Tag: Aseistakieltäytyminen

Suomen kutsuntalakko 1902-04

Suomen kutsuntalakko 1902-04

Kansalaistottelemattomuutta monella taholla Vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, joka syntymästään vuodesta 1878 asti oli ollut Venäjän keisarin alisteisuudesta toimiva kansallinen sotaväki, määrättiin sulautettavaksi venäläisiin joukko-osastoihin. Lakimuutos mahdollisti venäläisten upseerien pääsyn armeijan virkoihin Suomessa ja suomalaisten asevelvollisten lähettämisen suorittamaan palvelustaan ja mahdollisesti jopa teistelemaan myös 

Kaj Raninen

Kaj Raninen

Alla olevasta linkistä pääsee kuuntelemaan torstaina 7.5.2015 taltioitua Kertomuksia Rohkeudesta -ohjelmaa, jossa Timo Virtalan vieraana on Aseistakieltäytyjäliiton (AKL) järjestösihteeri Kaj Raninen. Keskustelunaiheena muun muassa AKL:n aiemmin tällä viikolla avaama eroa-armeijasta.fi -sivusto. Miksi tällainen sivusto on perustettu ja minkälaisen reaktion se on herättänyt? Mitä mieltä Raninen 

Asevelvollisuuskeskustelu Ylen Kioski -ohjelmassa

Asevelvollisuuskeskustelu Ylen Kioski -ohjelmassa

Tästä pääsee seuraamaan Yle TV2:ssa viime keskiviikkona esitettyä Kioski -ohjelmaa, jossa sain kunnian olla vieraana. Aiheena oli reservikirjeet, reservistä kieltäytyminen ja eroa-armeijasta.fi -sivusto. Toisena asiantuntijana paikalle oli kutsuttu kansanedustaja, Reserviläisliiton puheenjohtaja Mikko Savola. Ohjelma on nähtävillä noin kuukauden ajan.

Jatkoin keskustelua samasta aiheesta heti seuraavana aamuna Kertomuksia rohkeudesta -ohjelmassa, jonne vieraakseni tuli Aseistakieltäytyjäliiton järjestösihteeri Kaj Raninen.

Taustaksi mainittakoon, että suoritin varusmiespalvelukseni vuonna 1994. Kolme vuotta sitten jättäydyin pois puolustusvoimien reservistä allekirjoittamalla hakemuksen täydennyspalvelukseen. Päädyin ratkaisuun, koska koin ja yhä koen Suomen ja muun maailman sijoittavan liikaa resursseja asevarusteluun, kun turvallisuuden parantamiseksi varatut rahat tulisi nykyistä huomattavasti suuremmassa määrin sijoittaa kansainvälisen talousjärjestelmän parantamiseen, ilmastonmuutoksen torjuntaan, kansainvälisen oikeusjärjestelmän kehittämiseen ja väkivallattomien konfliktinratkaisukeinojen edistämiseen.

Koin esimerkiksi Suomen puolustusvoimien reservin olevan kohtuuttoman suuri. Suomen sodanajan reservi oli tuolloin Euroopan 48 maan joukosta viidenneksi suurin Venäjän, Ukrainan, Turkin ja Ranskan jälkeen. Sodanajan joukot täytyy pitää modernissa aseistuksessa, ja tunsin tämän olevan yhteiskunnan resurssien tuhlausta. (Sittemmin sodanajan joukkojen suuruutta onkin pienennetty 350 000:sta sotilaasta 230 000:een.)

Toinen syy oli jo kymmenen vuotta jatkunut rauhanaktivismini. Tuntui ristiriitaiselta olla mukana armeijan reservissä, kun sekä työssä että vapaa-ajallani pyrin nostamaan esille väkivallattomia konfliktinratkaisumalleja.

Aleksandra Pekurisen haastattelu

Aleksandra Pekurisen haastattelu

Tässä jatkosodassa teloitetun oikeustaistelija Arndt Pekurisen vaimon, Aleksandra Pekurisen haastattelu. https://areena.yle.fi/audio/1-50411889 Toinen mielenkiintoinen lähde, johon törmäsin etsiessäni materiaalia huomiseen Kertomuksia rohkeudesta -radio-ohjelmaan, on Totaaliblogin perusteellinen ja selväsanainen kirjoitus Arndt Pekurinen, 29.8.1905 – 5.11.1941. Kirjoitus perustuu Erno Paasilinnan Pekuris-elämänkertaan nimeltä Rohkeus. Katso myös Erno Paasilinnan haastattelu 

Siviilipaleluslain uudistamisesta

Siviilipaleluslain uudistamisesta

Siviilipalveluskeskukselle vievä koivukuja syksyllä 2006. Sivarikeskuksen sivulle on laitettu pdf -muodossa tiivistelmä työministeriön asettaman siviilipalveluslainsäädännön uudistamistyöryhmän mietinnöstä. Kyseessä on työryhmän puheenjohtajan työministeriön ylitarkastaja Heidin Nummelan PowerPoint -esitys, jonka hän näytti siviilipalveluspaikkojen neuvottelupäivillä Vantaalla 24.11 ja Oulussa 1.12. Siviilipalvelusasioiden kiinnostavuudesta mediassa kertoo jotain se, että kyseisen