Tag Archives: Historia

On 5th of November 1941, at the warfront of Suomussalmi, citizen Arndt Pekurinen was executed. According to his believs shooting a person was always and in every situation wrong. Before the execution he was sentenced to prison four times: first for four, then six, then then for nine and finally, after the Winter War started, for two years. The reason for the prison sentences was that he refused to fulfill his military service and to participate in the war. ”I am ready to serve my country in a useful way” […]

Tämän linkin takaa pääsee katsomaan kirjailijahaastattelua, jonka teemana on kirjani Väkivallattomuuden voima – kertomuksia rohkeudesta. Haastattelijani Noora Lintukangas oli lukenut kirjan erinomaisen tarkasti ja hänellä oli paljon hyviä näkökulmia ja kysymyksiä kirjaan liittyen. Keskustelimme mm. väkivallattomuus-, pasifismi-, ahimsa- ja satyagraha -käsitteistä, väkivallttomuuden voiman potentiaalista, Afganistanin tilanteesta ja paljon muusta. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuden järjestäjille, erityisesti Nooralle, Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeelle, Loviisan kirjastolle ja Kino Marilynille!

Aseistakieltäytyjä, autonkuljettaja, aviomies ja kahden lapsen isä Arndt Pekurisen teloituksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Pekurisen tarina on parhaillaan esillä Mikkeliin hiljattain avatussa Sodan ja rauhan keskus Muistissa, ja minulla oli suuri kunnia olla mukana teoksen luomistyössä. Teoksen tuottaneen Kroma Productionsin sivuilla kerrotaan teoksesta mm. seuraavasti: “Arndt Pekurinen on draamadokumentti, joka kertoo suomalaisen pasifistin Arndt Pekurisen (1905-1941) elämästä ja kohtalosta. Pekurinen oli aseistakieltäytyjä, joka ei luopunut aatteestaan, vaan kuoli sen vuoksi. Arndt Pekurisen tarina kerrotaan audiovisuaalisen multimedian keinoin. Draamadokumentti on toteutettu installaation muotoon. Installaatio koostuu viidestä huoneesta, joissa jokaisessa […]

Tiedotusvälineille, vapaa julkaistavaksi Aktiivisuuden, arvokkuuden ja avoimuuden voimaKevään 2020 uutuuskirja Väkivallattomuuden voima – Kertomuksia rohkeudesta kertoo esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Kirja lähtee liikkeelle Greta Thunbergin tarinasta ja jatkaa väkivallattomuuden klassikoihin Gandhiin, Kingiin ja Mandelaan. Heistä edetään vuosisadan alun väkivallattomien kampanjoiden ja aseitta natseja vastaan taistelleiden kautta vuoden 1989 vallankumouksiin, värivallankumouksiin ja arabiheräämiseen. Kaikkiaan kirjassa esitellään 21 kampanjaa. Timo Virtalan teos sisältää myös kritiikkiä historian tunnettuja väkivallattomuuskampanjoita kohtaan. Virtala tarjoaa tarkkaa analyysia niistä historiallisista konteksteista, joissa väkivallattomuutta on hyödynnetty, mutta välttää liian akateemisuuden ja teoreettisuuden. Kirjan ehdoton etu moniin […]

Kuultuani 5.4. Pentti Linkolan (1932-2020) kuolemasta menin kirjahyllylle etsimään Linkolan teosta Isänmaan ja ihmisen puolesta. Muistini mukaan luin sen aikoinaan tarkasti ja alleviivaten. Pettymyksekseni löysin vain vuonna 2010 painetun, lukemattoman version. Kirjoitin blogini hakuun Linkola, koska aivan oikein muistin kirjasta joskus blogissa maininneeni. Linkola-maininta löytyi huhtikuun 2005 trans-Siberia junamatkan matkapäiväkirjasta. Sieltä sain myös selville, miksi kirjaa ei kirjahyllystäni löytynyt. Linkolan kirja Irkutskissa ”Nyt jäinen Baikal vilistää vasemmalla ohitsemme, ja olemme matkalla kohti Ulan Udea. Maisemat ovat koko matkan upeimmat, aurinko paistaa kirkkaalta taivaalta, oikealla näkyy lumihuippuisia vuoria, suomaisemia, asustettuja ja […]

Puolesta ja vastaan – Esseitä kirjoista ja aatteista, on juuri tullut painosta. Mukana on kirjoitukseni Albert Einsteinin pasifismista. Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta tässä kirjassa on siitä laajennettu versio. Kirja on myynnissä tämän linkin takana, hinta 20 € toimituskuluineen. Mutta lyhyesti: oliko Albert Einstein pasifisti? Vastaus riippuu pasifismin määritelmästä. Nykysuomen sanakirjan mukaan pasifismi tarkoittaa samaa kuin rauhanaate, ja rauhanaate puolestaan “Pyrkimystä sotien välttämiseen ja kansojen rauhanomaiseen kanssakäymiseen.” Sana pasifismi muodostuu latinan sanoista pax = rauha ja ficus = tekeminen. Eli pyrkikö Einstein sotien välttämiseen ja kansojen rauhanomaiseen kanssakäymiseen? Kyllä, koko […]

Mitä sinä tekisit, jos kaksi päivää vaalien jälkeen huomaisit kaikkien oppositioon jääneiden puolueiden avainhenkilöiden olevan vangittuja tai murhattuja? Mitä tekisit, jos seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana ne järjestöt, joista välität, olisivat lakkautettuja? Jos kaikki media olisi hallitsevan puolueen hallussa, jos puheluitasi kuunneltaisiin, kirjeitäsi luettaisiin ja poliittinen keskustelu julkisella paikalla oli ilmiantajien takia mahdotonta? Nämä kysymykset esitti yksi harvoista Valkoinen ruusu -vastarintaliikkeen toisesta maailmansodasta hengissä selvinnyt jäsen, George Wittenstein, vieraillessaan Oregonin osavaltionyliopistossa vuonna 2009. Kun Vakoinen ruusu aloitti toimintansa kesäkuussa 1942, vaihtoehdot olivat todellakin vähissä. Wittensteinin aloittamaa listaa voisi vielä jatkaa: […]

Addis Abeba 12.6.2018 Heti ensimmäisenä etiopianpäivänäni päädyin Piazza-kaupunginosan poliisiasemalle. Täällä ei ole ovea tai seiniä, joten tarkasti ottaen en ole sisällä, vaikka katto pääni päällä onkin. Sisustus on pelkistettyä, lähes olematonta. Aseman lattia, seinät ja katto on valettu betonista. Joitakin puistonpenkin näköisiä istumapaikkoja. Edessäni on vastaanottotiski, sen takana kaksi toimistoa, jotka voi kiertää, ja kiertäessään näkee myös käytävän toisella puolella toimistoja. Oikealla puolella on joku kahvilan tapainen. Poliiseja on noin tusina, ja yksikään heistä ei näytä työskentelevän. Yksi ruokailee, toinen juoruilee, kolmas juo teetä ja loput kerta kaikkiaan vain norkoilevat, […]

Jouluna 1914 ensimmäinen maailmansota oli vastoin odotuksia jämähtänyt asemasodaksi. Länsirintamalla ranskalaiset, belgialaiset ja britit yhdellä puolella ja saksalaiset toisella olivat kaivautuneet juoksuhautoihinsa huutoetäisyyden päähän toisistaan. Kylmyys, nälkä ja huono hygienia vaivasivat. Tykistökeskitykset ja panssarivaunujen ajolinjat olivat tuhonneet luonnon ja tehneet alueesta kurapellon. Ei-kenenkään-maalle oli jäänyt ruumiita, joita kumpikaan osapuoli ei uskaltanut hakea pois. Sotilaiden lisäksi juoksuhaudoissa oli vettä ja rottia. Joulun lähestyessä lämpötila laski pakkasen puolelle. Näihin olosuhteisiin saksalaissotilaat saivat kotirintamalta lähetyksen, jonka tarkoituksena oli tuoda jouluiloa keskelle sodan kurjuutta: kymmeniä tuhansia joulukuusia. He koristelivat kuuset palavilla kynttilöillä, nostivat osan […]

Kansalaistottelemattomuutta monella taholla Vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, joka syntymästään vuodesta 1878 asti oli ollut Venäjän keisarin alisteisuudesta toimiva kansallinen sotaväki, määrättiin sulautettavaksi venäläisiin joukko-osastoihin. Lakimuutos mahdollisti venäläisten upseerien pääsyn armeijan virkoihin Suomessa ja suomalaisten asevelvollisten lähettämisen suorittamaan palvelustaan ja mahdollisesti jopa teistelemaan myös valtakunnan muihin osiin. Asepalvelus piteni kolmesta vuodesta viiteen vuoteen ja upseerien ja aliupseerien oli jatkossa osattava venäjää. Asevelvollisuuslakia ei oltu hyväksytetty Suomen säätypäivillä, joten se oli suomalaisten mielestä perustuslain vastainen. Tulkinta perustui oikeustieteilijä ja senaattori Leo Mechelinin oppiin, jonka mukaan vaikka keisari olikin Venäjällä yksinvaltias, […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puoelsta -lehden numerossa 6-2016. Väkivallattomuuden voiman avulla on tehty vallankumouksia, itsenäistytty, puolustettu valtioita ja johdettu poliittisia yksiköitä. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin kansainvälisessä politiikassa ja arkipäiväisessä kanssakäymisessäkin. Kertomuksia rohkeudesta -kirjoitussarjassa kerrotaan historiallisten esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Tämä on sarjan kahdeksas osa. Latvian uudelleenitsenäis­tymisessä keskeistä roolia näytteli Helsinki-­86-­ryhmä, jonka kolme työläistä oli perustanut satamakaupunki Liepajassa heinäkuussa 1986. Ryhmä oli Latvian ensimmäinen avoimesti kommunismin vastainen organi­saatio ja ylipäätään ensimmäinen avoimesti organisoitu oppositio koko Neuvostoliitossa. […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehdessä 5/2016 ja tullaan julkaisemaan ensi vuonna ilmestyvässä, Liken kustantamassa Kertomuksia Rohkeudesta -kirjassa. Mikäli haluamme laittaa viime vuosisadan väkivallattomat kampanjat tärkeysjärjestykseen, vuoden 1989 vallankumoukset, eli Itä-Euroopan siirtyminen monipuoluejärjestelmään vuosina 1989-1991 ja Neuvostoliiton hajoaminen jouluna 1991, ansaitsevat ehdottomasti paikkansa listan kärkipäässä. Näinä vuosina järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin parlamenttivaalit paitsi kaikissa Itä-Euroopan itsenäisissä, myös Neuvostoliittoon tai Jugoslaviaan aiemmin kuuluneissa valtioissa. Gorbatšovin uudistuksilla, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudella, kilpavarustelulla, neuvostojärjestelmän taloudellisella ja moraalisella konkurssilla, jopa Suomen televisiolla oli kaikilla roolinsa muutoksen aikaansaamisessa. Mutta aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet […]

Suomussalmen rintamalla teloitettiin 5.11.1941 autonkuljettaja Arndt Pekurinen, jonka mielestä ihmisen ampuminen oli aina ja kaikissa olosuhteissa väärin. Ennen teloitusta hänet oli tuomittu neljä kertaa vankilaan: ensin neljäksi, sitten kuudeksi, sitten yhdeksäksi ja lopulta, talvisodan sytyttyä kahdeksi vuodeksi. Syinä vankilatuomioihin oli, ettei hän ollut suostunut suorittamaan varusmiespalveluaan eikä osallistumaan sotaan. “Olen kyllä valmis palvelemaan isänmaatani hyödyllisellä työllä,” Pekurinen kirjoitti puolustuspuheessaan kolmatta vankilatuomiota odotellessaan, “jos saan suorittaa sitä sotalaitoksesta erillään olevana siviilityönä. Olen valmis tällaista työtä suorittamaan paljon pitemmänkin ajan sotapalveluksen asemesta kuin mitä on palvelusaika sotaväessä.” Pekurisein kieltäytymisen oli ennen kaikkea […]

Kertomuksia rohkeudesta -ohjelman vieraana baptistipappi Jani Edström ja aiheena baptistipappi Martin Luther King Jr. Kuka oli Martin Luther King Jr, mitkä olivat hänen vaikutteensa ja vaikutuksensa, ja mitä voimme oppia häneltä etsiessämme ratkaisua nykypäivän ongelmiin?