Tag Archives: Albert Einstein

Puolesta ja vastaan – Esseitä kirjoista ja aatteista, on juuri tullut painosta. Mukana on kirjoitukseni Albert Einsteinin pasifismista. Olen kirjoittanut aiheesta aiemminkin, mutta tässä kirjassa on siitä laajennettu versio. Kirja on myynnissä tämän linkin takana, hinta 20 € toimituskuluineen. Mutta lyhyesti: oliko Albert Einstein pasifisti? Vastaus riippuu pasifismin määritelmästä. Nykysuomen sanakirjan mukaan pasifismi tarkoittaa samaa kuin rauhanaate, ja rauhanaate puolestaan “Pyrkimystä sotien välttämiseen ja kansojen rauhanomaiseen kanssakäymiseen.” Sana pasifismi muodostuu latinan sanoista pax = rauha ja ficus = tekeminen. Eli pyrkikö Einstein sotien välttämiseen ja kansojen rauhanomaiseen kanssakäymiseen? Kyllä, koko […]

Suomussalmen rintamalla teloitettiin 5.11.1941 autonkuljettaja Arndt Pekurinen, jonka mielestä ihmisen ampuminen oli aina ja kaikissa olosuhteissa väärin. Ennen teloitusta hänet oli tuomittu neljä kertaa vankilaan: ensin neljäksi, sitten kuudeksi, sitten yhdeksäksi ja lopulta, talvisodan sytyttyä kahdeksi vuodeksi. Syinä vankilatuomioihin oli, ettei hän ollut suostunut suorittamaan varusmiespalveluaan eikä osallistumaan sotaan. “Olen kyllä valmis palvelemaan isänmaatani hyödyllisellä työllä,” Pekurinen kirjoitti puolustuspuheessaan kolmatta vankilatuomiota odotellessaan, “jos saan suorittaa sitä sotalaitoksesta erillään olevana siviilityönä. Olen valmis tällaista työtä suorittamaan paljon pitemmänkin ajan sotapalveluksen asemesta kuin mitä on palvelusaika sotaväessä.” Pekurisein kieltäytymisen oli ennen kaikkea […]

Albert Einstein suhtautui jo lapsena vastenmielisesti kaikkea pakkoa vastaan. Hän ei halunut sotilaaksi eikä edes leikkiä sotilasta. Kerran paraatia seuratessaan hänelle sanottiin, että myöhemmin hän saisi itsekin marssia mukana, mutta hän oli todellut vanhemmilleen: “Kun minusta aikanaan tulee iso, en halua silloin kuulua noihin ihmisparkoihin.” Kuusitoistavuotiaana Einstein luopui Wurttembergin kansalaisuudesta välttääkseen asepalveluksen suorittamisen ja protestoidakseen saksalaisen kulttuurin kasvavaa militarisaatiota. Hän eli nelisen vuotta ilman kansalaisuutta, kunnes haki Sveitsin kansalaiseksi vuonna 1899. Vuonna 1914 Einstein otti käytännön syistä Saksan kansalaisuuden takaisin. Hän piti suhdettaan valtioon liikeasiana, samaan tapaan kuin suhdettaan henkivakuutukseen. […]

Koko junamatkan ajan aurinko paistoi, järvet kimmelsivät, koivut tekivät kesää ja kanssamatkustajat kertoivat yksityisasioitaan muiden kuunnellessa uteliaina, vaitonaisina ja ilmekään värähtämättä. Perillä Joensuussa meitä odotti vaahtopäinä virtaava Pielisjoki, Ilosaaren perhostaja, luumuviinaa ja lihasoppaa tarjoillut unkarilainen ravintola Astoria sekä eloisa ja meluisa hotelli Karelia. Huonosti nukutun yön jälkeen etsiydyimme kirjastoon, jossa paikallinen rauhanryhmä juhli runonlausunnan ja seminaarin merkeissä suomalaisen rauhanliikkeen satavuotista taivalta. Seminaarin pääpuhuja oli YK-liittoa lähes kolmekymmentä vuotta johtanut Hilkka Pietilä. Hänen puheenvuoronsa käsitteli muun muassa naisten asemaa ja rauhantyötä, rauhantyön positiivisia symboleja sekä maailman rakenteellista väkivaltaa. Viimeksimainittu on väkivaltaa […]