Sanomatalo_001.JPG
Reetta Rönkä, Abrahim Hussein ja Kaisa Aitalahti olivat erinomaisia keskustelukumppaneita Sanomatalossa 12.4.2007. Kuva: Jouni Viitala.

Haluaisin vielä myös näin julkisesti kiittää Kristillistä kulttuuriliittoa, Helsingin seurakuntayhtymää ja Kirkkopalveluita Hans Kungin Maailmanuskonnot – Maailmanrauha – Maailmaneetos -näyttelyn ja keskustelutilaisuuksien järjestämistä Sanomatalossa. Näyttelyn ideana oli tuoda esille kultaisen säännön ilmenemismuodot eri uskonnoissa ja keskustella niiden pohjalta maailmanlaajuisista eettisistä pelisäännöistä.

Näyttelyn ytimen muodosti seuraavat pyhien kirjojen lainaukset:

Hindulaisuus

hinduismi.jpgToista kohtaan ei pidä toimia tavalla, joka tuntuisi itsestä epämiellyttävältä.

Mahabharata XIII.114.8

Jainalaisuus

symbol_jainism_1.gifIhmisen tulisi vaeltaa osoittaen välinpitämättömyyttä maallisia asioita kohtaan ja kohdella kaikkia eläviä niin, kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Sutrakritanga 1.11.33

Kiinalaiset uskonnot

xJin-jang.jpgMitä et toivo itsellesi, älä tee myöskään toiselle.

Kungfutse, Keskusteluja 15,23

Buddhalaisuus

bud2.gifOlotila, joka ei mielestäni ole miellyttävä eikä mukava, ei ole sitä toisellekaan. Kuinka voisin edellyttää toiselta sellaista, mikä ei itseäni miellytä tai ilahduta?

Samyatta Nikaya V, 353.35-354.2

Juutalaisuus

sym-judaism-100.gifÄlä tee toiselle, mitä et halua hänen tekevän sinulle.

Rabbi Hillel, Sabbat 31a

Kristinusko

risti.gifKaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.

Matteus 7: 12; Luukas 6: 31

Islam

symbol_islam.gifKukaan teistä ei ole uskova, jollei hän toivo veljelleen samaa kuin itselleen.

40 hadithia (Muhammedin sanontaa) an-Nawawi 13:sta

Teoreettinen pohja globaalille etiikalle on siis ollut olemassa jo vuosituhansia. Näyttelyn kokoaja, katolinen pappi ja professori Hans Kung on omalta osaltaan tehnyt paljon työtä asian esilletuomiseksi. Hän oli keskeisessä roolissa entisistä valtionpäämiehistä koostuneen Inter Action Council‘in laatiessa kansainvälisten ihmisvelvollisuuksien julistusta vuonna 1997. Julistus laadittiin kansainvälisen ihmisoikeusjulistuksen 50-vuotisjuhlan aikoihin muistuttamaan globalisoituvaa maailmaa siitä, että oikeuksien lisäksi ihmisillä on myös vastuu muista ihmisistä ja ympäristöstä.

Julistus on luettavissa muun muassa Kungin ja Länsi-Saksan entisen liittokanslerin Helmut Schmidtin kokoamassa kirjassa “A Global Ethic and Global Responsibilities – Two Declarations.” Toinen kirjassa oleva julistus on maailmanuskontojen parlamentin julistus vuodelta 1993, jonka allekirjoitti yli 200 uskonnollista johtajaa yli 40 eri uskontokunnasta. Julistuksen pohjateksti on Hans Kungin käsialaa.

We affirm that a common set of core values is found in the teachings of the religions, and that these form the basis of a global ethic. We affirm that this truth is already known, but yet to be lived in heart and action. […] We declere: We are interdependent. Each of us dependes on the well-being of the whole, and so we have respect for the community of living beings, for people, animals, and plants, and for the preservation of Earth, the air, water and soil. We take individual responsibility for all we do. All our decisions, actions, and failures to act have consequences.

Kauniita sanoja, mutta onko tällaisista eläkeläispoliitikkojen ja valikoituneiden uskonnollisten johtajien julistuksista mitään hyötyä? Ja mitä järkeä on neljän suhteellisen tuntemattoman ihmisen edes puhua niin suurista kysymyksistä kuin maailmanrauhasta ja maailmanuskontojen rauhanomaisesta rinnakkaiselosta? Eihän sanamme kantautuneet edes ympärillämme suljettujen ikkunoiden takana ahertavien toimittajien korviin, saati sitten heidän näyttöpäätteittensä kautta paperille.

Järkeä tai ei, mutta mitä muutakaan voimme tehdä, kuin yrittää parhaamme? Meillä jokaisella on vastuu tekemisistämme, toimimme sitten yritysjohtajana, poliitikona, opettajana, kuluttajana, äitinä, isänä tai ystävänä. Joka ikisellä päätöksellämme luomme tätä maailmaa. Rakkautta ja turvaa saaneesta lapsesta kasvaa aikuinen, joka osaa ja haluaa jakaa rakkautta ja onnea edelleen. Tästä syystä Abrahim – itse tuore isä – nimesi viisaasti äitinsä tärkeimmäksi esikuvakseen.

Anna hyvän kiertää – oli keskustelumme keskeisin johtopäätös – oli asemasi mikä tahansa. Lumipallon lailla tekemisiemme seuraukset vyöryvät hamaan äärettömyyteen asti.