Rauhacast: Tekoäly pystyy hyvään, mutta tarvitsee myös rajoituksia

Rauhacast: Tekoäly pystyy hyvään, mutta tarvitsee myös rajoituksia

Viimeisimmässä Rauhacast-podcastissa haastattelin Tampereen yliopiston filosofian professori Arto Laitista tekoälyn uhista ja mahdollisuuksista. Ennen haastattelua kuuntelimme Spotifysta tekoälyn luomaa klassista musiikkia. Tämä Johann Sebastian Bachin tyyliä jäljittelevä musiikki (Invention nro 2, kuunneltavissa alla olevasta klipistä) läpäisi meille “säveltäjien Turingin testin”, eli emme olisi tunnistaneet kappaletta tekoälyn tekemäksi, jos emme olisi tienneet asiasta etukäteen. 

Myös se, että näkee poliitikon puhuvan tutulla äänellään ja maneereillaan, ei enää ole vedenpitävä todiste tapahtuneesta. Asian voi käydä todentamassa katsomalla YouTubesta BBC:n luoman alla olevan videon.

Kaliforniassa tehdyt testiajot taas todistavat, että tekoäly pystyy myös ajamaan autoa turvallisemmin kuin ihminen. Näiden testien pohjalta on jopa argumentoitu, että itseajavien autojen yleisillä teillä tehtävien testien rajoittaminen on moraalitonta, sillä se hidastaa itseajavien autojen yleistymistä ja pitää näin liikennekuolemat korkealla. 

Terveydenhuollossa diagnosoiva tekoälyn käyttää jatkuvasti kasvavaa potilasrekisteriä, jonka pohjalta ohjelma voi tuottaa yhtä hyviä hoitosuosituksia kuin parhaat 25 prosenttia lääkäreistä. Nämä ohjelmat eivät tarvitse palkkaa tai yöunia, väsy tai tee nälästä johtuvia virheitä.  Ne eivät eläköidy ja vie osaamistaan hautaan, vaan ovat koska vain kopioitavissa seuraaville ohjelmaversioille.

Tekoälyn käyttömahdollisuudet ovat todella moninaiset, summasi haastateltavani Arto Laitinen. Sen kehityksen ja yleistymisen myötä on virinnyt vilkas keskustelu, jossa Laitisen edustamien tieteenalojen asiantuntemukselle on kova kysyntä. “Varmaan edellinen buumi, jossa etiikalle ja filosofialle oli vastaavanlainen tarve, liittyi bioetiikan ja geenimanipulaation syntyyn”, Lahtinen kuvasi. 

Yhtenä tekoälyn eettisenä haasteena Laitinen nostaa esille niin sanotun mustan laatikon ongelman. Ihmisillä tulee olla oikeus saada perustelut heitä koskevista päätöksissä, mutta jos päätöksen takana on syväoppimiseen kykenevä tekoälysovellus, on mahdollista, että ihmismieli ei pysty avaamaan päätöksentekoprosessia. 

“Ongelma siis on, että se (tekoäly) on hyvä siinä mitä se tekee, ja olisi hyödyllistä, että tähän voitaisiin luottaa. Että voitaisiin käyttää tätä valtavaa laskentatehoa ja ongelmanratkaisukykyä”, Laitinen kuvasi. 

Juuri tämä päätöksenteon arvaamattomuus on ensimmäinen kolmesta vaatimuksesta Punaisen Ristin kansainvälisen komitean suosituksessa valtioille autonomisten aseiden kieltämisestä. Suosituksessa todetaan seuraavaa: “Arvaamattomasti toimivat järjestelmät on kiellettävä. Kielto koskisi autonomisia asejärjestelmiä, joiden käytön vaikutuksia ei voida riittävästi ymmärtää, ennustaa ja selittää”. 

Laitinen on ICRC:n kanssa samoilla linjoilla. “Se suositus vaikuttaa kyllä selvästikin oikeanlaiselta. […] Olisi erittäin tärkeää, että saataisiin sellainen sitova kansainvälinen sopimus, jossa tätä automaatiota asejärjestelmässä rajoitettaisiin hyvin merkittävällä tavalla”, Laitinen sanoi. 

Laitinen muistutti, että kansainvälisessä politiikassa on olemassa hyviä kokemuksia eri aselajien rajoittamista koskevista sopimuksista. Tällaisia sopimuksia on jo ydinaseista maamiinoihin. Laitinen ilmaisee huolensa myös siitä, että mikäli autonomisia asejärjestelmiä ei kyetä rajoittamaan, niiden käyttö tuskin rajoittuisi vain sodankäyntiin. 

“Minusta eettinen perusta tälle pyrkimykselle on hyvin vahva. Jos nyt ajatellaan, että ihan vakavasti puhutaan siitä, saako opintotukipäätöksiä automatisoida, niin kyllä nyt tällainen ihmisten tappaminen… Se on aika helppo sanoa, että tätä nyt ei ensimmäiseksi alettaisi autonomisoimaan.”

Timo Virtala 

Kirjoittaja on sosiologi ja siviilipalveluskeskuksen luennoitsijavieras. Virtala on kirjoittanut kirjat Sarajevon ympäristö (Savukeidas 2013) ja Väkivallattomuuden voima – kertomuksia rohkeudesta (Umpihanki 2020). 

Rauhanliiton blogi tuo näkökulmia rauhanpolitiikkaan ja -kulttuuriin. Sen kirjoittajat ovat Rauhanliiton ja rauhanliikkeen toimijoita ja tutkijoita. Blogissa esitetyt näkökulmat eivät välttämättä täysin vastaa Rauhanliiton kantoja.



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.