saavuttaaksemme samanlaisen yhteenkuuluvaisuudentunteen myös globaalisti. Globaali etiikka on meidän kaikkien etu, katsoi asiaa sitten uskonnollisesta, filosofisesta tai biologisesta näkökulmasta.

Viimeksimainittua näkökulmaa valotti tietokirjailija Osmo Tammisalo torstain 24.5.07 Helsingin Sanomien yleisönosastolla. Kirjoituksensa aluksi hän kiisti sen yleisen virhepäätelmän, että evoluutioteoria olisi jotenkin ristiriidassa uhrautuvan avuliaisuuden kanssa. Hän huomautti päinvastoin, että altruismin selittäminen on yksi evoluutiobiologian suuria saavutuksia.

Vaikka geenit ovat rakentuneet niin, että ne pyrkivät “itsekkäästi” kopioitumaan, se ei tee geenejä kantavasta yksilöstä itsekkäitä.

Päinvastoin, yhteistyö ja avuliaisuus ovat evoluutioympäristössä olleet erinomaisia strategioita omien geenien levittämiseen.

Tuloksena on syntynyt lukuisia yhteistyötä ja vastavuoroisuutta ylläpitäviä tunteita: kiitollisuutta, häpeää ja moraalista suuttumusta.

Varsinkaan se, miksi jotkut saarnaavat pyyteettömän avuliaisuuden puolesta, ei evoluutioteorian valossa ole absurdia. Moraalisaarnojen sisältöhän voidaan suoraan ennustaa evoluutioteorian perusteella: sopivissa tilanteissa yksilön on kannattanut vaatia muilta entistä suurempaa uhrautumista.

Toinen yleinen virhepäätelmä on olettaa, että geenit eivät vaikuttaisi ihmisen käyttäytymiseen sen takia, että ihmiset verrattain usein tekevät sellaista, mikä ei auta heidän geeniensä leviämistä, esimerkiksi pitäytyvät selibaatissa.

Tässä virhepäätelmässä sekoittuvat geenien “itsekäs” tapa kopioitua ja ihmisyksilöiden pyrkimys levittää geenejään. Näistä edellinen on olemassa, jälkimmäinen ei.

Geenien ei siis ole tarvinnut tuottaa yksilöille tietoista halua levittää geenejä: siihen on riittänyt esimerkiksi halu seksuaaliseen kanssakäymiseen ja uhrautuva kiintymys jälkeläisiin.

Jos seksuaalikäyttäytymisen takana oleva välitön motiivi olisi geenien levittäminen, miehet maksaisivat saadakseen tehdä lahjoituksia spermapankkiin, eivät suinkaan nähdäkseen strippareita.

Lisäys: Sanakirjan mukaan altruismi tarkoittaa epäitsekkyyttä, pyyteettömyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Sen vastakohta on egoismi eli itsekkyys. Kirjoituksen alussa annan ymmärtää, että maapallolla eri maat ja kansat ovat niin riippuvaisia toisistaan, ettei pyyteettöminkään auttaminen voi olla auttamatta myös auttajaa itseään. Onko kyseessä siis paradoksi? Pitäisikö tässä yhteydessä mieluummin puhua “vain” auttamisesta, välittämisestä ja rakkaudesta?

Maailmanuskonnot, maailmanrauha, maailmaneetos

Maailmanuskonnot, maailmanrauha, maailmaneetos

Sanomatalon Mediatorilla on esillä 4. – 18. huhtikuuta professori Hans Küngin kokoama näyttely Maailmanuskonnot – Maailmanrauha – Maailmaneetos. Näyttelyssä esitellään maailman suurten uskontojen hindulaisuuden, buddhalaisuuden, Kiinan uskontojen, juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin eettistä ajattelua. Näyttelyssä ovat kaikissa uskonnoissa esiintyvän ”kultaisen säännön” eri muodot. Näyttelyyn liittyy keskustelusarja, 

EU – askel kohti globaalia etiikkaa?

EU – askel kohti globaalia etiikkaa?

Roomassa 25.3.1957. (Lyhennetty versio tästä kirjoituksesta on julkaistu Maailma.net -sivustolla 2.4.2007) Päivälleen viisikymmentä vuotta sitten solmittiin Roomassa Ranskan, Saksan, Italian ja Benelux-maiden välinen sopimus yhteisten sisämarkkinoiden perustamisesta. Syntyi EEC, jonka nimi muutettiin vuonna 1967 EY:ksi ja vuonna 1993 EU:ksi. Tänään integraatio on edennyt niin pitkälle,