Vlogi


Väkivallattomuus – teoria ja käytäntö -vloggaussarjan kolmannessa osassa kysytään, saako lyödä takaisin. Pohdiskelun lähtökohtana on tosikertomus koulukiusaamisesta, joka saatiin loppumaan lyömällä takaisin.

*****************


Väkivallattomuus – teoria ja käytäntö -vloggaussarjan toisessa osassa kysytään, toimiiko väkivallattomuus aina. Esimerkiksi nostetaan yksi viime vuosisadan kuuluimmista uutiskuvista, Pekingin “Tank man” vuodelta 1989. Johtopäätös on, että väkivallattomuus ei ole mikään jippo tai taikatemppu, jonka avulla kaikki sitä käyttävät selviävät mistä tahansa ristiriitatilanteesta voittajana. Kyse on voimasta, joka toisinaan toimii, ja toisinaan taas ei. Monessa suhteessa se on rinnastettavissa väkivallan voimaan. Aivan kuten on olemassa tehokkaita ja vähemmän tehokkaita taistelijoita ja armeijoita, aivan samalla väkivallattomuudenkin voiman käytössäkin voi olla onnistua tai olla onnistumatta, riippuen taidoista ja olosuhteista. Tekstinä sisältö on luettavissa täältä.

******************


Väkivallattomuus – teoria ja käytäntö -luentosarjan ensimmäinen osa kertoo väkivallattomuuden voimasta lyhyen esimerkkitapauksen avulla. Tekstin muodossa tämän klipin sisältö löytyy täältä.

******************


Nykysuomen sanakirjan mukaan pasifismi tarkoittaa rauhanaatetta. Rauhanaate puolestaan tarkoittaa ”pyrkimystä sotien välttämiseen ja kansojen rauhanomaiseen kanssakäymiseen.” Pasifismin voi määritellä monella tavalla, mutta selvää on, että työ väkivallan vähentämiseksi ja sotien ennaltaehkäisemiseksi ei ole sen radikaalimpaa eikä idealistisempaa kuin lääketieteenkään työ tauteja vastaan. Koko teksti on luettavissa täältä.

******************


Kommenttini Nobelin rauhanpalkinnon luovuttamisesta EU:lle.

******************


Henry David Thoreau (1817 – 1862) uskoi ihmisen hyvyyteen, suurten instituutioiden korruptoivuuteen, vaati orjuuden lakkauttamista ja julisti vegetarismin erinomaisuutta. Thoreau on kuuluisa paitsi Walden – elämää metsässä -teoksestaan, myös kansalaistottelemattomuudesta-esseestään, joka oli keskeinen inspiraation lähden niin Tolstoille, Gandhille kuin Kingillekin. Laajempi kirjoitus aiheesta löytyy täältä.

******************


Mahatma Gandhin Etelä-Afrikassa viettämä aika (1893-1914).

******************


Mahatma Gandhin lapsuus, nuoruus ja opiskeluaika.

******************


Esittelyssä vuoden 2012 Loviisan Rauhanfoorumi, jossa teemana oli Mahatma Gandhi ja väkivallattomuus.

******************


Esittelyssä Loviisan Rauhanfoorumi ja päässäni oleva hattu.

******************


Törmäsin blogikirjoitukseen jossa väitettiin, että ‘sanoilla ei voi taistella väkivaltaa vastaan.’ Tässä vastaukseni.

Leave a reply