Vielä elämän tarkoituksesta

Vielä elämän tarkoituksesta

Eilen postasin ja puhuin radiossa elämän tarkoituksesta, tässä lisää:

Rakkaus
– Rakkaus on kummallisen lavea käsite, vähintäänkin olisi hyvä erotella toisistaan agape eli pyyteetön rakkaus ja eros eli romanttinen rakkaus.
– Ystäväni Said kritisoi länsimaiden rakkausavioliittoa, koska hänen mielestään suhtaudumme rakkauteen kuin johonkin ulkopuolelta tulevaan mystiseen voimaan, jonka tulemisille ja menemisille emme voi mitään (meillä pudotaan rakkauteen, fall in love). Hän korosti että rakastaminen on verbi, kyse on aktiivisesta toiminnasta, teoista toisen hyvinvoinnin puolesta.


Onnellisuus

– On hyvä pohtia onnellisuuden ja hyvänolontunteen eroa. Onnellisuus on jotain pitempiaikaista, pysyvämpää, hyvin lähellä tyytyväisyyttä.
– Kymmenisen vuotta sitten törmäsin tähän uutiseen, mikä sai pohtimaan onnellisuuden ja vaurauden suhdetta: Nigerialaiset ovat onnellisin kansa.
– Yksilöiden, saati sitten kansakuntien onnellistasoa on vaikea mitata, mutta silti kannattaa yrittää.
– Hyvä kirja onnellisuustutkimuksista on Osmo Soininvaaran vauraus ja aika. Sen esipuhe on luettavissa täältä. “Taloudellisen vaurauden on tarkoitus tuottaa edellytyksiä hyvälle ja onnelliselle elämälle. Se ei siis ole päämäärä sinänsä, vaan keino hyvän elämän saavuttamiseksi. Ei ole järkeä pilata elämäänsä vaurastuakseen yhä vain enemmän.”

Miten onnellisuus saavutetaan?
– Useiden uskontojen ja filosofioiden onnellisuuskäsityksen voisi kiteyttää seuraavaan toteamukseen: tulet onnelliseksi, jos pyrit tekemään muista onnellisia.
Sören Kierkegaardin mielestä ihmisten olemassaololla on kolme tasoa: esteettinen, eettinen ja uskonnollinen. Ensimmäisellä tasolla elävien elämän tarkoituksensa on mielihyvän hakeminen. Masentuminen tässä tilanteessa on hyvä asia, sillä se auttaa ihmistä tekemään tarvittavat muutokset elämässään. Kierkegaardin ajatteluun on helpointa tutustua suomalaisen kirjailija Torsti Lehtinen tuotannon kautta.
– Venäläisellä kirjailija Leo Tolstoilla oli hyvin samantyyppinen käsitys elämän tarkoituksesta kuin Kierkegaardilla. Tolstoi peri suuren omaisuuden ja kreivin arvonimen jo lapsena, ryyppäsi, rällästi ja pelasi uhkapelejä nuorena, matkusteli, opiskeli kieliä ja kasvoi yhdeksi maailmanhistorian arvostetuimmista kirjailijoista. Omaisuudestaan, ystävistään ja maineestaan huolimatta hän sairastui vakavaan masennukseen, kunnes löysi elämän tarkoitukseksi yksinkertaisen, päihteettömän elämän ja toisten ihmisten auttamisen.
Dalai-lama muotoili asian näin: jos ajattelee muiden murheita, omille murheille ei jää tilaa.
Nelson Mandela puolestaan totesi, että kiireinen ei ehdi olemaan katkera.

Onko onnellisuus kiinni olosuhteista vai asenteesta?
Anekdootti polkupyöräilijästä.
Antony De Mellon tarina yksinäisestä naisesta.
Eckhart Tolle kuvaa kirjansa Läsnäolon voima alussa omaa havahtumistaan siihen, että me emme ole meidän ajatuksemme. Rauhoittumalla, olemalla läsnä ja tietoisena ajatuksistamme voimme oivaltaa että ajatuksemme ja tunteemme on meille välineitä, ja niiden takana on ‘todellinen minä’, rauhallisuus ja tyyneys.
– Jos kerran onnellisuus on kiinni asenteista eikä olosuhteista, miksi sitten tekisimme yhtään mitään? Yrjö Kallisen mukaan tämän kysymyksen esittäjä ei ole ymmärtänyt, että mitään ei tarvitse tehdä. Toisekseen, jos tämän asian syvällisesti oivaltaa, tuntee suurta tekemisen iloa.

Meditaatio
– Kaikissa suurissa uskonnoissa on meditaatiotraditioita.
– Voi keskittyä kynttilään, mantraan, rukoukseen, pidempään tekstinkappaleeseen tai hengitykseen.
– Motiivina voi olla valaistuminen, keskittymiskyvyn parantaminen, työtehokkuuden lisääminen, stressin vähentäminen, rauhoittuminen.
– Paljon tieteellistä tutkimusta meditaation hyödyistä terveydelle.



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.