Tag: Siviilipalvelus

Arndt Pekurinen ja Suomen siviilipalveluslain synty 1931

Arndt Pekurinen ja Suomen siviilipalveluslain synty 1931

Suomussalmen rintamalla teloitettiin 5.11.1941 autonkuljettaja Arndt Pekurinen, jonka mielestä ihmisen ampuminen oli aina ja kaikissa olosuhteissa väärin. Ennen teloitusta hänet oli tuomittu neljä kertaa vankilaan: ensin neljäksi, sitten kuudeksi, sitten yhdeksäksi ja lopulta, talvisodan sytyttyä kahdeksi vuodeksi. Syinä vankilatuomioihin oli, ettei hän ollut suostunut suorittamaan 

Asevelvollisuuskeskustelu Ylen Kioski -ohjelmassa

Asevelvollisuuskeskustelu Ylen Kioski -ohjelmassa

Tästä pääsee seuraamaan Yle TV2:ssa viime keskiviikkona esitettyä Kioski -ohjelmaa, jossa sain kunnian olla vieraana. Aiheena oli reservikirjeet, reservistä kieltäytyminen ja eroa-armeijasta.fi -sivusto. Toisena asiantuntijana paikalle oli kutsuttu kansanedustaja, Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola. Ohjelma on nähtävillä noin kuukauden ajan. Jatkoin keskustelua samasta aiheesta heti seuraavana 

Kansalaispalveluksen puolestapuhuja

Kansalaispalveluksen puolestapuhuja

Siviilipalveluskeskuksella vieraili tänään yhdysvaltalaistutkija William J. Denn. Hän kiertää Eurooppaa tutustuen erilaisiian kansalaispalveluksen muotoihin. Yhdysvalloissa ei ole ollut yleisä aselvelvollisuutta sitten vuoden 1975, ja myös useimmat eurooppalaiset valtiot ovat luopuneet siitä viimeistään 2000-luvulla. Sen sijaan erilaisia vapaaehtoisuuteen perustuvia kansalaispalveluksen muotoja on sekä Yhdysvalloissa että eri puolilla Eurooppaa.

Denn tutkii ja työskentelee The Aspen Institutelle saadakseen yhdysvaltalaisen kansalaispalveluksen suositummaksi. Yhdysvalloissa on 45 miljoonaa 18-28 vuotiasta, joista noin 100 000 suorittaa vuosittain vapaaehtoisen kansallispalveluksen kansalaisjärjestössä. Palveluksen voi suorittaa esimerkiksi köhiä yhteisöjä auttamalla, ympäristön tilaa parantamalla, lapsia opettamalla tai vaikka lähtemällä kehitysyhteistyötehtäviin köyhiin maihin. William luetteli pitkän listan vapaaehtoisen kansalaispalveluksen suorittamisen hyötyjä: sen avulla pystyy antamaan työpanoksensa paremman maailman puolesta, saa työkokemusta, se avartaa maailmankuvaa, se antaa mahdollisuuden vaihtaa maisemaa, se näyttää hyvältä cv:ssä, se helpottaa työnhakua ja opiskelupaikan saantia tulevaisuudessa ja se lisää yhteisöllisyyttä.

Denn kertoi siviilipalveluksen olleen Saksassa ennen yleisen asevelvollisuuden lakkauttamista paitsi suositumpi kuin varusmiespalveluksen, myös erittäin arvostetun. Myöskään Yhdysvalloissa ei kansalaispalveluksen ja asepalveluksen välille ole syntynyt vastakkainasettelua, päin vastoin hyvin monet sotaveteraanit ovat rintamilta palattuaan jatkaneet palvelustaan siviilipuolella erinäisissä kansalaispavelusprojekteissa. Keskusteltuani luennon jälkeen asiasta siviilipalvelusmiesten kanssa tulimme siihen tulokseen, että ensimmäinen askel siviilipalveluksen profiilin nostamiseksi Suomessa olisi yleisen asevelvollisuuden muuttaminen yleiseksi kansalaisvelvollisuudeksi, jonka voisi suorittaa joko siviilipalveluksena tai varusmiespalveluksena.

Palvelusvelvollisuudesta

Palvelusvelvollisuudesta

Kuva (cc): Marshal Astor En kannata yleistä asevelvollisuutta. Lainkuuliaisten kansalaisten pakottaminen vankilan uhalla olemaan viranomaisten määräämässä paikassa tekemässä viranomaisten määräämää työtä ei kuulu sivistysvaltioon. Tiedän mistä puhun, olen työskennellyt yli seitsemän vuotta panemassa toimeen kyseistä pakkoa. Pakottamisen haitat ovat suuremmat kuin siitä saatava hyöty. Nuoret 

Uusi laki parantanut siviilipalvelusmiesten työnsaantia

Uusi laki parantanut siviilipalvelusmiesten työnsaantia

Siviilipalveluskeskuksen johtajana alkusyksystä aloittanut Mikko Reijonen. [Kirjoitus julkaistaan seuraavassa Pax -verkkolehdessä] Vuoden 2008 alussa voimaan astunut siviilipalveluslaki on vaikuttanut siviilipalvelusmiesten työpalveluspaikkatilanteeseen toivotulla tavalla. Ilman työpalveluspaikkaa Lapinjärven koulutuskeskukselle jäävien, niin sanottujen legioonalaisten osuus on ollut koko vuoden ennätyksellisen alhaalla. – En muista, että legioona olisi ollut 

Jehovan todistajien asevelvollisuus

Jehovan todistajien asevelvollisuus

Pekurinen_005.JPG

Arndt Pekurinen kieltäytyi 30-luvulla suorittamasta minkäänlaista palvelusta armeijaorganisaation sisällä, mutta oli valmis suorittamaan siviililuontoista palvelua armeijapalvelusta pidemmän ajan. Hän kieltäytyi viidesti, kunnes hänet teloitettiin vuonna 1941. Kuva on käsikirjoittamastani Arndt Pekurinen -luentonäytelmästä syksyltä 2006.

Ilkka -lehden (11.7.2008) mukaan eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Juha Korkeaoja (kesk.) kumoaisi Jehovan todistajia koskevan erityislain ja määräisi heidät siviilipalvelukseen.

Korkeaojan mielestään yhden uskontokunnan erityisvapaus on epäoikeudenmukainen muita kohtaan. Jehovan todistajat vapautettiin asevelvollisuudesta vuonna 1987.

Korkeaoja otti esille asian, josta myös YK:n ihmisoikeuskomitea huomauttaa Suomea joka toinen vuosi.

Olen samaa mieltä Korkeaojan kanssa siitä, että ongelmallista, että Jehovan todistajien asepalveluksesta on säädetty oma laki. Toisaalta valtion ei kuitenkaan kannata myöskään löydä päätään seinään pitämällä jääräpäisesti kiinni periaatteista, että jok’ikisen on suoritettava yhtä raskas palvelus.

Lakiin tulisi kirjata kohta, jonka perusteella viranomaiset voisivat tarpeen vaatiessa päästää ns. höyryjä pihalle. Kohta, joka antaisi mahdollisuuden vapauttaa henkilö sekä varusmies- että siviilipalveluksesta, niin rauhan kuin sodankin aikana.

Kyse olisi erittäin poikkeuksellisista olosuhteista äärimmäisen vahvan vakaumuksen omaavien henkilöiden kohdalla. Tämän kirjaaminen juridisella kielellä on kieltämättä haastavaa.

Haastavaa on myös vakaumuksen mittaaminen ja eri vakaumusten käsitteleminen tasapuolisesti. Mutta jos kerran yleisestä asevelvollisuudesta halutaan pitää kiinni, näen muut vaihtoehdot (että yksittäiselle nimetylle ryhmälle annetaan vapautus, tai että kieltäytyjät pistetään rauhanaikana vankilaan) vielä huonompana.

Mikä muuten on se vakaumus, jonka perusteella Jehovan todistajat kieltäytyvät suorttamasta siviilipalvelusta? Muistan jostain lukeneeni, että heidän asioista päättävä vanhempain neuvosto olisi luonnollisen poistuman ansiosta siirtynyt siinä määrin liberaalimpaan suuntaan, että mikäli siellä nyt asiasta äänestettäisiin, he eivät suosittelisi siviilipalveluksesta kieltäytymistä, vaan jättäisivät asian kunkin yksilön itsensä päätettäväksi.

Mikäli kyse on valtionvastaisesta ideologista, joustavathan he siitä myös maksamalla veroja.

Pasifistisin perustein siviilipalveluksesta ei nykyisissä olosuhteissa voi mielestäni kieltäytyä.

Mutta aseistakieltäytymisen historia Suomessa on osoittanut, että tiukka periaatteellisuus tässä asiassa vie viranomaisilta sekä aikaa että rahaa, ja valtiolta mainetta.

Järjestelmän tulisi olla sellainen, ettei vankilassa istu rauhanaikana vankilassa ensimmäistäkään kieltäytyjää, ja sodan aikana siellä istuisi äärimmäisen harva.

Tällaisen lainsäädännön luominen on niin haastavaa, että se käy vakavasti otettavaksi argumentiksi yleistä asevelvollisuutta vastaan.