Uusi laki parantanut siviilipalvelusmiesten työnsaantia

Siviilipalveluskeskuksen johtajana alkusyksystä aloittanut Mikko Reijonen.

[Kirjoitus julkaistaan seuraavassa Pax -verkkolehdessä]

Vuoden 2008 alussa voimaan astunut siviilipalveluslaki on vaikuttanut siviilipalvelusmiesten työpalveluspaikkatilanteeseen toivotulla tavalla. Ilman työpalveluspaikkaa Lapinjärven koulutuskeskukselle jäävien, niin sanottujen legioonalaisten osuus on ollut koko vuoden ennätyksellisen alhaalla.

– En muista, että legioona olisi ollut koskaan näin pieni, toteaa palveluspaikattomien asioista vastaava työpalveluohjaaja Marja-Liisa Sirén.

Koulutusjakson suorittaneita palveluspaikattomia alkusyksystä oli vain 28. Lukuun on laskettu mukaan henkilökohtaisella syylomalla olevat.

Uuden lain myötä valtio tukee palveluspaikkoja korvaamalla osan siviilipalvelusmiesten asumiskustannuksista. Tukea annetaan pääkaupunkiseudulla 250, ja muualla maassa 150 euroa kuukaudessa.

Legioonan pienuus on jopa aiheuttanut ongelmia koulutuskeskukselle, kun omissa työpisteissä – vastaanotossa, keittiöllä, siivouksessa sekä kiinteistö- ja atk -puolella – ei meinaa riittää työntekijöitä.

Siviilipalveluskeskuksen johtajana kolmatta viikkoa toimiva Mikko Reijonen sai siis tältä osin helpon alun. Suuri legioona oli hänen edeltäjiensä yksi suurimmista ongelmista alusta loppuun.

– Kiireistä on. Pehmeää laskua ei ole ollut, välittömästi olen päässyt oikeisiin töihin kiinni. Tosi hienoa on ollut tavata paljon ihmisiä, jotka ovat kytkeytyneet siviilipalveluksen ympärille. Hirveän monista näkyy, että minkä takia täällä ollaan töissä, se on ollut positiivinen havainto. Olen viihtynyt oikein hyvin.

Uudet tuulet puhaltavat Lapinjärvellä, sillä myös kunnanjohtaja vaihtui hiljattain.

– Tulen uuden kunnanjohtajan kanssa hyvin toimeen. Kunnanjohtaja aloitti viikkoa ennen minua, ja uusi sivistystoimenjohtaja samana päivänä. Se on tuonut sellaista ilmapiiriä, että muutoksia on tulossa. Mietitään miten asiat voisi tehdä eri tavalla.

Porvoon seudun työvoimapalvelukeskuksen johtajana aiemmin toiminut Reijonen sanoo olevansa johtajana enemmän liberaali kuin autoritaarinen.

– Lähtökohtaisesti yritän kuunnella kaikkia osapuolia. Kaikkien mieliksi ei voi toimia, mutta muita on tärkeää kuunnella, että omat päätökset olisivat perusteltuja. Palvelusvelvollisen näkökulmaa ajatellaan, eikä toimita suoraan niin kuin on totuttu.

Reijonen on itsekin suorittanut siviilipalveluksen, Kuopiossa ja Joensuussa vuonna 1993.

Koulutuskeskuksia oli siihen aikaan viisi eri puolilla Suomea, ja jokaisella oli itse räätälöity koulutussuunnitelma. Kuopiossa opetus oli Reijosen mielestä ”yleissivistävää, epämääräistä ja mielenkiintoista.”

– Me pääsimme itse aika paljon vaikuttamaan koulutuksen sisältöön, vetämällä luentoja ja kertomalla mitä osa-alueita haluamme suorittaa. Teimme muun muassa kolmen yön luontoreissun, useita kouluttajia oli siinä mukana. Kaiken kaikkiaan koulutus kesti yhtä kauan kuin nykyäänkin, neljä viikkoa.

Itse palveluksen Mikko Reijonen suoritti nuoriso- ja perheasema Vanamossa Joensuussa.

– Minuun suhtauduttiin vaihtelevasti. Toisaalta muiden asennoitumiseen pystyi vaikuttamaan omalla työllään ja omalla positiivisellä asenteellaan. Minulla oli todella hieno vuosi, ja uskon että palveluspaikka tunsi samoin.

Reijonen kannustaa nykyisiä siviilipalvelusmiehiäkin tekemään samoin, olemaan alusta asti aktiivisia, palveluspaikan hakemisesta lähtien.

– Siitä on hyötyä myös itselleen tulevaisuutta ajatellen, arvaamattomankin kovaa hyötyä.