Tag: Globalisaatio

Miksi vihreät?

Miksi vihreät?

Mainostettuani sosiaalisessa mediassa tänään päättyvää Euroopan vihreän puolueen esivaaleja (johon kuka tahansa vihreästi ajatteleva saa osallistua), ystäväni esitti suoran ja ytimekkään kysymyksen: miksi vihreät? Tässä vastaukseni. Mielestäni ihmiskunta on kehittynyt siihen pisteeseen, että on tullut aika ryhtyä ajamaan jonkun suuremman kokonaisuuden kuin vaan oman intressiryhmän, 

Rajoista

Rajoista

Yk:n pääkonttori New Yorkissa 2006. Vastauksena edellisen artikkelin kommenttiin: On totta, että Suomen rajojen yksipuolinen aukaiseminen aiheuttaisi huimia kustannuksia veronmaksajille. Jos koko maailman rajat sen sijaan poistettaisiin kertaheitolla, Suomeen tuskin olisi montaakaan tulijaa. Lontoo, New York ja Pariisi sen sijaan olisivat pulassa. On olemassa täysin 

Kunnon kansalaiset

Kunnon kansalaiset

Lontoo08_236.jpg

Entä sitten, jos etninen ryhmä X tekee rikoksia enemmän kuin valtaväestö, kysyy Tapio Laakso Vihreän Langan (20.2.2009) kolumnissaan. Oikea tilastotieto on tärkeää, hän kirjoittaa, mutta tärkeämpiä ovat kuitenkin niistä tehtävät johtopäätökset. Laakso huomauttaa, että ihmisiä tulee aina kohdella hänen tekojensa, ei tiettyyn tilastotieteelliseen kategoriaan kuulumisen perusteella.

“Ketään ei ole lupa kohdella rikollisena siksi, että jotkut, tai jopa monet, samaan ryhmään kuuluvat ovat rikollisia.”

Väestöryhmiin tilastollisen todennäköisyyden perusteella kohdistetut sanktiot avaavat kiinnostavia näköaloja, kirjoittaa Laakso, muttei kuitenkaan lähde availemaan näitä näköaloja. Tehdään se nyt tässä.

Leikitään ajatuksella, että poistetaan maasta rikostilastojen väkilukuun suhteutettua kärkipaikkaa hallussaan pitävä etninen ryhmä X. Tilastomatematiikan lahjomattomien lakien mukaan kärkipaikan ottaa nyt etninen ryhmä Y, joka aiemmin oli toisella sijalla. Poistetaan heidätkin, jolloin tilalle nousee etinen ryhmä Z. Jatketaan rikollisimman etnisen ryhmän poistamista maasta, kunnes jäljelle jää vain yksi.

Rikollisuutta tällainen etninen puhdistus ei kuitenkaan poistaisi.

Nyt kun rikostilastojen tarkkailu etnisiä ryhmiä vertailemalla ei enää ole mahdollista, täytyy tilastoja alkaa katsoa vielä tarkemmin. Vertailemalla miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja, vähänkoulutettuja ja vähän enemmän koulutettuja löydetään vähemmistö, joka rikosten ennaltaehkäisyn nimissä, edellä kuvattua logiikkaa seuraten, olisi pitänyt sulkea vankilaan heti ensimmäisenä.

Vuonna 2007 he tekivät 70,0 % kaikista myymälävarkauksista, 81,2 % liikennerikkomuksista ja lähes 90 % kaikista Suomessa tehdyistä varkauksista, pahoinpitelyistä ja rattijuopumuksista. Lasten seksuaalisen hyväksikäytön he hoitivat lähes yksin, 96,7 prosenttisesti. [Lähde]

Ryhmän nimi on miehet. Heidän jälkeensä vankilaan suljetaan, sanotaan vaikka naimattomat nuoret kaupunkilaisnaiset ja niin edelleen, kunnes yhteiskuntaa jää pyörittämään ja vanginvartijoina toimimaan vain lestadiolaiset, pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvat suomenruotsalaiset leskirouvat.

Silloin ei ole kenelläkään kivaa.

9_003.JPG

Mutta vakavasti puhuen ja itsekriittisesti asiaa tarkastellen: olemme Tapio Laakson kanssa heittäneet ilmaan “vastustajan” väitteen, ja ampuneet se komeasti alas. Alasampuminen on helppoa, onhan vastustajan väite meidän itsemme keksimä.

Sillä onko joku todella rankaisemassa kokonaista etnistä vähemmistöä yksittäisten ihmisten suorittamien rikosten takia? Onko oikeasti olemassa vakavasti otettava poliittinen taho, jonka pyrkimyksenä on “murtaa periaate, jonka mukaan ihmisiä on arvioitava yksilöinä”?

Tietääkseni ei. Kuka hullu nyt apartheidia haluaisi?

Eräs somalivastainen Facebook-ryhmä ehkä, mutta enemmän kuin vakavasti otettavana poliittisena kannanottona, tulkiten ryhmän olemassaolon yleistä pakolaisvastaista mielialaa kuvaavana mauttomana vitsinä.

Miten monikulttuurisuutta kannattavien tulisi tähän vitsiin sitten reagoida?

Yksi mahdollisuus on lähteä peliin mukaan ja liittyä Facebook -ryhmään nimeltä ”Autetaan rasistyystävämme avaruuteen.”

Toinen vaihtoehto on tarttua härkää sarvista ja keskustella paitsi maahanmuuton eduista, myös sen aiheuttamista ongelmista ja etsiä niihin ratkaisuja. Tällöin alussa esitettyyn kysymykseen ei riitä vastaukseksi, että jokaista on kohdeltava yksilönä hänen tekojensa mukaan.

Lainsäätäjiä askarruttava kysymys nimittäin ei, Luojan kiitos, ole, suljemmeko rikosten ennaltaehkäisyn nimissä etnisen ryhmän X vankilaan, vaan nostammeko pakolaiskiintiötämme ja helpotammeko oleskelulupabyrokratiaa niin, että kyseisen etnisen ryhmän jäseniä tulee tänne jatkossa lisää.

Jos kannatamme jälkimmäistä, meidän täytyy pystyä perustelemaan miksi.

Lähtökohtana tulisi mielestäni pitää, että olemme osa ihmiskuntaa, ja kaikki ihmiset ovat siskoja ja veljiä keskenään.

Valtakuntien rajat ovat mielivaltaisia, vuosikymmeniä ja vuosisatoja sitten sodittujen sotien jälkeisiä kompromisseja. Kansallisuusaate syntyi vasta 1800-luvun puolessavälissä, joten ajatus yhdestä kansasta, valtiosta, uskonnosta ja kielestä ei edusta absoluuttista totuutta, vaan vain yhtä ihmiskunnan kehityksen historiallista vaihetta.

USA_II_08_284.jpg

Historian saatossa ihmiset ovat aina muuttaneet alueelta toiselle parempien elinolosuhteiden, seikkailunhalun tai nälän, sotien tai sorron pakottamina. Suomi on perinteisesti ollut maastamuuttomaa, täältä on lähdetty lähinnä Ruotsiin, Kanadaan, Amerikkaan ja Australiaan. Vasta 1980-luvun lopussa maahanmuuttajien vuotuinen määrä ylitti maastamuuttavien määrän.

Aivan kuten aikoinaan suomalaisille, myös suomalaisten tulisi pitää ovensa avoinna tänne haluaville. Meidän tulee kohdella maahanmuuttajia samalla tavalla kuin me suomalaiset toivoimme meitä kohdeltavan silloin, kun me olimme siirtolaisia.

Totta kai saamme, ja mielenterveyden säilyttääksemme meidän on pakkokin, välittää ajatuksissamme ja teoissamme enemmän niistä ihmisistä, joiden kanssa tunnemme syystä tai toisesta suurempaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta. Mutta ajatus siitä, että kukin kansa ajaisi itsekkäästi vain omaa näköpiirissä olevaa etuaan muiden maailman kansojen kustannuksella, on sekä järjetön että kestämätön.

Ydinpommien, ilmastonmuutoksen, väestönräjähdyksen, luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen aikana ihmiskunnan selviämisen ehdoton edellytys on pyyteetön yhteistyö ja koko ihmiskunnan edun asettaminen yksittäisten ryhmien etujen edelle.

Yhtenä maailman rikkaimmista, rauhallisimmista ja monessa suhteessa toimivimmista maista Suomella on sekä mahdollisuus että velvollisuus olla tämän epäitsekkään kehityksen edelläkävijänä.

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna pyyteetön toisten auttaminen koituu myös omaksi eduksi. Paikalleen jämähtänyt, ovensa sulkenut kulttuuri on kuollut kulttuuri. Voidakseen elää ja kehittyä, kulttuurin täytyy saada ideoita, voimia ja vertailukohtia muualta. Kulttuuri kehittyy vain vuoropuhelussa muiden kulttuurien kanssa.

Yhteiskunta ei ole valmiiksi katettu pöytä, jossa syöjien määrän lisääntyminen pienentää yksittäisiä annoksia. Yhteiskunta on kuin nyyttikestit, jossa vieraiden puuttuessa tarjolla on vain perunaa. Pois siis pelko, itsekkyys ja pysähtyneisyys, tilalle aimo annos rohkeutta, välittämistä ja yrittämistä!

Poikien ympärileikkauksesta

Poikien ympärileikkauksesta

Raamatun mukaan ympärileikkaus on Abrahamin ja hänen jälkeläistensä Jumalan kanssa solmitun liiton merkki. Koraanissa ympärileikkausta ei mainita. Kuva: Wikipedia. Facebookin Sosiaalisessa vaalikoneessa ollut poikien ympärileikkausta koskenut kysymys pysähdytti: Tulisiko poikien ympärileikkauksia uskonnollisista syistä tehdä kunnallisessa terveydenhoidossa? Kysymys on vaikea, koska vastakkain joutuu kaksi arvoa, joita 

Elämän virta

Elämän virta

Uudelle vuosituhannelle tultaessa Rorogwela -kehtolaulua teki edelleen tunnetuksi reppumatkaaja Matt Harding. Kuvauttaessaan itseään videokameralla Vietnamissa hänen matkakumppaninsa ehdotti, että Matthan voisi tanssia. Ja Matt tanssi, omintakeiseen tapaansa, ja latasi videon kotisivulleen ystäviensä ja sukulaistensa katsottavaksi. Myöhemmin hän editoi yhteen parikymmentä tanssipätkää eri puolilta maailmaa (ensimmäinen 

Ihmiskuntavaalit

Ihmiskuntavaalit

NY_036

Istuessani vuosia sitten europarlamenttivaalitentin yleisössä mieleeni juolahti ilkeä kysymys, jonka pääsin esittämään kandidaateille: kenen asiaa lähdet Unioniin ensisijaisesti ajamaan – omaa, perheesi, sukusi, järjestösi, ammattiyhdistysliikkeesi, oman kuntasi, puolueesi, maakuntasi, Suomen valtion, Euroopan Unionin, ihmiskunnan vai koko maapallon?

– Kaikkien köyhien asiaa, vastasi Vasemmistoliiton ehdokas.

– Suomen kansan asiaa, vastasi kokoomuslainen.

Kukaan ei sanonut lähtevänsä ajamaan Euroopan Unionin asiaa.

Vihreiden kandidaatti, nyt jo edesmennyt asianjajaja Matti Wuori taisi olla ainoa, joka lupasi lähteä ajamaan koko ihmiskunnan asiaa.

Globalisoituneena aikana kysymys on tärkeä, ja myös kuntavaaliehdokkaiden tulisi vastata siihen.

Maapalloistuminen on tuonut entistä näkyvämmin esille kaikkia maailman ihmisiä yhdistävän syiden ja seurausten verkoston. Globalisaation määritelmän lapinjärveläistääkseni: lapinjärveläisten jokapäiväiset päätökset vaikuttavat toiselle puolelle maapalloa, ja toisella puolella maapalloa tehdyt päätökset tuntuvat Lapinjärvellä.

Päätös se on päättämättä jättäminenkin, ainakin mitä tulee Yhdysvaltain senaattiin ja sen alkuviikosta tapahtuneeseen päättämättömyyteen rahoitusmarkkinoiden pelastuspaketista, millä oli välitön vaikutus Lapinjärven Osuuspankista asuntolainaa hakeviin perheisiin. Asuntolainan saanti vaikeutui, mutta työpaikkojen menettämiseen on toivottavasti tällä kertaa vielä matkaa.

Edelliskerta kun on vielä niin tuoreessa muistissa, malliesimerkki globalisaatiosta sekin: ruotsalaisyritys päätti kymmenisen vuotta sitten sulkea Lapinjärven suurimman työllistäjän ja siirtää sen tuotannon Puolaan. Syynä ei ollut se, etteikö kyseinen yksikkö olisi tuottanut voittoa, vaan se, ettei se tuottanut riittävästi voittoa.

Myös syyskuun yhdennentoista ja Lontoon ja Madridin terroristi-isjujen heijastuksia saamme tuntea repuissamme joka kerta kun haluaisimme lentää, mutta ei globalisaation vaikutuksia ulkomailta tarvitse hakea: viihde, taide, tiede, ruoka, kulutustottumukset, kaikki on tuotu tai vähintään saanut inspiraationsa Itä-Uudenmaan ulkopuolelta.

Mitä siis jää meille itä-uusmaalaisille? Inspiroimmeko me lapinjärveläiset, viemmekö ideoita, aatteita ja trendejä, aiheutammeko perhosensiivillämme hirmumyrskyjä Japanissa? Epäilemättä kyllä.

kuntavaalit_glob_vaaka_pitka

Joka ikisellä tekemisillämme ja tekemättä jättämisillmme on vaikutusta ympäristöömme ja koko maailmaan. Jokainen sana, teko ja ajatus on merkityksellinen, eikä jää ilman seurauksia.

Kaaosteorian mukaan perhosen siiven lyönti voi aiheuttaa hirmumyrskyn toisella puolella maapalloa. Niin myös ystävällinen hymy naapurille Heikinkylän raitilla voi aiheuttaa hyvänolontunteen ja hyvän tekemisen lumipalloefektin, joka parin kuukauden päästä estää Intian ja Pakistanin välisen ydinsodan. Ja yksi vihainen katse liikenteessä…

Näin teoriassa. Käytännössä emme tietenkään voi kontrolloida tekemisiemme seurauksia, ja toisinaan hyvää tarkoittavilla teoilla onkin täysin päinvastaiset vaikutukset. Tällainen pelko estää valitettavan monta hyvää tekoa: entä jos hyväntekeväisyyteen mahdollisesti antamani rahat menevätkin byrokratiaan? Entä jos luomutuotanto ei sittenkään ole hyväksi ihmiskunnalle? Entä jos Reilun Kaupan kahvi ei olekkaan reilua?

Asiaa pitää tutkia ja hyväntekeväisyyttä pitää kehittää. Mutta tärkeintä olisi, että mahdollisimman moni meistä pyrkisi hyvään. Se, että joku yksittäinen hyväntahtoisuuden ele menee hukkaan on pientä sen katastrofin rinnalla, että niin moni jättää yrittämättä.

Suomi on maailman 16. rikkain valtio ja ekologinen jalanjälkemme on maailman 3. suurin. Meillä on varaa ja velvollisuus toimia paljon nykyistä aktiivisemmin ympäristönsuojelun ja globaalin oikeudenmukaisuuden edistämiseksi.

Alussa esittämäni vaihtoehdot eivät ole toisiaan poissulkevia. Luonnosta huolehtiminen on myös Suomen valtion edun ajamista. Ydinaseiden, pandemioiden, ilmastonmuutoksen, merten saastumisen, pakolaismassojen ja terrorismin aikana maailman köyhien hyvinvointi vaikuttaa mitä suurimmassa määrin lapinjärveläisten elämään, ja lapinjärveläisten elämä vaikuttaa mitä suurimmassa määrin maailman köyhien elämään.

Poissulkevia tai ei, intressiristiriitoja esittämieni tavoitteiden välillä toisinaan ilmaantuu. Vastaukseni siinä tapauksesa on, niin suureelliselta kuin se Lapinjärven valtuustoa silmällä pitäen näyttääkin, että ajan ja tulen vastaisuudessakin aina ajamaan koko maapallon etua. Kultaista sääntöä ja Immanuel Kanttia mukaellen: jokaisen yksilön tulisi toimia aina siten kuin toivoisi koko maailman kaikkien ihmisten toimivan.

Kuka on Kiinan presidentti?

Kuka on Kiinan presidentti?

Tässä mainio luennonalku ruotsalaiselta kirjailija Fredrik Häréniltä. Mikäli ruotsisi on ruosteessa, tässä lyhennelmä: Aluksi Härén kerto kysyneensä Lundin yliopiston taloustieteen opiskelijoilta, voisivatko he kertoa yhdenkin syyn, miksi kansainvälinen suuryritys – kuten amerikkalainen Volvo – työllistäisi heidät, eikä srilankalaisia opiskelijoita. Srilankalaisilla opiskelijoilla on käytössään samat tietokoneet