Tag Archives: Yleinen asevelvollisuus

Vihreät kyselivät myös jäseniltään mielipeitä hallitusneuvotteluihin menemisestä. Vastasin, että mielestäni vihreiden tulisi lähteä hallitusneuvotteluihin ennen kaikkea pitääkseen perussuomalaiset niistä ulkona. Enemmistö kansanedustajista ei jaa perussuomalaisten arvomaa ja siksi olisi demokratian mukaista, että he olisivat oppositiossa. Perussuomalaisten puheisiin vertailtuna Suomen valtion virallinen linja on viime vuosina ollut liberaali ja suvaitsevainen, ja suhtautunut myönteisesti maahanmuuttoon, kehitysapuun ja kansainväliseen yhteistyöhön. Parannettavaa näissä asioissa riittää, mutta nyt olisi tärkeintä turvata että edes nykyinen linja jatkuu, eikä ota takapakkia. Kun rahasta on kerran pulaa, yksi erinomainen säästökohde olisi viime hallituksen tekemä puolustusmenojen indeksikorotuksen poistaminen. Työurien […]

Kustaa Vaasa Jacob Binckin maalaamana. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisen kerran kirjassa Eurooppalainen maanpuolustus ja asevelvollisuus (Sadankomitea 2010). Kehitys kohti pakko-ottoja ja vakinaista armeijaa alkoi Ruotsissa muuta Eurooppaa aikaisemmin, Vesteråsin valtiopäivillä vuonna 1544, kun Kustaa Vaasalle myönnettiin oikeus toimeenpanna kiintiöity nostoväenotto. 1680-luvulla järjestelmää kehitettiin jakamalla talot 2 – 4 talon muodostamiin ruotuihin, joiden tehtävänä oli pestata, palkata ja varustaa sotilas. Jos sotilas kuoli, tuli ruodun järjestää uusi mies tilalle. Rauhan aikana miehet viljelivät palstojaan ja saivat satunnaista sotilaskoulutusta. Venäjän keisarikuntaan liittämisen jälkeen ruotujakolaitos jäi hallinnolliseksi ja taloudelliseksi yksiköksi, mutta aktiivisesti sitä […]

Ylen tämän viikon maanantaina 23.8.2010 julkaiseman uutisten mukaan Saksan puolustusministeri Karl-Theodor zu Guttenberg kannattaa asevelvollisuudesta luopumista. Lisäksi ministeri tukee sotilaiden määrän vähentämistä noin sadalla tuhannella eli noin kolmanneksella. Ministeri Guttenberg kertoi kantansa esitellessään Saksan parlamentille viisi vaihtoehtoista mallia puolustusvoimien uudistamiseksi. Jatkossa sotilaiden määrä laskisi nykyisestä 252 000:sta 165 000:een. Asevelvollisuus säilyisi edelleen perustuslaissa, mutta jatkossa palvelukseen otettaisiin vuosittain vain noin 7 500 varusmiestä. Yleinen asevelvollisuus voitaisiin lakkauttaa jo ensi vuoden puolivälissä. Puolustusministerin mukaan armeijasta tulisi uudistuksen jälkeen pienempi, parempi ja tehokkaampi. Muutosten syynä ovat armeijan nykyaikaistaminen ja säästöt. Hallitus ilmoitti […]

Poika Vesannon piirtämä kansi Kaarlo Nuorvalan Kagaali-kirjaan vuodelta 1939. Vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa Suomen armeija, joka syntymästään asti (vuodesta 1878) oli ollut Venäjän tsaarin eli Suomen suuriruhtinaan alisteisuudesta toimiva kansallinen sotaväki, määrättiin sulautettavaksi venäläisiin joukko-osastoihin. Uusi asevelvollisuuslaki oli monien suomalaisten mielestä perustuslain vastainen, joten sitä alettiin vastustamaan kansalaistottelemattomuuden keinoin. Papit kieltäytyivät lukemasta kutsuntalistoja kirkossa, lääkärit tarkastamasta miehiä ja miehet kieltäytyivät tulemasta kutsuntoihin. Vuoden 1902 kutsunnoista jäi valtakunnallisesti pois lähes puolet kutsutuista. Kutsuntalakkoja organisoi vastarintajärjestö Kagaali, joka vastusti venäläistämistoimia ja niitä toteuttanutta valtakoneistoa paitsi kutsuntalakoilla, myös jakamalla kiellettyä kirjallisuutta ja lentolehtisiä sekä […]