Kertomuksia rohkeudesta

Mitä sinä tekisit, jos kaksi päivää vaalien jälkeen huomaisit kaikkien oppositioon jääneiden puolueiden avainhenkilöiden olevan vangittuja tai murhattuja? Mitä tekisit, jos seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana ne järjestöt, joista välität, olisivat lakkautettuja? Jos kaikki media olisi hallitsevan puolueen hallussa, jos puheluitasi kuunneltaisiin, kirjeitäsi luettaisiin ja poliittinen keskustelu julkisella paikalla oli ilmiantajien takia mahdotonta? Nämä kysymykset esitti yksi harvoista Valkoinen ruusu -vastarintaliikkeen toisesta maailmansodasta hengissä selvinnyt jäsen, George Wittenstein, vieraillessaan Oregonin osavaltionyliopistossa vuonna 2009. Kun Vakoinen ruusu aloitti toimintansa kesäkuussa 1942, vaihtoehdot olivat todellakin vähissä. Wittensteinin aloittamaa listaa voisi vielä jatkaa: […]

Addis Abeba 12.6.2018 Heti ensimmäisenä etiopianpäivänäni päädyin Piazza-kaupunginosan poliisiasemalle. Täällä ei ole ovea tai seiniä, joten tarkasti ottaen en ole sisällä, vaikka katto pääni päällä onkin. Sisustus on pelkistettyä, lähes olematonta. Aseman lattia, seinät ja katto on valettu betonista. Joitakin puistonpenkin näköisiä istumapaikkoja. Edessäni on vastaanottotiski, sen takana kaksi toimistoa, jotka voi kiertää, ja kiertäessään näkee myös käytävän toisella puolella toimistoja. Oikealla puolella on joku kahvilan tapainen. Poliiseja on noin tusina, ja yksikään heistä ei näytä työskentelevän. Yksi ruokailee, toinen juoruilee, kolmas juo teetä ja loput kerta kaikkiaan vain norkoilevat, […]

Jouluna 1914 ensimmäinen maailmansota oli vastoin odotuksia jämähtänyt asemasodaksi. Länsirintamalla ranskalaiset, belgialaiset ja britit yhdellä puolella ja saksalaiset toisella olivat kaivautuneet juoksuhautoihinsa huutoetäisyyden päähän toisistaan. Kylmyys, nälkä ja huono hygienia vaivasivat. Tykistökeskitykset ja panssarivaunujen ajolinjat olivat tuhonneet luonnon ja tehneet alueesta kurapellon. Ei-kenenkään-maalle oli jäänyt ruumiita, joita kumpikaan osapuoli ei uskaltanut hakea pois. Sotilaiden lisäksi juoksuhaudoissa oli vettä ja rottia. Joulun lähestyessä lämpötila laski pakkasen puolelle. Näihin olosuhteisiin saksalaissotilaat saivat kotirintamalta lähetyksen, jonka tarkoituksena oli tuoda jouluiloa keskelle sodan kurjuutta: kymmeniä tuhansia joulukuusia. He koristelivat kuuset palavilla kynttilöillä, nostivat osan […]

Tule tapaamaan presidenttiehdokas Pekka Haavistoa Porvoossa ensi sunnuntaina 5.11.2017 klo 16-17! Pekka Haavisto osallistuu keskustelutilaisuuteen uskonnon, yhteiskunnan ja politiikan suhteista. Uskonpuhdistuksesta Suomessa on kulunut tänä vuonna 500 vuotta – mitä luterilainen uskonto merkitsee 100-vuotiaalle Suomelle tänään ja huomenna? Entäpä mitä uskonto merkitsee rauhantyössä? Haaviston kanssa keskustelevat Iiro Salminen Porvoon suomalaisesta seurakunnasta, sosiologi Timo Virtala Suomen Kristillisestä Rauhanliikkeestä ja muusikko, kirjailija A. W. Yrjänä. Tilaisuus pidetään upeassa Tuomiorovastin pappilan juhlasalissa osoitteessa Suomenkyläntie 6. Tervetuloa! Tapahtuman Facebook-sivut löydät täältä.

Kansalaistottelemattomuutta monella taholla Vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, joka syntymästään vuodesta 1878 asti oli ollut Venäjän keisarin alisteisuudesta toimiva kansallinen sotaväki, määrättiin sulautettavaksi venäläisiin joukko-osastoihin. Lakimuutos mahdollisti venäläisten upseerien pääsyn armeijan virkoihin Suomessa ja suomalaisten asevelvollisten lähettämisen suorittamaan palvelustaan ja mahdollisesti jopa teistelemaan myös valtakunnan muihin osiin. Asepalvelus piteni kolmesta vuodesta viiteen vuoteen ja upseerien ja aliupseerien oli jatkossa osattava venäjää. Asevelvollisuuslakia ei oltu hyväksytetty Suomen säätypäivillä, joten se oli suomalaisten mielestä perustuslain vastainen. Tulkinta perustui oikeustieteilijä ja senaattori Leo Mechelinin oppiin, jonka mukaan vaikka keisari olikin Venäjällä yksinvaltias, […]

”Lupaan pidättäytyä kaikesta väkivallasta ja kostosta. Lupaan antaa anteeksi niille, jotka sortavat minua tai kohtelevat minua julmasti. […] Lupaan elää yksinkertaisesti, harjoittaa hyveitä ja pysyä erossa pahasta. Lupaan noudattaa hyviä tapoja ja käytöstä ja olla ahkera. Lupaan omistaa vähintään kaksi tuntia päivässä sosiaaliseen työhön.” – Ote Khudai Khidmatgar -liikkeen valasta.* Syyskuussa 1929 kansanvalistaja, itsenäisyystaistelija, hengellinen ja poliittinen johtaja, profeetaksikin kutsuttu Khan Abdul Ghaffar Khan perusti Khudai Khadmatgar eli Jumalan palvelijat -nimisen aseettoman armeijan, josta kasvoi nopeasti maailman suurin ja kurinalaisin kansalaistottelemattomuutta harjoittava rauhanliike. ”Kaikista Gandhin ympärillä olleista erinomaisista johtajista,” kirjoittaa […]

”Kaunis ajatus, mutta faktaa on, että se voittaa jolla on isompi pyssy,” kuului ensimmäinen kommentti sosiaalisessa mediassa alettuani joitakin vuosia sitten markkinoida aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuuksia käsittelevää seminaaria. Vastasin hänelle listaamalla kymmeniä esimerkkejä menestyksekkäistä väkivallattomista kampanjoista eri vuosikymmeniltä ja eri puolilta maailmaa. Niissä aseeton tai heikommin aseistautunut osapuoli on saanut tahtonsa läpi, tai vähintään löytänyt heitä tyydyttävän kompromissiratkaisun. Kerroin Erica Chenowethin ja Maria Stephanin uraauurtavasta, väkivaltaisia ja väkivallattomia kampanjoita vertailevasta tutkimuksesta Why Civil Resistance Works, ja yli tuhatta väkivallatonta kampanjaa analysoivasta Global Nonviolent Action Database -sivustosta. Kyseisen somekommentoijan reaktio on tyypillinen, […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehden numerossa 1 / 2017. Kaikki Kertomuksia rohkeudesta -sarjan kirjoitukset tullaan julkaisemaan Like-kustantamon julkaisemassa samannimisessä kirjassa. Kesällä 1999 Belgradin Tasavalta-aukiolle jätettiin vanha öljytynnyri ja sen viereen baseball-maila. Öljytynnyrin kylkeen oli maalattu presidentti Slobodan Miloševićin kasvot ja teksti, että tynnyriä saa lyödä yhden dinaarin maksua vastaan. Ensimmäiset ohikulkijat vaikuttivat hämmentyneiltä. Jotkut hidastivat vauhtiaan, toiset pysähtyivät. Joku otti jopa mailan käteensä, piteli sitä hetken, mutta laski kuitenkin takaisin, ja jatkoi matkaansa. Lopulta paikalle osui nuori mies, joka tekstin luettuaan naurahti, pudotti kolikon tynnyriin, nosti mailan […]

Kauppalehden tämänpäiväisessä, jokseenkin provosoivassa kolumnissa “Ilmastovouhotus on iso vitsi” ei kiistetä itse ongelman olemassaoloa, vaan tyydytään naureskelemaan sen ratkaisuehdotuksille. Heitetään pyyhe kehään, ikään kuin mitään ei olisi enää tehtävissä. Maaima tuhoutuu joka tapauksessa, tehtiin me mitä tahansa. Kirjoituksen mukaan “Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.” Olen tästä täsmälleen samaa mieltä. Juuri näinhän se on. Ja tämän johdosta tuhannen taalan kysymys kuuluu, miten saamme miljardit ihmiset Aasiassa muuttamaan radikaalisti käytöstään. Kolumni antaa ymmärtää, että se on mahdotonta. Tämä siitä huolimatta, että kolumnisti lähestulokoon kirjoittaa myös […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puoelsta -lehden numerossa 6-2016. Väkivallattomuuden voiman avulla on tehty vallankumouksia, itsenäistytty, puolustettu valtioita ja johdettu poliittisia yksiköitä. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin kansainvälisessä politiikassa ja arkipäiväisessä kanssakäymisessäkin. Kertomuksia rohkeudesta -kirjoitussarjassa kerrotaan historiallisten esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Tämä on sarjan kahdeksas osa. Latvian uudelleenitsenäis­tymisessä keskeistä roolia näytteli Helsinki-­86-­ryhmä, jonka kolme työläistä oli perustanut satamakaupunki Liepajassa heinäkuussa 1986. Ryhmä oli Latvian ensimmäinen avoimesti kommunismin vastainen organi­saatio ja ylipäätään ensimmäinen avoimesti organisoitu oppositio koko Neuvostoliitossa. […]

Ohessa puheeni Lapinjärven kunnan itsenäisyyspäiväjuhlassa 6.12.2016. Arvoisat veteraanit, hyvät juhlavieraat, Terveisiä Kazakstanista, jossa vierailin viime viikolla ja osallistuin maan itsenäisyyden 25-vuotisjuhlaseminaariin. Siellä tunnelma oli korkealla, itsenäisyys on siellä siinämäärin tuore juttu että se tuntui olevan kaikkien huulilla. ”Itsenäisyydellä ei pidä elämöidä,” sanoi Urho Kekkonen aikoinaan. Pidetään tämä mielessä, mutta tänään, Suomen itsenäisyyden 99-vuotisjuhlan kunniaksi, lienee kuitenkin paikallaan nostaa esille joitakin välähdyksiä menneestä, tarkastella nykyhetkeä ja kiikaroida tulevaa. Välähdyksiä menneestä Suomen historiassa aivan liian vähälle huomiolle on jäänyt vuosina 1882-1890 senaattorina ja vuosina 1905-1908 senaatin johtajana toiminut kosmopoliitti, valtio-oikeuden professori ja […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehdessä 5/2016 ja tullaan julkaisemaan ensi vuonna ilmestyvässä, Liken kustantamassa Kertomuksia Rohkeudesta -kirjassa. Mikäli haluamme laittaa viime vuosisadan väkivallattomat kampanjat tärkeysjärjestykseen, vuoden 1989 vallankumoukset, eli Itä-Euroopan siirtyminen monipuoluejärjestelmään vuosina 1989-1991 ja Neuvostoliiton hajoaminen jouluna 1991, ansaitsevat ehdottomasti paikkansa listan kärkipäässä. Näinä vuosina järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin parlamenttivaalit paitsi kaikissa Itä-Euroopan itsenäisissä, myös Neuvostoliittoon tai Jugoslaviaan aiemmin kuuluneissa valtioissa. Gorbatšovin uudistuksilla, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudella, kilpavarustelulla, neuvostojärjestelmän taloudellisella ja moraalisella konkurssilla, jopa Suomen televisiolla oli kaikilla roolinsa muutoksen aikaansaamisessa. Mutta aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet […]

Suomussalmen rintamalla teloitettiin 5.11.1941 autonkuljettaja Arndt Pekurinen, jonka mielestä ihmisen ampuminen oli aina ja kaikissa olosuhteissa väärin. Ennen teloitusta hänet oli tuomittu neljä kertaa vankilaan: ensin neljäksi, sitten kuudeksi, sitten yhdeksäksi ja lopulta, talvisodan sytyttyä kahdeksi vuodeksi. Syinä vankilatuomioihin oli, ettei hän ollut suostunut suorittamaan varusmiespalveluaan eikä osallistumaan sotaan. “Olen kyllä valmis palvelemaan isänmaatani hyödyllisellä työllä,” Pekurinen kirjoitti puolustuspuheessaan kolmatta vankilatuomiota odotellessaan, “jos saan suorittaa sitä sotalaitoksesta erillään olevana siviilityönä. Olen valmis tällaista työtä suorittamaan paljon pitemmänkin ajan sotapalveluksen asemesta kuin mitä on palvelusaika sotaväessä.” Pekurisein kieltäytymisen oli ennen kaikkea […]

Tervetuloa huomenna keskiviikkona kuuntelemaan alustustani “Toivoa herättäviä ajatuksia maailman tilasta” Lapinjärven seurakuntakodille klo 18.00. Luvassa keskustelua globaalista elintason noususta, lapsikuolleisuuden vähenemisestä, sotien vähentymisestä ja väkivallattomien kampanjoiden yleistymisestä ja tehostumisesta. Osoite on Lapinjärventie 18. Vapaa pääsy ja kahvitarjoilu. Alla kirjoitukseni aiheesta vuoden takaa, joka julkaistiin Timo’s Time -vaalilehdessä. Moni oikeistopoliitikko on viime aikoina antanut ymmärtää, ettei Suomen kestävyysvajetta saada kuntoon kuin hyvinvointivaltiopalveluita leikkaamalla, ja että minkä tahansa muun lupaaminen on tässä taloudellisessa tilanteessa vastuutonta. Vasemmistossa puolestaan valitetaan, ettei maata ole ikinä johdettu näin huonosti, ja että viime vuosina tapahtuneet päätökset köyhien […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehdessä 1-2016. Väkivallattomuuden voiman avulla on tehty vallankumouksia, saavutettu itsenäistymisiä, puolustettu valtioita ja johdettu niin pieniä kuin suuriakin poliittisia yksiköitä. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin niin kansainvälisessä politiikassa kuin arkipäiväisissä kanssakäymisessäkin. Kertomuksia rohkeudesta -kirjoitussarjassa kerrotaan historiallisten esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Tämä on sarjan kolmas osa. Vaikka Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa julistettiin jo vuonna 1776, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun, ja vaikka orjuus oli kielletty jo heti sisällissodan […]