Supervoima, joka sai miljoonat liikkeelle

Supervoima, joka sai miljoonat liikkeelle

Kungsholmassa, yhdessä Tukholman neljästätoista saaresta, sijaitsee puisto nimeltä Rålamsbshovsparken. Vuoden 2018 syyskuun toisena lauantaina puiston amfiteatteriin oli kokoontunut noin kaksituhatta ilmastomielenosoittajaa. Tervetulotoivotusten jälkeen mikrofonin eteen kutsuttiin viisitoistavuotias ilmastolakkoilija Greta Thunberg

Hänen isänsä Svante hermoili yleisön joukossa. Hänen äitinsä Malena ei töiden takia ehtinyt paikalle, mutta seurasi tilaisuutta suorassa lähetyksessä puhelimestaan parin kilometrin päässä työpaikallaan ja hermoili hänkin. Lapsen julkinen puhe sadoille kuulijoille olisi hermostuttanut ketä tahansa viisitoistavuotiaan vanhempaa, mutta Svantella ja Malenalla oli pelissä paljon enemmän kuin vain tyttären onnistunut tai epäonnistunut esiintyminen. 

Svantea kadutti, että hän oli antanut suostumuksensa Gretan esiintymiselle. Jo vuosia heidän perheensä oli taistellut kummankin tyttärensä vakavien oireiden kanssa: Gretan syömättömyyden ja puhumattomuuden ja nuoremman tyttären ADHD:n. Perhe ei kaivannut arkeensa yhtään ylimääräistä haastetta tai jännityselementtiä. 

Sydämen asioita – Perhe ja planeetta kriisissä -kirjassaan Malena kertoo tunnistavansa tyttärensä oireista omat kipuilunsa. Myös hän oli lapsena ollut jääräpäinen, eikä ollut jaksanut vähäisimmässäkään määrin keskittyä juuri muuhun kuin intohimoonsa laulamiseen. Hän koki, että laulamisen ilon löytäminen oli ollut hänen pelastuksensa ja että juuri tämä kiinnostuksenkohteiden kapea-alaisuus oli tehnyt hänestä niin menestyksekkään oopperalaulajan. Viime kuukausina hänestä oli alkanut tuntua, että hänen tyttärensä oli löytämässä oman intohimonsa. 

”Olen ylpeästi osa kirjoa”, kirjoitti Greta Instagram-tilillään Maailman autismipäivänä puoli vuotta myöhemmin. ”Ja ei, autismi ei ole lahja. Suurimmalle osalle se on loputonta taistelua kouluja, työpaikkoja ja kiusaajia vastaan. Mutta oikeissa olosuhteissa se VOI olla supervoima.”

Ennen Rålamsbshovsparken tilaisuutta Greta oli oman koululuokkansa ulkopuolella pitänyt vain yhden julkisen puheen. Niin aikoihin, kun hän oli aloittamassa koululakkoa ilmaston puolesta, hän oli vasta toipumassa selektiivisestä mutismista, jota sairastaessaan hän oli johdonmukaisesti kieltäytynyt puhumasta kenellekään neljää läheisintä ihmistään lukuun ottamatta.

Voimme siis hyvin ymmärtää Malenan reaktion Oscarsteaternin pukuhuonekäytävällä, kun hän Gretan esiintymisen jälkeen purskahti itkuun. Hän ei itkenyt ilosta tai ylpeydestä vaan helpotuksesta, eikä kyyneleille tahtonut tulla loppua. Esityksen jälkeen hänen tyttärensä oli hymyillyt ”kauniimmin kuin olen koskaan nähnyt hänen hymyilevän”. 

Greta Thunbergin esiintyminen yllätti myös ne, jotka eivät häntä ennestään tunteneet. Heti aluksi hän ilmoitti puhuvansa englanniksi ja kehotti ihmisiä ottamaan kännykkänsä esiin, kuvaamaan puheen ja julkaisemaan sen sosiaalisessa mediassa. Ihmiset naurahtelivat nuoren esiintyjän yllättävälle itsevarmuudelle, mutta kaivoivat kuitenkin kännykkänsä esiin ja tottelivat. 

Greta kertoi olevansa viisitoistavuotias. Hän esitteli vieressään seisovat Minan, Morriganin ja Editin ja kertoi heidän olleen koululakossa viimeiset kolme viikkoa. Edellisenä päivänä oli ollut lakon viimeinen päivä, ja seuraavana päivänä olisi Ruotsin valtiopäivävaalit. Thunberg kertoi heidän päättäneet jatkaa lakkoiluaan perjantaisin, kunnes Ruotsi toteuttaa Pariisin ilmastosopimuksessa tekemänsä lupaukset.

Hän kehotti kuulijoitaan – missä ikinä he ovatkaan – noudattamaan hänen esimerkkiään ja istumaan parlamenttinsa tai paikallishallintonsa edessä, kunnes maa on aidosti matkalla päästörajoituksiin, joihin on Pariisin sopimuksessa sitoutunut. 

”Aikaa on vähemmän kuin luulemmekaan. Epäonnistuminen merkitsee katastrofia. Tarvittavat muutokset ovat mittavia, ja meidän kaikkien on osallistuttava talkoisiin kaikilla elämänaloillamme. Rikkaista maista yksikään ei tee läheskään riittävästi.” Greta päätti puheensa painokkaasti: ”Aikuiset ovat pettäneet meidät, ja koska suurin osa heistä – lehdistö ja poliitikot mukaan lukien – sulkevat tilanteelta silmänsä, meidän täytyy toimia itse ja on aloitettava toimiminen tänään. Jokainen on tervetullut. Jokainen on tarpeellinen. Liittykää meihin. Kiitos.”

Thunbergin vilpittömyys, rohkeus, jääräpäisyys ja johdonmukaisuus tekivät vaikutuksen. Lupauksensa mukaisesti hän jatkoi ystäviensä kanssa koululakkoaan perjantaisin. Hän saapui valtiopäivätalon edustalle samaan aikaan kun koulu alkoi ja poistui koulupäivän päätyttyä. Heidän seuraansa liittyi muitakin, ei vain Ruotsissa, vaan eri puolilla maailmaa. FridaysForFuture-aihetunniste räjäytti sometajunnan ja herätti perinteisen median. Syntyi itseään ruokkiva julkisuuskierre, jossa Thunbergille alkoi sadella puhujakutsuja toinen toistaan arvovaltaisimpiin tilaisuuksiin. 

Ensimmäisen kansainvälisen puheensa hän piti Helsingissä kuukausi Rålamsbshovsparken tilaisuuden jälkeen. Meneillään oli Suomen siihen asti suurin ilmastomielenosoitus, Senaatintorille oli kokoontunut noin 10 000 ihmistä. ”Moi”, hän aloitti, ja innokkaimmat ehtivät taputtaa jo tälle, mutta hän jatkoi suomeksi vielä useita lauseita: ”Nimeni on Greta Thunberg. Olen viisitoistavuotias, asun Tukholmassa. Olen koululakossa ilmaston puolesta.”

Kolmea viikkoa myöhemmin hän puhui Extinction Rebel -ryhmän kutsumana Lontoossa. Marraskuussa oli Tedx-puheen vuoro Tukholmassa. Tätä kirjoittaessani sitä on katsottu Youtubessa yli kaksi miljoonaa kertaa. Joulukuussa hän puhui Puolan Katowicessa YK:n ilmastokokoukselle, tammikuussa 2019 Sveitsin Davosissa Maailman Talousfoorumille, helmikuussa Brysselissä Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja maaliskuussa Brandenburgin portilla Berliinissä 25 000 ilmastomielenosoittajalle. Huhtikuussa oli Euroopan parlamentin vuoro.

Syyskuussa, Atlantin ylittäneen purjehdusmatkansa jälkeen, hän puhui Washington DC:ssä Yhdysvaltojen kongressille, ja kahta päivää myöhemmin, perjantaina, New Yorkissa ilmastomielenosoittajille. The New York City Department of Education oli antanut kaupungin koululaisille luvan jäädä pois oppitunneilta, jotta nämä voivat osallistua marsseille. Kaikkiaan New Yorkissa ilmastomarsseille arvoidaan osallistuneen tuona päivänä 250 000 ihmistä, eli yhtä monta kuin oli osallistujia Washington DC:n kuuluisalla työn ja vapauden marssilla, jossa Martin Luther King Jr. piti maineikkaan I have a dream -puheensa vuonna 1963. 

Thunberg ei koululakkoilua keksinyt, eikä ollut edes ensimmäinen ilmaston puolesta koululakkoileva. Hän on kertonut inspiroituneensa Floridan kevään 2018 aselakien kiristystä vaatineesta March for Our Lives -liikkeestä ja siihen liittyneestä Enaugh! National School Walkout -tempauksesta eli seitsemäntoista minuutin koululakosta, johon osallistui yli 3 000 koulua ja lähes miljoona koululaista eri puolilla Yhdysvaltoja. 

Tiettävästi ensimmäinen koululakko ilmaston puolesta järjestettiin maanantaina 30.11.2015, Pariisin ilmastosopimuksen ensimmäisenä neuvottelupäivänä. Kouluun jätti tuona päivänä menemättä noin 50 000 ihmistä yli sadassa valtiossa. 

Mutta istumalla Ruotsin valtiopäivätalon edustalla mukanaan käsin kirjoitettu kyltti ”Skolstrejk för klimatet” Greta Thunberg inspiroi käyntiin koululakko- ja ilmastomarssiaallon, jollaista maailma ei ollut aiemmin nähnyt. Yksittäisistä päivistä suurin oli perjantai 20. syyskuuta 2019, jolloin Thunberg puhui New Yorkissa. Yli 4 500 kaupungissa, 150 valtiossa, kaikilla mantereilla liikkeellä oli hurjat neljä miljoonaa ihmistä. Pelkästään Saksassa arvioidaan marssineen 1,4 miljoonaa ihmistä. Heidän viestinsä oli suunnattu maailman johtajille, jotka kokoontuivat seuraavana maanantaina New Yorkiin YK:n ilmastohuippukokoukseen. 

Myös Thunberg oli paikalla. ”Greta, ensimmäinen koululakkopäiväsi, vähän yli vuosi sitten, oli yksinäinen tapahtuma”, aloitti esittelijä. ”Sen jälkeen olet herättänyt kirjaimellisesti miljoonien koululaisten huomion eri puolilla maailmaa ja vaatinut toimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Mikä on viestisi maailman johtajille tänään?” 

Thunbergin vastaus oli tyly: ”We’ll be watching you.” Yleisöstä kuuluneet hajanaiset, epäilemättä yllättyneisyydestä johtuneet naurahdukset ja taputukset eivät tuoneet hänen kasvoilleen hymyn tai ironian häivääkään. ”Kaikki tämä on väärin”, hän jatkoi, silmin nähden surullisena, vihaisena ja tosissaan. ”Minun ei kuuluisi olla täällä. Minun kuuluisi olla koulussa, valtameren toisella puolella. Kuitenkin te tulette meidän nuorten luokse hakeaksenne toivoa. Kuinka kehtaatte! Te olette varastaneet unelmani ja lapsuuteni tyhjillä sanoillanne. […] Ihmiset kärsivät, ihmiset kuolevat, kokonaisia ekosysteemejä romahtaa, olemme ekologisen joukkotuhon partaalla. Ja ainoa, mistä te puhutte, on raha ja sadut ikuisesta taloudellisesta kasvusta.”

Thunbergin sanat ovat jääneet kaikumaan miljoonien ihmisten alitajuntaan, ja ne vaikuttavat puheissamme ja päätöksissämme. Kodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja sosiaalisissa ja perinteisissä medioissa eri puolilla maailmaa käydään keskustelua, jossa nuorten ilmastoliikkeellä on keskeinen rooli: Kuinka suuri uhka ilmastonmuutos on ihmiskunnan tulevaisuudelle? Suhtautuvatko johtajamme tilanteeseen riittävällä vaikavuudella? Millä keinoilla voimme yksilöinä, perheinä, paikallisyhteisöinä ja valtioina vaikuttaa asiaan? Saako tai pitääkö ilmaston puolesta lakkoilla ja marssia? Onko siitä mitään hyötyä? Mistä olisi hyötyä? Mikä olisi tehokkaampi keino?

Nuorten ilmastoliike käyttää väkivallattomuuden voimaa menestyksekkäästi ja noudattaa toiminnassaan väkivallattomuuden periaatteita kohta kohdalta. Kolmella a:lla ilmaistuna: he ovat aktiivisia, he pitävät kiinni arvokkuudesta ja toimivat avoimesti. Liike on, Martin Luther King Jr:a lainatakseni, onnistunut kanavoimaan suuttumuksen energian rakentavaan toimintaan.

Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä kirjassa Väkivallattomuuden voima : Kertomuksia rohkeudesta (Rosebud 2020). Kuva: Anders Hellberg (cc by-sa 4.0).



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.