Tag: Edistys

Kirjasuosituksia

Kirjasuosituksia

Historiallisen kahden ja puolen kuukauden suljettuna olemisen jälkeen siviilipalveluskeskus koulutti jälleen kesäkuun alussa erällisen siviilipalvelusmiehiä. Sain kunnian pitää ruotsinkieliselle erälle kokonaiset 4 x 3 tuntia luentoja. Keskustelimme etupäässä väkivallattomuudesta, kulutuksesta ja kehityksestä ja asevelvollisuudesta. Minulta kysyttiin kirjasuosituksia, joten tässä listaa kirjoista, joiden ympärillä luentoni ja 

Hyviä uutisia

Hyviä uutisia

Tiesitkö, että luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä vähentynyt rajusti viime vuosisadalla? Vuosisadan alussa luonnonkatastrofeissa kuoli vuosittain keskimäärin 500 000 ihmistä, vuosisadan lopussa alle 100 000. Entä tiesitkö, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna 30-vuotiaat naiset ovat käyneet koulua keskimäärin lähes yhtä pitkään kuin miehet? Miehet kahdeksan vuotta, naiset seitsemän. Entä 

Pasifismi ja väkivallattomuus yhteiskunnallisen muutoksen välineinä -luennot Porissa, Oulussa ja Tampereella

Pasifismi ja väkivallattomuus yhteiskunnallisen muutoksen välineinä -luennot Porissa, Oulussa ja Tampereella

i-am-a-man-protest1

Kun sana pasifismi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Glasgow’n rauhankonferenssissa vuonna 1901, sitä käytettiin kuvaamaan nopeasti kasvavaa ja hyvin laajapohjaista kansainvälistä rauhanliikettä. Sillä viitattiin hyvin monenlaisten järjestöjen ja yksilöiden työhön rauhan säilymisen ja sotien ehkäisemisen puolesta. Pasifismilla ei tarkoitettu pelkästään filosofiaa, vaan kyse oli myös poliittisesta ohjelmasta, sitoutumisesta yhteiskunnalliseen muutokseen.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pasifismi-sanan merkitys on useimmissa tieteellisissä ja arkipäiväisissä keskusteluissa kaventunut merkitsemään sen ehdottominta muotoa, kaikkien sotien ja kaiken väkivallan kieltämissä kaikissa sen muodoissaan. Tällainen määrittely on jättänyt suurimman osan rauhan hyväksi työskentelevistä määritteellisesti kodittomaksi. Yhtenä uutena käsitteenä tälle aihealueelle on tullut väkivallattomuus, joka tarkoittaa rauhanomaisten keinojen käyttöä poliittisen tai sosiaalisen muutoksen aikaansaamiseksi.

Millaisia yhteiskunnallisia muutoksia pasifismilla ja väkivallattomuudella on saavutettu? Mitkä ovat niiden vahvuudet? Missä, koska ja miksi niiden käytössä ollaan epäonnistuttu?

Tervetuloa kuuntelemaan aiheesta luentoa Poriin 16.1. klo 19.00, Ouluun 26.3. klo 19.00 (Snooker Timen alakerta, Asemakatu 28) tai Tampereelle 2.4. klo 19.00. Luennoitsijana Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri Timo Virtala, järjestäjinä mm. Vihreä Puolue.

Kuva: The Inkwell

Hind Swaraj – vapaudesta

Hind Swaraj – vapaudesta

Gandhi vierailemassa pastori J. J. Doken luona Johannesburgissa helmikuussa 1908. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Maan Ystävien lehdessä 1/2011. Mohandas Karamchand Gandhi, paremmin Mahatma Gandhina tunnettu totuudenetsijä, kirjoitti Hind Swaraj -kirjasen yhdeksässä päivässä marraskuussa 1909 laivamatkallaan Lontoosta Etelä-Afrikkaan. Hän oli nelikymmenvuotias ja asui vaimonsa Kasturban, neljän 

Helppo elämä kävi kohtalokkaaksi

Helppo elämä kävi kohtalokkaaksi


Serkukset Muharem ja Emin Fatic.

Bosnialainen vuoristokylä selvisi läpi valloitukset, kurjuuden ja kylmyyden – vasta modernin elämän helppous tyhjensi kylän.

Sarajevoa ympäröivillä vuorilla on asunut ihmisiä illyyrialaisten ajoista lähtien – satoja vuosia ennen ajanlaskumme alkua. Täältä ihmiset ovat löytäneet rauhan, täällä he ovat saaneet asua parhaaksi katsomallaan tavalla, viranomaisilta piilossa. ”Uskonnokseen isovanhempamme valitsivat islamin, mutta yhtä hyvin he olisivat voineet valita jotain muutakin”, pohtii Umajani –kylässä koko elämänsä asunut Muharem Fatic. Selviytyminen on näin karuissa olosuhteissa tärkeintä – uskonnot ja ideologiat ovat siihen nähden toissijaisia.

Kylän läpi on pyyhkinyt kaksi Balkanin sotaa, kaksi maailmansotaa ja Bosnian sota. Roomalaiset, itävalta-unkarilaiset, ottomaanit, natsit, partisaanit ja kommunistit ovat vuoroillaan tulleet, tuhonneet ja käännyttäneet, mutta kauaa kukaan ulkopuolinen ei näissä karuissa olosuhteissa ole viihtynyt, vaan heidän lähdettyään paikalliset ovat päässeet jatkamaan elämäänsä parhaaksi katsomallaan tavalla.

Muharem Faticin ja hänen serkkunsa Emin Fatic istuvat Muharemin omistaman Mountain Hut Umajani -majatalon alakerrassa ja tupakoivat. Vanhoista ajoista puhuminen saa miehet innostumaan. He elävöityvät, alkavat puhua yhtä aikaa ja käsillään viittoen, vaikka olivat ensin antaneet itsestään hiljaisen ja vaatimattoman kuvan. Heidän nuoruudessa Umajanissa asui yli viisisataa ihmistä, he kertovat. Kylä oli omavarainen kahvia, suolaa ja sokeria lukuun ottamatta. Ainoa yhteys ulkomaailmaan oli vaikeakulkuinen vuoristopolku. Seitsemänkymmentäluvulle asti Umajanissa asui ihmisiä, jotka eivät koko elämänsä aikana nähneet ensimmäistäkään autoa, puhelinta tai sanomalehteä.

”Jos nuo ihmiset pääsisivät katsomaan nykymenoa, he haluaisivat mennä takaisin hautoihinsa”, arvelee Muharem. On kännyköitä, autoja, televisioita ja ruokaakin tänne saa mitä ikinä vain haluaa, mutta nyt kun elämä on muuttunut helpoksi, ihmiset ovat lähteneet. Taloja on jäljellä enää kymmenkunta, ja niistäkin suurin osa kesäasuntoina. Bosnian sodan jälkeen alueen kolmessatoista kylässä on syntynyt ainoastaan yksi lapsi.

”Ennen vanhaan oli paljon ihmisiä, mutta he tulivat toimeen keskenään. Nykyisin talossa saattaa olla vain kaksi ihmistä, mutta silti he riitelevät,” päivittelee Muharem. ”Ihmiset eivät arvosta asioita”, hän jatkaa. ”Ennen vanhaan leipää arvostettiin, sitä tuotiin lahjaksi jos perheeseen syntyi lapsi. Nykyisin voi tuoda vaikka viisi kiloa suklaata, mutta kukaan ei välitä. Hedelmät olivat ennen vanhaan niin arvostettuja, että niitä annettiin lahjaksi ystävältä ystävälle niin monta kertaa, että ne menivät huonoksi ennen kuin kukaan ehti niitä syödä. Vieraita arvostettiin kuin pyhiä ihmisiä.”

Tie Umajani -kylään valmistui vuonna 1975 ja sähköt saatiin 1977. Vuoden 1984 talviolympialaiset muuttivat kaiken lopullisesti. Infrastruktuuria rakennettiin lisää, materiaalinen elintaso kohosi ja ihmiset lähtivät.

Aiemmin meteorologina toiminut Muharem on ylläpitänyt Mountain Hut -majataloa poikansa kanssa kolmen vuoden ajan. He tarjoavat asiakkailleen paikallista luomuruokaa ja pyrkivät säilyttämään majatalonsa ja koko kylän alkuperäistä tunnelmaa. Idean ja tuen projektiinsa he saivat sarajevolaiselta luomumatkailuun keskittyneeltä matkailuyritykseltä.

”Tällä alueella on kolmetoista kuolevaa kylää, mutta niiden elvyttämisen sijaan matkailuyrittäjät ovat rakentaneet pelkästään matkailijoita varten tarkoitetun keinotekoisen kylän”, päivittelee Muharem. Nopeita voittoja tavoitellessaan matkailubisnes voi tuhota alueen kulttuurin, mutta oikein hallittuna siitä hyötyisivät kaikki. Muharem on tulevaisuuden suhteen positiivinen, mutta pelkää menettävänsä poikansa kaupunkiin ennemmin tai myöhemmin. Lähikylissä ei yksinkertaisesti ole ensimmäistäkään naimaikäistä naimatonta naista.

(Kirjoitus on osa Sarajevon matkaopasta, jonka Savukeidas julkaisee loppuvuodesta.)

Maailman köyhyystilastot uudenlaisessa tarkastelussa

Maailman köyhyystilastot uudenlaisessa tarkastelussa

Oheisilla videoilla ruotsalaisprofessori Hans Rosling purkaa kehitysmaita koskevia myyttejä. Voiko Afrikkaa tarkastella yhtenä kokonaisuutena? Onko maailma yhä jakautunut länsimaihin ja kolmanteen maailmaan? Roslingin vastaukset kumpaankin kysymykseen on ei, ja hän todistaa kantansa erinomaisia animoituja tilastotaulukoita hyväksikäyttäen. Ylemmässä, vuonna 2006 kuvatussa luennossa hän keskittyy imeväiskuolleisuuden ja