Tag: Burma

Nonviolent Peaceforce aloittaa operaation Burmassa

Nonviolent Peaceforce aloittaa operaation Burmassa

Sri Lankasta, Indonesiasta, Etelä-Sudanista ja Etelä-Kaukasukselta saatujen hyvien kokemusten rohkaisemana yksi maailman suurimmista aseetonta rauhanturvaamista harjoittava kansalaisjärjestöistä, Nonvoilent Peaceforce (NP), laajentaa toimintaansa kesäkuussa Burmaan (Myanmariin). ”Toiminta tullaan aloittamaan varovasti,” kertoo Brysselistä tavoitettu tulevan operaation maajohtaja, pakistanilaissyntyinen Atif Hameed. ”Ensimmäisessä vaiheessa Yangoniin lähetetään kolmen kansainvälisen työntekijän 

Med tåg och buss till Bangkok och vidare till Burma

Med tåg och buss till Bangkok och vidare till Burma

Månadens resa: Med tåg och buss till Bangkok och vidare till Burma, presenteras av Timo Virtala. Borgå Medborgarinstitut, torsdagen den 26. Januari 2012 kl 19.00-20.30, Skepparegatan 9, Borgå. Dörravgift 5 €. Välkommen!

Kauneus, keskittyminen, vuorovaikutus

Kauneus, keskittyminen, vuorovaikutus

MysticBall

Jos otsikkoon olisi mahtunut, olisin lisännyt siihen vielä kuntoilun ja yhteenkuuluvaisuuden. Kenties jopa perheyhteyden, niin intensiivinen rakkaussuhde Mystic Ball -dokumenttielokuvan tekijä Greg Hamiltonilla on burmalaiseen chinlone -urheiluun. Vai pitäisikö sitä kutsua tanssiksi, meditaatioksi, kuntoiluksi… en tiedä.

Tylysti sanottuna kyse on pallon potkimisesta ringissä. Pompotellaan palloa jaloilla ja päällä, yritetään pitää se ilmassa yksin, kaksin tai ryhmässä. Hamilton saa sen kuintenkin kuulostamaan joltain elämää suuremmalta. “The spirit of give and take that breeds happiness is the foundation on which the game of chinlone rests.”, kerrotaan elokuvan alkusanoissa.

Joukkueversiossa on kuusi pelaajaa, jotka tavoittelevat kauneutta, onnistumisen elämyksiä, liikkumisen iloa ja niin intensiivistä keskittymistä, että joukkue tuntee olevansa kuin yksi toimija. Elokuvan ohjannut Hamilton on itse lajin aktiivinen harrastaja, ja niin hän kuin hänen haastateltavansa puhuvat toistuvasti jostain transsinkaltaisesta, lähes hengellisestä elämyksestä, jonka pelaaminen saa aikaan.

Suosituilla Chinlone -festivaaleilla esiintyy useita joukkueita, mutta edes siellä joukkueet eivät kilpaile toisiaan vastaan, vaan pyrkivät parhaaseen suoritukseen vain näyttämisen ja pelaamisen ilosta. Yleisöä viihdyttää selostaja ja livemusiikki, ja omia suosikkepelaajia voi palkita rahalahjoituksin.

img5

Lajin juuret ulottuvat tuhansien vuosien taakse burmalaisille pihoille, kaduille ja toreille. Kyse on burman suorituimmasta liikuntamuodosta, jota ei juurikaan tunneta maan ulkopuolella. Peli sopii kaikenikäisille, dokumentissä sitä pelaavat niin lapset kuin yli kahdeksankymppisetkin. Useissa joukkueissa oli sekä miehiä että naisia.

On eräänlainen saavutus tehdä puolentoistatunnin burmalaista kulttuuria käsittelevä dokumentti mainitsematta sotilasjunttaa edes sivulauseessa. Mutta ehkä parempi näin, sillä mikä sen tärkeämpää kuin vuorovaikutteisuus, toisten tukeminen, elämisen ilo ja ystävyys, the spirit of give and take.

Vuosikymmeinä eristyksissä olleella burmalaisella kulttuurilla on valtavasti annettavaa maailmalle, chinlone -peli ja sen filosofia on siitä vain yksi esimerkki. Matkustakaa Burmaan! Suomessa vaikuttava Burma-aktivisti ja hyvä ystäväni Ko Ko Thett huomautti viime viikolla Kuopiossa, että sotilasjuntta saa tulonsa huumebisneksestä ja maakaasun myymisestä Kiinaan ja Intiaan, eikä turismista saatavat tulot heiluta heidän asemaansa suuntaan eikä toiseen.

Jos mahdollista, alla oleva traileri kannattaa katsoa korkealaatuisena HQ -versiona. Kuvat ovat elokuvan kotisivulta.

Hyviä uutisia Burmasta

Hyviä uutisia Burmasta

Burman riisitilanne on tällä hetkellä hyvä, kertoi burmalaissyntyinen helsinkiläisopiskelija U Ko Ko Thett kirjakauppa Arkadiassa järjestetyssä keskustelutilaisuudessa eilen. Paitsi riisin, myös muiden elintarvikkeiden hinnat ovat parhaillaan laskussa riisinviennin tyrehdyttyä. Kuluttajat ovat tyytyväisiä, mutta maanviljijöitä tilanne huolestuttaa. Tilanne ei välttämättä kestä pitkään. Keskustelutilaisuuden pääaihe oli kulttuuri. 

Loviisan rauhanfoorumin ohjelma

Loviisan rauhanfoorumin ohjelma

Tässä vielä loput Rauhanfoorumin tämänhetkisestä ohjelmasta. Teemoina on tänä vuonna siis Darfur, Burma ja globaali etiikka: Ma 4.8.2008 Klo 11: Tiedotustilaisuus sekä Pyhän lähteillä -näyttelyn avajaiset Loviisan kirjastossa. TT Pauli Annala esittelee näyttelyn. Ke 6.8 Ko 18-21: Aika ja energia -keskustelu- ja musiikkitilaisuus ravintola Saltbodanissa 

Sopivan kokoinen haaste

Sopivan kokoinen haaste

(Kirjoitus on julkaistu Pax-lehden kesänumerossa)

SKR 28042008 (7).JPG
Maanantaina Rauhanasemalla puitiin Sudanin tilannetta Kuel Jok’in johdolla. Kuva: H.J.

Kirjassaan Letters from Burma Aung San Suu Kyi kertoo burmalaisesta teatteriryhmästä, joka käsikirjoitti sotilasjunttaa arvostelevan näytelmän, harjoitteli, mainosti, järjesti teatteri-illan ja lopulta esitti näytelmänsä. Seuraavana päivänä heidät vangittiin, aivan kuten he olivat odottaneetkin.

Suomesta tällaista aatteen paloa on vaikea löytää. Päivänpoliittiset haasteemme ovat liian pieniä ja abstrakteja, että niistä jaksettaisiin toden teolla innostua. Veroäyrit, kuntafuusiot ja valtionosuuksien indeksikorotukset – kukapa nyt niiden takia marttyyriksi, vangiksi tai edes nälkälakkoon viitsisi ryhtyä.

Rauhanliikkeellä on tarjottavana suurempia haasteita. Pyrimme lakkauttamaan sodat, poistamaan nälänhädän ja toteuttamaan yleismaailmalliset ihmisoikeudet. Ongelmana on, että iso osa ihmisistä pitää näitä tavoitteita niin epärealistisina, että näkee puuhastelemisemme turhana tai jopa vahingollisena.

Voisimme toki tulkita tällaisen ajattelun olevan osoitus näiden ihmisten mielikuvituksettomuudesta, mutta hyödyllisempää on tulkita se osoitukeksi kommunikaatiomme epäonnistumisesta. Puolellamme on totuus, historia, logiikka, Jeesus ja Einstein, ja silti olemme onnistuneet tyrimään itsemme marginaali-ilmiöksi!

Miksi kukaan ei syytä lääkäreitä epärealistiseksi, koska he taistelevat maailman tauteja vastaan? Siksi, ettei kukaan lääketieteen edustaja julista pyrkimyksekseen poistaa kaikki maailman taudit. Samalla tavalla rauhanliikkeen tulisi lopettaa puheet maailmanrauhasta. Tarvitsemme sopivamman kokoisen haasteen.

Sen täytyy olla riittävän jalo, että se saa ihmiset liikkeelle samanlaisella aatteen palolla kuin nuo burmalaiset teatterinharrastajat. Toisaalta sen täytyy olla riittävän konkreettinen, että jokainen ymmärtää mistä on kysymys. Mutta ennen kaikkea sen täytyy olla realistinen, niin että ihmiset todella uskovat siihen.

Miten olisi väkivallan vähentäminen? Väkivallan syiden pohtiminen, rauhan rakentaminen, aseellisten konfliktien ennaltaehkäisy ja ristiriitojen ratkaiseminen sovittelemalla? Näistä asioista keskusteleminen, erilaisten ratkaisuvaihtoehtojen tutkiminen, punnitseminen ja kokeilu.

Tähän keskusteluun ja työhön toivotamme tervetulleeksi niin absoluuttipasifistit kuin maanpuolustushengen vaalijatkin ja kaikki siltä väliltä. Näin määriteltynä jokainen tuntee olevansa tervetullut rauhanliikkeeseen. Ja kun meihin on liittynyt jokainen, saavutamme vaivihkaa sen, josta tuossa aiemmin kehoitin olemaan puhumatta.

Ei

Ei

Ei jaksa. Rangoonissa, Burmassa, munkki pysähtyi ikkunani alle lepäämään, kun kävely otti voimille. Kuvan teema on saatu Valokuvatorstai -nimisestä blogista.

Usko tekee ihmeitä

Usko tekee ihmeitä

Didi ja Sally. Niihin aikoihin kun mietimme, jäisimmekö Laosin pääkaupunkiin Vientianeen, jatkaisimmeko Thaimaan eteläosiin vai kenties Malesian saarille, tutustuimme Didi Punyashilaan, vietnamilaiseen Ananda Marga -henkisen polun nunnaan. Hän ehdotti, että lähtisimme hänen kanssaan Burman pääkaupunkiin Rangooniin perustamaan köyhille tarkoitettua englanninkielistä koulua. Burma ei kuulunut matkasunnitelmiimme,