Tag Archives: Kehitys

Tiesitkö, että luonnonkatastrofeissa kuolleiden määrä vähentynyt rajusti viime vuosisadalla? Vuosisadan alussa luonnonkatastrofeissa kuoli vuosittain keskimäärin 500 000 ihmistä, vuosisadan lopussa alle 100 000. Entä tiesitkö, että maailmanlaajuisesti tarkasteltuna 30-vuotiaat naiset ovat käyneet koulua keskimäärin lähes yhtä pitkään kuin miehet? Miehet kahdeksan vuotta, naiset seitsemän. Entä sen, että äärimmäisessä köyhyydessä elävien määrä on lähes puoliintunut viimeisen 20 vuoden aikana, ja että jopa 80% maailman lapsista rokotetaan? Gabminder-järjestö teetti aiheesta monivalintakokeen ruotsalaisille ja amerikkalaisille, ja totesi, että tietämys oli huonompaa kuin apinoilla (eli sattumalla). Syy lienee vanhentuneessa opetusmateriaalissa ja siinä, että media […]

Ei syytä paniikkiin, vakuuttaa Tukholman lääketieteen yliopiston eli Karoliinisen instituutin kansainvälisen terveyden professori Hans Roslingin tähdittämä, maailman väestönkasvusta kertovan dokumentti. Rosling on jo vuosia valistanut ja viihdyttänyt internetin käyttäjäkuntaa muutamien minuuttien silmiä avaavilla, tilastotieteitä uudella tavalla esittelevillä luennoillaan, ja tällä kertaa edessämme on täysipitkä dokumentti samasta aiheesta. Maailman tilaa ja ihmiskunnan väestönkasvua tarkasteltaessa osalle ihmisiä iskee paniikki, ja osa ihmisistä eivät halua kuulla eikä ajatella koko asiaa. Onko meneillään kontrolloimaton väestönräjähdys, jonka loppua ei näy? Maanviljelyksen keksimisen aikoihin, eli noin 10 000 vuotta sitten, maailmassa oli vai noin 10 miljoonaa […]

Ikivihreät metsät, lumihuippuiset tulivuoret, satoja vuosia vanhat puut, kapeat, korkeat ja lukuisat vesiputoukset, Tyynen valtameren rannikko, kuvankauniit järvimaisemat ja virkistävän viileät joet toivottivat meidät tervetulleeksi Amerikan luoteisrannikolle. Washingtonin Seattlessa ja Oregonin Portlandissa olen käynyt kahdesti aiemminkin, mutta keskittynyt tuolloin ihmettelemään kaupunkitunnelmia. Mutta nyt menimme metsään. Ajoimme Portlandista kaksi tuntia sisämaahan, lähelle Hood River-kaupunkia, Klickitak-joen rannalle. Siellä meitä odotti kolmikerroksinen huvila täynnä ystäviä, joita vaimoni Sally oli tavannut viimeksi kaksikymmentä vuotta sitten. Naimisiin oltiin menty, valmistuttu, lisäännytty ja vanhennuttu, mutta henki oli sama, sitä vakuuteltiin ja sen helposti uskon, ulkopuolisena leppoisaa […]

Kun sana pasifismi otettiin ensimmäisen kerran käyttöön Glasgow’n rauhankonferenssissa vuonna 1901, sitä käytettiin kuvaamaan nopeasti kasvavaa ja hyvin laajapohjaista kansainvälistä rauhanliikettä. Sillä viitattiin hyvin monenlaisten järjestöjen ja yksilöiden työhön rauhan säilymisen ja sotien ehkäisemisen puolesta. Pasifismilla ei tarkoitettu pelkästään filosofiaa, vaan kyse oli myös poliittisesta ohjelmasta, sitoutumisesta yhteiskunnalliseen muutokseen. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen pasifismi-sanan merkitys on useimmissa tieteellisissä ja arkipäiväisissä keskusteluissa kaventunut merkitsemään sen ehdottominta muotoa, kaikkien sotien ja kaiken väkivallan kieltämissä kaikissa sen muodoissaan. Tällainen määrittely on jättänyt suurimman osan rauhan hyväksi työskentelevistä määritteellisesti kodittomaksi. Yhtenä uutena käsitteenä tälle aihealueelle […]

Gandhi vierailemassa pastori J. J. Doken luona Johannesburgissa helmikuussa 1908. Kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Maan Ystävien lehdessä 1/2011. Mohandas Karamchand Gandhi, paremmin Mahatma Gandhina tunnettu totuudenetsijä, kirjoitti Hind Swaraj -kirjasen yhdeksässä päivässä marraskuussa 1909 laivamatkallaan Lontoosta Etelä-Afrikkaan. Hän oli nelikymmenvuotias ja asui vaimonsa Kasturban, neljän poikansa ja aateystäviensä kanssa Durbanin lähelle perustamassaan Phoenix -yhteisössä. Hän oli juuri läpikäynyt perustavanlaatuisen elämäntapamuutoksen: entisestä yläluokkaisesta, uskontoihin varauksellisesti suhteutuneesta brittiläistä imperiumia ihailevasta gentlemannista oli tullut syvästi uskonnollista elämää viettävä askeetti, joka teki taukoamatta työtä yhteisönsä hyväksi ja oli valmis uhraamaan omaisuutensa, terveytensä, vapautensa ja […]

Ohessa Michiganin yliopiston professori Mark Newmanin laatima maailmankartta, jota olen ennenkin esitellyt, mutta joka ansaitsee kaksinkertaisen huomion. Kartassa valtioiden koon määrää sen bruttokansantuotteen suuruus. Edellinen kirjoitukseni herätti keskustelua Uuden Suomen blogipalstalla. Kommentoijat esittivät, kuka aggressivisemmin ja kuka rakentavammin, että on luonnollista ja välttämätöntä, että välitämme läheisistämme enemmän kuin tuntemattomista, kaukana asuvista ihmisistä. Tämä on totta, enkä kirjoituksessani sitä mielestäni kiistänyt. Kirjoitukseni pointti oli aivan muualla, ja se oli mainittu otsikossa: missä välittäminen kasvaa? Miten saisimme luotua Suomeen ilmapiirin, että välittäisimme täällä asuvista lapsista, vanhuksista, sairaista ja köyhistä? Oma vastaukseni on, […]

Mikä on todennäköisyys, että Saksa hyökkää sotavoimillaan Ranskaan? Entä toisinpäin? Entä mikä on EU:n ja Yhdysvaltojen sodan välinen todennäköisyys? Entä USA:n ja Japanin, Japanin ja EU:n tai EU:n ja Venäjän? Hyvin pieni, uskallan väittää, lähes olematon. Entä miten tästä todennäköisyydestä on tullut niin pieni? Onko tämä tilanne saavutettu asevarustelulla, voimapolitiikalla, diplomatialla, taloudellisella yhdentymisellä, kansainvälisillä sopimuksilla, kansojen välisen vuoropuhelun lisääntymisellä, matkustelun helpottumisella, tiedonkulun paranemisella vai onko kyseessä luonnollinen elintason kohoamisen mukanaan tuoma ilmiö? Kysymys on vaikea, itse saattaisin näin äkkiseltään katsottuna valita listasta taloudellisen yhdentymisen, sen, että eri valtiot ja maanosat […]

Tässä mainio luennonalku ruotsalaiselta kirjailija Fredrik Häréniltä. Mikäli ruotsisi on ruosteessa, tässä lyhennelmä: Aluksi Härén kerto kysyneensä Lundin yliopiston taloustieteen opiskelijoilta, voisivatko he kertoa yhdenkin syyn, miksi kansainvälinen suuryritys – kuten amerikkalainen Volvo – työllistäisi heidät, eikä srilankalaisia opiskelijoita. Srilankalaisilla opiskelijoilla on käytössään samat tietokoneet kuin heillä, samat oppikirjat, sama koulutus, he hallitsevat paremmin englanninkielen ja ovat huomattavasti motivoituneempia… ja työskentelevät 18 Kruunulla (1,9 euroa) tunnissa. Opiskelijat olivat vastanneet, että yllä mainituista samankaltaisuuksista huolimatta he osaavat enemmän kuin srilankalaiset. Tästä innostuneena Fredrik Hären halusi testata Lundin opiskelijoiden yleissivistyksen kysymällä neljä […]

Itä-Uudenmaan Paasikiviseuran ja Loviisan rauhanfoorumin neuvottelukunnan järjestämä Kiinan suurlähettiläs Ma Keqing’in maanantainen loviisanvierailu sujui leppoisissa ja kohteliaissa merkeissä. Ma Keqingin avauspuheenvuoro oli kattava, selkeä ja rohkea. Siinä käytiin läpi maanjäristyksen tilanne, tulevat kesäolympialaiset, Kiinan hurja taloskasvu, poliittinen muutos, Kiinan ulkopolitiikka ja suhteet Suomen valtion kanssa. Isännän pyynnöstä Kiinan afrikanpolitiikka käsiteltiin vielä erikseen. Numeroina ilmaistuna Kiinan toukokuussa tapahtunut historian suurin luonnonkatastrofi on karua kuultavaa: ainakin 70 000 kuollutta ja yli viisi miljoonaa koditonta. Luonnonkatastrofi on kuitenkin saanut aikaiseksi jotain hyvääkin, huomautti Ma Keqing. Viranomaisten toiminta osoittautui nopeaksi ja tehokkaaksi, ihmisten solidaarisuus […]

Valokuvatorstain aiheena on tällä viikolla historia. Osallistun leikkiin oheisella Buddhan patsasta esittävällä valokuvalla. Ajan patina on tehnyt Gautamasta temppeliin kelpaamattoman. Kuva on otettu Buddha-luolasta Laosista läheltä Luang Prabangia syksyllä 2005. Kyse on paikasta, jonne tuodaan vanhat ja kuluneet Buddhan patsaat. Luolaan on kertynyt tuhansia vaurioituneita taideteoksia, ja kerran vuodessa siellä käydään suorittamassa pyhä rituaali. Muina päivinä siellä ramppaa turisteja. Kuvassa olevan Buddhan käden asento symboloi suojaamista, rauhaa ja pelon torjumista. Kerrotaan, että tällä eleellä hän rauhoitti häntä vastaan juosseen villiintyneen elefantin, jonka hänen kateellinen serkkunsa oli usuttanut hänen kimppuunsa. Buddhan […]

Tämä herra on tähyilee Volgalle Nizni Novgorodissa. (Kirjoitus on kommentti Helsingin Sanomien Brysselin -kirjeenvaihtaja Petteri Tuohisen EU:n terrorismitiedotusta käsittelevään kirjoitukseen Turhaa pelottelua) Terrorisminvastaisen sodan arkkitehdeilta tuntuu toisinaan unohtuvan se tosiasia, että terrorismin keinojen kitkeminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Pystyyhän kuka tahansa, jos haluaa, keksimään hetkessä sata keinoa, miten tappaa kanssaihmisiään vaikka nyrkinkokoisella kivellä. Henkilöautosta nyt puhumattakaan. Mutta harvapa tuntuu tätä haluavan. Tämän tulisikin olla kaiken turvallisuuspoliittisen pohdinnan lähtökohta: miksi emme tapa toisiamme, vaikka se olisi niin helppoa? Mitkä syyt ovat johtaneet tällaiseen kehitykseen? Miten voisimme edelleen edesauttaa tätä kehitystä? Ovatko aseistetut […]

(Julkaistu Loviisan sanomien yleisönosastolla 9.1.2007) Burmalainen banaanikauppias YK:n Elintarvike -ja maatalousjärjestö FAO:n mukaan maailmassa kuolee joka päivä 25 000 ihmistä aliravitsemukseen ja sen mukanaan tuomiin tauteihin. Tämä katastrofi tapahtuu siitä huolimatta, että maailmassa tuotetaan riittävästi ruokaa jokaiselle sen asukkaalle (lähde). Pahimmissa tapauksessa alueilla, jossa nähnään nälkää, viljellään ruuan sijaan kahvia, teetä, tupakkaa ja banaania länsimaalaisille markkinoille. Näin kävi mm. Guatemalassa, Nicaraguassa ja Afrikan sarvessa vuosituhannen ensimmäisinä vuosina kahvin maailmanmarkkinahinnan käydessä ennätyksellisen alhaalla (lähde). Tilannetta korjaamaan on kehitetty Reilun kaupan järjestelmä, jossa tuottajille maksetaan maailmanmarkkinahintaa korkeampaa takuuhintaa ilman ylimääräisiä välikäsiä. Vastavuoroisesti […]

Didi ja Sally. Niihin aikoihin kun mietimme, jäisimmekö Laosin pääkaupunkiin Vientianeen, jatkaisimmeko Thaimaan eteläosiin vai kenties Malesian saarille, tutustuimme Didi Punyashilaan, vietnamilaiseen Ananda Marga -henkisen polun nunnaan. Hän ehdotti, että lähtisimme hänen kanssaan Burman pääkaupunkiin Rangooniin perustamaan köyhille tarkoitettua englanninkielistä koulua. Burma ei kuulunut matkasunnitelmiimme, ovathan länsimaat boikotoineet Burmaa jo vuosikausia Aung San Suu Kyin myötävaikutuksella. Tätä nobelin rauhanpalkinnon voittanutta naista lukuunottamatta kaikki, mitä Burmasta tiesin, oli negatiivistä: ihmisoikeusrikkomuksia, korruptiota, mielivaltaisia rajoituksia ja valtion harjoittamaa huumekauppaa. Didi antoi itsestään ujon ja nöyrän vaikutelman. Hän puhui niin hiljaa, että jouduin pinnistelemään […]