Maailmantalouden kysymyksiä 2/2

Maailmantalouden kysymyksiä 2/2

Tässä loput vastauksistani maailmantalouden tekijät -vaalikoneen kysymyksiin.

7/12. Julkisissa hankinnoissa on tärkeintä valita edullisin vaihtoehto.

Täysin eri mieltä. Hankintalain uudistuksessa tulisi entisestään painottaa eettistä näkökulmaa. Meidän tulee luoda kulttuuri ja lainsäädäntö, jossa kaikki toimijat – niin valtiot, yritykset kuin kuluttajatkin – kantavat vastuunsa globaalien ihmisoikeuksien toteuttamisesta.

8/12. Suomen tulee luopua sekä kivihiilen että turpeen energiakäytöstä ja korvata ne uusiutuvalla energialla.

Täysin samaa mieltä. Tämä on se suunta, johon meidän tulisi liikkua niin ripeästi kuin mahdollista. Uusiutuvien lisäksi tulee panostaa myös energiatehokkuuden lisäämiseen ja energiansäästöön. Tulevaisuuden älykkäässä sähköverkossa yksittäisillä asiakkailla on mahdollista paitsi ostaa, myös myydä verkkoon esimerkiksi omakotitalon aurinkokennosta syntyvää energiaa. Sähkönhinta määräytyy tuntikohtaisesti kysynnän ja tarjonnan mukaan.

9/12. Uusiutumattomien luonnonvarojen käytön verotusta tulee kiristää.

Täysin samaa mieltä. Ympäristölle haitallisen kulutuksen verottamista tulee kiristää, ja tuloverotusta löysentää samaan tahtiin. Toisin sanoen verotuksen painopistettä tulisi siirtää palkkaverotuksesta haittaverotukseen.

10/12. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tukena tulee käyttää ympäristöhaittojen kustannukset ja tulojen jakautumisen huomioivia hyvinvoinnin mittareita.

Täysin samaa mieltä. Mittarit ovat tärkeitä. Milloin politiikka on menestyksekästä, milloin valtio on edistyksellinen ja kehittynyt? BKT mittaa rahan määrää, paljon todellisemman kuvan valtioiden kehityksestä antaa YK:n käyttämä inhimillisen kehityksen indeksi. Astetta pidemmälle menee Happy Planet Index, joka ottaa mittauksessa huomioon myös kunkin valtion ekologisen jalanjäljen. Jokaisen kehitysmittareista kiinnostuneen kannattaa tutustua myös Hans Roslingin erinomaiseen gapminder.org -järjestöön.

11/12. Suomen tulee ajaa EU:n tuleviin kauppa- ja investointisopimuksiin sitovia kestävän kehityksen normeja.

Täysin samaa mieltä. En vastusta kauppasopimuksia periaatteessa, mutta EU:n ja Yhdysvaltojen TTIP-sopimuksen sisältö, se vähä mitä me neuvotteluista tiedämme, on käsitykseni mukaan ristiriidassa kestävän kehityksen arvojen kanssa, eikä sitä tämmöisenä pidä hyväksyä.

12/12. Yritysten kuuluu kantaa vastuunsa globaalin nuorisotyöttömyysongelman ratkaisemisessa tarjoamalla nuorille kunnollisia työsuhteita ja oppisopimus- sekä harjoittelupaikkoja toimiessaan globaalisti.

Täysin samaa mieltä. Nuorisotyöttömyys, kuten presidentti Martti Ahtisaarikin on useaan kertaan todennut, on myös turvallisuusriski toimettomien ja turhautuneiden nuorten etsiessä omaa paikkaansa tässä yhteiskunnassa. Jos velvoite työllistää nuoria on sama kaikille yrityksille, kyseessä ei olisi myöskään este vapaalle kilpailulle.

Kuva (some rights reserved): John Stodder.



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.