Category Archives: Asevelvollisuus

Kustaa Vaasa Jacob Binckin maalaamana. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran kirjassa Eurooppalainen maanpuolustus ja asevelvollisuus (Sadankomitea 2010). Kehitys kohti pakko-ottoja ja vakinaista armeijaa alkoi Ruotsissa muuta Eurooppaa aikaisemmin, Vesteråsin valtiopäivillä vuonna 1544, kun Kustaa Vaasalle myönnettiin oikeus toimeenpanna kiintiöity nostoväenotto. 1680-luvulla järjestelmää kehitettiin jakamalla talot 2 – 4 talon muodostamiin ruotuihin, joiden tehtävänä oli pestata, palkata ja varustaa sotilas. Jos sotilas kuoli, tuli ruodun järjestää uusi mies tilalle. Rauhan aikana miehet viljelivät palstojaan ja saivat satunnaista sotilaskoulutusta. Venäjän keisarikuntaan liittämisen jälkeen ruotujakolaitos jäi hallinnolliseksi ja taloudelliseksi yksiköksi, mutta aktiivisesti sitä […]

Ylen tämän viikon maanantaina 23.8.2010 julkaiseman uutisten mukaan Saksan puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenberg kannattaa asevelvollisuudesta luopumista. Lisäksi ministeri tukee sotilaiden määrän vähentämistä noin sadalla tuhannella eli noin kolmanneksella. Ministeri Guttenberg kertoi kantansa esitellessään Saksan parlamentille viisi vaihtoehtoista mallia puolustusvoimien uudistamiseksi. Jatkossa sotilaiden määrä laskisi nykyisestä 252 000:sta 165 000:een. Asevelvollisuus säilyisi edelleen perustuslaissa, mutta jatkossa palvelukseen otettaisiin vuosittain vain noin 7 500 varusmiestä. Yleinen asevelvollisuus voitaisiin lakkauttaa jo ensi vuoden puolivälissä. Puolustusministerin mukaan armeijasta tulisi uudistuksen jälkeen pienempi, parempi ja tehokkaampi. Muutosten syynä ovat armeijan nykyaikaistaminen ja säästöt. Hallitus ilmoitti […]

Siviilipalveluskeskuksen johtajana alkusyksystä aloittanut Mikko Reijonen. [Kirjoitus julkaistaan seuraavassa Pax -verkkolehdessä] Vuoden 2008 alussa voimaan astunut siviilipalveluslaki on vaikuttanut siviilipalvelusmiesten työpalveluspaikkatilanteeseen toivotulla tavalla. Ilman työpalveluspaikkaa Lapinjärven koulutuskeskukselle jäävien, niin sanottujen legioonalaisten osuus on ollut koko vuoden ennätyksellisen alhaalla. – En muista, että legioona olisi ollut koskaan näin pieni, toteaa palveluspaikattomien asioista vastaava työpalveluohjaaja Marja-Liisa Sirén. Koulutusjakson suorittaneita palveluspaikattomia alkusyksystä oli vain 28. Lukuun on laskettu mukaan henkilökohtaisella syylomalla olevat. Uuden lain myötä valtio tukee palveluspaikkoja korvaamalla osan siviilipalvelusmiesten asumiskustannuksista. Tukea annetaan pääkaupunkiseudulla 250, ja muualla maassa 150 euroa kuukaudessa. Legioonan […]

Suomessa asevelvollisuuden siviilipalveluksena suorittaa vuosittain noin 7 % ikäluokasta. Työministerin ja Vihreiden puheenjohtajan Tarja Cronbergin kirjoittaa tiedotteessaan 10.2.2009, että “Euroopan unionin 27 jäsenvaltiosta 19 on perustanut ammattiarmeijan, valikoiva tai suppea asevelvollisuus on viidessä. Laaja asevelvollisuus on vain Suomella, Kreikalla ja Kyproksella.” Tilannearvio on suunnilleen sama kuin mitä minulla on tapana kertoa siviilipalvelusmiehille Yleinen asevelvollisuus -nimisellä luennollani. Laitan näitä tilastoja tähänkin, sillä nämä tiedot tuntuvat olevan jotenkin kiven takana. Erityisesti vastausta kysymykseen, kuinka monta prosenttia kunkin maan ikäluokan miehistä suorittaa asevelvollisuuden (eli varusmiespalveluksen tai siviilipalveluksen), ei ole helposti saatavilla. Kreikka ehti […]

Arndt Pekurinen kieltäytyi 30-luvulla suorittamasta minkäänlaista palvelusta armeijaorganisaation sisällä, mutta oli valmis suorittamaan siviililuontoista palvelua armeijapalvelusta pidemmän ajan. Hän kieltäytyi viidesti, kunnes hänet teloitettiin vuonna 1941. Kuva on käsikirjoittamastani Arndt Pekurinen -luentonäytelmästä syksyltä 2006. Ilkka -lehden (11.7.2008) mukaan eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) kumoaisi Jehovan todistajia koskevan erityislain ja määräisi heidät siviilipalvelukseen. Korkeaojan mielestään yhden uskontokunnan erityisvapaus on epäoikeudenmukainen muita kohtaan. Jehovan todistajat vapautettiin asevelvollisuudesta vuonna 1987. Korkeaoja otti esille asian, josta myös YK:n ihmisoikeuskomitea huomauttaa Suomea joka toinen vuosi. Olen samaa mieltä Korkeaojan kanssa siitä, että ongelmallista, että […]