Category Archives: Videoklipit

Tässä Arndt Pekurinen -luentonäytelmän alustus Jyväskylästä viime viikolta. Alustus käsittelee, Mahatma Gandhia lainatakseni, suurinta voimaa, mitä ihmiskunnalla on koskaan ollut käytössään, eli väkivallattomuutta. Kokonaisuudessaan kyseinen luentonäytelmä löytyy kirjoitettuna täältä, lisää YouTube -pätkiä Jyväskylän luennolta puolestaan löytyy täältä.

Huumori Kauneus Logiikka Pelottelu Viihde Yllä esitetyistä omia suosikkejani on ehdottomasti kaksi ensimmäistä eli huumori ja kauneus. Home -dokumenttielokuva löytyy kokonaisuudessaan You Tubista. Logiikka -videonkin kannattaa kahlata läpi, vaikka se onkin lähes kymmenminuuttinen yksinpuhelu. When there is no future -tyyppilillä järjettömillä sloganeilla pelottelu ei oikein sytytä ainakaan minua. Pelkäämme aina tulevaa ympäristökatastrofia, vaikka maailman nykyistä tilaa voisi hyvällä syyllä kutsua katastrofiksi. Ihminen on ennen kaikkea sopeutuja. Vaikka tilanne olisi kuin Terminaattor 2 -elokuvan alussa – kaupunki täynnä raunioita, pääkalloja ja ihmistä vastaan taistelevia koneita – uskon että jäljelle jääneet ihmiset […]

Oheisessa luennossa eilen kuollut amerikkalainen historoitsija Howard Zinn käsittelee kolmea amerikkalaisesta sotaa, joita ei ole tapana kritisoida: vapaussotaa (1775 – 1777), sisällissotaa (1861 – 1865) ja toista maailmansotaa. Puhe on selkeää, rehellistä ja uusia ajatuksia herättävää. Suosittelen lämpimästi tunnin viettämistä häntä kuunnellen.

Embedded video from CNN Video Uskon että tämä oli hyvä ratkaisu. Tämä antaa lisäpotkua ja innostusta Obamalle, hänen työntekijöilleen ja hänen kannattajilleen ympäri maailman. Obamalla on edessään erittäin vaikeita päätöksiä, tämä sitoo hänet entistä tiiviimmin rauhantekijän rooliin. Parempi tukea Obaman työtä nyt kun hänellä on valtaa. Eläkeläisten palkitseminen on kiittämistä menneestä työstä, kun taas istuvan presidentin tukeminen on kannanotto, jolla – näin toivon – on positiivinen vaikutus hänen arvovaltaansa ja sitä kautta toimintamahdollisuuksiinsa. Tämän huomionosoituksen jälkeen voimme olla entistä toiveekkaampia ydiaseistariisunnan siirtymisestä sanoista tekoihin. Varjon palkinnon päälle tuo kieltämättä se […]

Madras, Intia, vuonna 1946. Kuva skannattu Peter Ruhen kijasta Gandhi. Mohandas “Mahatma” Gandhi syntyi Intiassa, opiskeli Lontoossa, asui 21 vuotta Etelä-Afrikassa, kunnes vuonna 1914 muutti takaisin synnyinmaahansa ja nousi – ilman muodollista asemaa – yhdeksi maailmanhistorian suurimmista kansanjohtajista. Hänen taktiikkansa oli rehellisyys, avoimuus, ehdoton väkivallattomuus, valistus, vapaaehtoinen köyhyys, median taitava hallinta ja ilmiömäinen kurinalaisuus. Hän kasvoi täyteen mittaansa virheiden ja erehdysten kautta. Hän tavoitteli paitsi Intian itsenäisyyttä, myös intialaisten työläisten ihmisoikeuksia Etelä-Afrikassa, eri uskontoryhmien välistä kunnioitusta ja kastittomien aseman parantamista. Hän eli tolstoilaisen ihanteen mukaan rakennetuissa yhteisöissä, jossa keskeisiä arvoja […]

Tappavaan haimasyöpään sairastuneen professori Randy Pauschin (23.10.1960 – 25.7.2008) viimeinen luento.

Eilisen postauksen jälkeen tuli mieleen, olisiko sittenkin pitänyt kertoa kyseisen videoklipin sisällöstä edes sen verran, että se kertoo sodasta eikä siten sovellu lapsille. Entä aikuiselle? Miksi näyttää mahdollisesti ja todennäköisesti masennusta, toivottomuutta, pelkoa, pessimismiä ja inhoa herättäviä sotakuvia aikuisille? Konkreettisimmillaan jouduin tämän kysymyksen eteen saatuani syyskuussa 2004 amerikkalaissotilaalta valokuvia Irakista. Koneelleni ladattujen kuvien joukossa oli kuva kuolleesta sotilaasta, joka oli saanut luodin päähänsä ja toisesta, jonka yli oli ajettu panssarivaunulla. Matkapäiväkirjassani pohdin, onko kuvien näyttäminen oppilailleni siviilipalvelusmiehille oikein ja järkevää. Parhaimmillaan oppilaani järkyttäisivät juuri sopivasti ja heräisivät animaatio-, tietokone-, elokuva- […]

Suosittelen kirjoittamaan YouTuben hakuun “short movie”. Toisin kuin pari vuotta sitten, jolloin viimeksi kokeilin, siellä on nykyään suuri määrä korkealaatuisia lyhytelokuvia. Yksi eilen katsomistani oli ohessa oleva Ahmed Imamovic’in vuonna 1994 ohjaama 10 MINUTA, joka voitti parhaan eurooppalaisen lyhytelokuvan tittelin vuonna 2002. Myös Our Time Is Up oli loistava, kuten myös My Name Is Lisa. Taidan jättää kertomatta, mistä nämä elokuvat kertovat. Lyhytelokuvien suola kun on niiden arvoituksellisuus.

Uudelle vuosituhannelle tultaessa Rorogwela -kehtolaulua teki edelleen tunnetuksi reppumatkaaja Matt Harding. Kuvauttaessaan itseään videokameralla Vietnamissa hänen matkakumppaninsa ehdotti, että Matthan voisi tanssia. Ja Matt tanssi, omintakeiseen tapaansa, ja latasi videon kotisivulleen ystäviensä ja sukulaistensa katsottavaksi. Myöhemmin hän editoi yhteen parikymmentä tanssipätkää eri puolilta maailmaa (ensimmäinen video), ja laittoi Deep Forestin sämpläämän Rorogwela/Sweet Lulaby -biisin taustamusiikiksi. Tämä oli ennen YouTuben, Google Videon ja Viveomin läpilyöntiä, mutta sähköpostikiertokirjeiden ansiosta videosta ja hänen kotisivuistaan www.wherethehellismatt.com tuli päivä päivältä suositumpi, saavuttaen lopulta yli 20 000 päivittäisen kävijämäärän. Saamastaan huomiosta huolimatta Matt ei ollut tyytyväinen, […]

Sasi sasi ae ko taro taro amu Ko agi agi boroi tika oli oe lau Tika gwao oe lau koro inomaena I dai tabesau I tebetai nau mouri Tabe ta wane initoa te ai rofia Sasi sasi ae kwa dao mata ole Rowelae e lea kwa dao mata biru I dai tabesau I tebetai nau mouri Sasi sasi ae ko taro taro amu Ko agi agi boroi tika oli oe lau Tika gwao oe lau koro inomaena I dai tabesau I tebetai nau mouri 1. Afunakwa: Rorogwela Oliver ei ottanut […]

Tämä kaveri on saattanut juoda vähän liikaa kahvia, mutta kannattaa silti kuunnella, mitä hänellä on sanottavana. “Me olemme kusessa… koska te, ja 62 miljoonaa amerikkalaista teidän kanssanne, kuuntelette juuri nyt minua… koska alle kolme prosenttia teistä lukee kirjoja, ja koska alle 15 prosenttia teistä lukee sanomalehtiä. Koska ainoa totuus, jonka tiedätte, tulee tästä tuubista. Meillä on kokonainen menetetty sukupolvi, joka ei tiedä mitään muuta kuin sen, mikä tulee ulos tästä tuubista. Tämä tuubi on evankeliumi ja ilmestys. Tämä tuubi voi nostaa ja kaataa presidenttejä, paaveja, pääministereitä.” Hän ei puhu YouTubesta, […]

En tiedä tämän Urgeltiksi itseään kutsuvan partasuun koulutustaustasta, enkä edes hänen oikeaa nimeään, mutta YouTuben esittelysivullaan hän antaa neuvoja, jotka saavat ainakin minut vakuuttumaan hänen vilpittömyydestään: Ole kriittinen, sillä liikkeellä on paljon omaa etuaan tavoittelevia valehtelijoita. Käytä hakukoneita, ne ovat mahtavin keksintö sitten kirjapainon. Ällisty maailmankaikkeutemme kauneudesta. Rakasta kirjallisuutta ja runoutta. Yritä olla ystävällinen, maailma täynnä ystävällisyyttä on parempi paikka elää. Vilpittömyys ei tarkoita samaa kuin oikeassa oleminen, mutta on yleensä askel siihen suuntaan. Ja onhan tämä asia jo ennestään tuttu: länsimaista yhteiskuntaa vaivaa bakteerikammo. Yhä vahvemmin näyttää siltä että […]

Kaikessa yksinkertaisuudessaan: maailman paras elokuva. Inspiroiva, kaunis, järkyttävä, koskettava ja puhutteleva. Harvinainen siinä mielessä, ettei siinä ole juonta eikä puhetta. Vain kuvaa, ääntä ja musiikkia. Juonen ja puheen puuttuminen jättää katsojalle mahdollisuuksia erilaisiin tulkintoihin. Barakaan pidetään usein kannanottona länsimaisen kehityksen eli ns. modernisaation ongelmiin, mutta yhtä lailla katsoja voi pitää keskitysleirejä, sotia, saastumista ja rikkaiden ja köyhien välistä kuilua ensisijaisesti kehityksen puutteesta johtuvana ongelmana. Eri kulttuurien uskonnollisia rituaaleja kuvataan henkesalpaavasti, mutta onko kyse järjettömästä ajan, energian ja resurssien tuhlauksesta, vai onko hiljentyminen ja nöyryys suuren mysteerin edessä päin vastoin arvokkainta […]

Tapasin eilen pitkästä aikaa ystävääni Tatu Kuivalahtea. Hänen kanssaan keskustelimme siitä kuinka kaikessa pahassa on hyvää ja kaikessa hyvässä on pahaa. Mieleeni tuli tämä Charles Chaplinin puhe elokuvasta The Great Dictator. Se alkaa maailmaa syleilevällä rakkaudella, nöyryydellä ja hyväntahtoisuudella, mutta päättyy agressiiviseen toiseuden vihaan ja maailmanvalloitusuhoon. Pystytkö huomaamaan, missä kohtaa hyvä vaihtuu pahaksi?

Tässä mainio luennonalku ruotsalaiselta kirjailija Fredrik Häréniltä. Mikäli ruotsisi on ruosteessa, tässä lyhennelmä: Aluksi Härén kerto kysyneensä Lundin yliopiston taloustieteen opiskelijoilta, voisivatko he kertoa yhdenkin syyn, miksi kansainvälinen suuryritys – kuten amerikkalainen Volvo – työllistäisi heidät, eikä srilankalaisia opiskelijoita. Srilankalaisilla opiskelijoilla on käytössään samat tietokoneet kuin heillä, samat oppikirjat, sama koulutus, he hallitsevat paremmin englanninkielen ja ovat huomattavasti motivoituneempia… ja työskentelevät 18 Kruunulla (1,9 euroa) tunnissa. Opiskelijat olivat vastanneet, että yllä mainituista samankaltaisuuksista huolimatta he osaavat enemmän kuin srilankalaiset. Tästä innostuneena Fredrik Hären halusi testata Lundin opiskelijoiden yleissivistyksen kysymällä neljä […]

Persialainen runoilija Muhammad Rumi (1207 – 1273). Kuva: pd. Pyhästä sodasta gradunsa tehneen Hannu Virtasen mukaan islamia ei voi pitää varsinaisena pasifistisena uskontona, kuten esimerkiksi jainalaisuutta, buddhalaisuutta tai alkukristinuskoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös islaminuskon piiristä löytyisi myös vahvoja pasifistisia piirteitä ja toimijoita. Islamin haaroista pasifistisin lienee Ahmadialaisuus, jonka tunnuslause on “Love for All – Hatred for None.” Ahmadialaisia on ympäri maailmaa noin 18 miljoonaa. Virallisilla kotisivuillaan he korostavat uskontojenvälistä dialogia, rauhan rakentamista ja suvaitsevaisuutta. Tunnetuin muslimipasifistit on kuitenkin persialainen sufirunoilija, teologi ja juristi Jalal al-Din Muhammad Rumi 1200-luvulta. […]