132.jpg

Paavi Johannes Paavali II oli vakavia skitsofrenian oireita. Hän matkusti saattueensa kanssa vuoristotiellä ja tunsi olonsa oudoksi. Korkealla vuorenrinteellä hän näki tien siirtyvän ja ajautuvan suoraan päin kalliota. Tie siirtyi edelleen, ja johti nyt suoraan kallionkielekkeeltä alas. Kuolemaa enteillen asfaltin viimeiset sentit olivat veren tahraamia. Paavi lensi rotkoon ilman autoa, leijui hitaasti ilmassa kokonaisen voltin matkalla kohti varmaa kuolemaa. Toisaalta hän oli yhä kuilun reunalla, tuijotti tyhjyyteen ilmeettömästi kuola suupielistä valuen. Hän ei reagoinut hänen ympärillään olevien huolestuneiden ihmisten kommunikaatioyrityksiin.

Alhaalla kaupungissa Mahatma Gandhi käveli väkijoukossa juuri sellaisena kuin hänet muistamme: valkoiseen kaapuun pukeutuneena, kepin kanssa, iloisena, ystävällisenä ja pyhyyttä, väkivallattomuutta ja rakkautta säteillen. Paikalla oli muitakin tärkeitä henkilöitä, joten hän ei ollut huomion keskipisteenä. Väkijoukon hälinää hyväksi käyttäen hän hän veti kaapunsa alta tikarin ja puukotti sillä lähellä olevaa henkilöä tappavasti kylkeen. Hän laittoi tikarin takaisin piiloon, eikä kukaan huomannut veritekoa.

Viereisessä autossa Tähtien Sota -elokuvista tuttu Joda istui limusiinin takapenkillä hypistellen sylissään irtonaista ihmisenpäätä. Huppunsa takana hän hymyili salamyhkäisesti kuin mafiapomo. Hän oli menettänyt kuulonsa, mutta pystyi kuulemaan sylissään olevan pään avulla. Juuri siksi hän oli niin salamyhkäinen.