Category Archives: Väkivallaton konfliktinratkaisu

Päivälleen 68 vuotta sitten ammuttiin Suomussalmen rintamalla autonkuljettaja Arndt Pekurinen, jonka mielestä ihmisen ampuminen oli aina ja kaikissa olosuhteissa väärin. Ennen teloitusta hänet oli tuomittu neljä kertaa vankilaan: ensin neljäksi, sitten kuudeksi, sitten yhdeksäksi ja lopulta kolmeksi vuodeksi. Syy vankilatuomioihin oli, ettei hän ollut suostunut suorittamaan varusmiespalveluaan eikä osallistumaan sotaan. “Olen kyllä valmis palvelemaan isänmaatani hyödyllisellä työllä…”, Pekurinen kirjoitti puolustuspuheessaan kolmatta vankilatuomiota odotellessaan, “…jos saan suorittaa sitä sotalaitoksesta erillään olevana siviilityönä. Olen valmis tällaista työtä suorittamaan paljon pitemmänkin ajan sotapalveluksen asemesta kuin mitä on palvelusaika sotaväessä.” Pekurinen syntyi Juvan suurpitäjässä […]

Martin Luther King Jr vaimonsa Coretta Scott Kingin kanssa vuonna 1964. Kuva (pd): Herman Hiller / New York World-Telegram & Sun. Vaikka Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa julistettiin jo vuonna 1776, että jokainen on syntynyt vapaaksi ja tasa-arvoiseksi, ja vaikka orjuus oli kielletty jo heti sisällissodan jälkeen 1865, silti etelävaltioissa olettiin 1950 -luvulla yhä rotuerottelun aikakautta. Tummaihoisilla ei ollut äänestysoikeutta eikä pääsyä motelleihin eikä huvipuistoihin. Heillä oli eri koulut, ravintolat, kahvilat ja vessat kuin valkoisilla. He istuivat eri paikoissa busseissa, ja tummaihoisia miehiä kutsuttiin aina pojiksi, mutta vaimoja ja äitejä ei koskaan rouviksi. […]

Poika Vesannon piirtämä kansi Kaarlo Nuorvalan Kagaali-kirjaan vuodelta 1939. Vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa Suomen armeija, joka syntymästään asti (vuodesta 1878) oli ollut Venäjän tsaarin eli Suomen suuriruhtinaan alisteisuudesta toimiva kansallinen sotaväki, määrättiin sulautettavaksi venäläisiin joukko-osastoihin. Uusi asevelvollisuuslaki oli monien suomalaisten mielestä perustuslain vastainen, joten sitä alettiin vastustamaan kansalaistottelemattomuuden keinoin. Papit kieltäytyivät lukemasta kutsuntalistoja kirkossa, lääkärit tarkastamasta miehiä ja miehet kieltäytyivät tulemasta kutsuntoihin. Vuoden 1902 kutsunnoista jäi valtakunnallisesti pois lähes puolet kutsutuista. Kutsuntalakkoja organisoi vastarintajärjestö Kagaali, joka vastusti venäläistämistoimia ja niitä toteuttanutta valtakoneistoa paitsi kutsuntalakoilla, myös jakamalla kiellettyä kirjallisuutta ja lentolehtisiä sekä […]

Madras, Intia, vuonna 1946. Kuva skannattu Peter Ruhen kijasta Gandhi. Mohandas “Mahatma” Gandhi syntyi Intiassa, opiskeli Lontoossa, asui 21 vuotta Etelä-Afrikassa, kunnes vuonna 1914 muutti takaisin synnyinmaahansa ja nousi – ilman muodollista asemaa – yhdeksi maailmanhistorian suurimmista kansanjohtajista. Hänen taktiikkansa oli rehellisyys, avoimuus, ehdoton väkivallattomuus, valistus, vapaaehtoinen köyhyys, median taitava hallinta ja ilmiömäinen kurinalaisuus. Hän kasvoi täyteen mittaansa virheiden ja erehdysten kautta. Hän tavoitteli paitsi Intian itsenäisyyttä, myös intialaisten työläisten ihmisoikeuksia Etelä-Afrikassa, eri uskontoryhmien välistä kunnioitusta ja kastittomien aseman parantamista. Hän eli tolstoilaisen ihanteen mukaan rakennetuissa yhteisöissä, jossa keskeisiä arvoja […]

Leo Tolstoi lapsenlapsensa kanssa. Kuva: pd. Väkivallaton konfliktinratkaisu -luento, osa 7. Leo Tolstoi oli venäläinen kirjailija ja yksi viime vuosisadan vaikutusvaltaisimpia pasifisteja. Hän syntyi kreiviksi, eli yltäkylläisen lapsuuden, ryyppäsi ja rällästi nuoruutensa, pelasi uhkapeliä ja haki seikkailua osallistumalla upseerina Krimin sotaan. Armeijasta erottuaan hän matkusteli Euroopassa ja paneutui kirjoittamiseen. Hän kirjoitti kymmeniä romaaneja, mm. maailmankirjallisuuden klassikoiksi jo hänen elinaikanaan nousseet Sota ja rauha ja Anna Karenina. Maailmanmainseestaan huolimatta hän masentui, koki elämänsä tarkoituksenmukaisettomaksi ja löysi lopulta lohdutusta Raamatun Vuorisaarnasta. Hän otti sen pasifistis-anarkisen viestin kirjailmellisesti ja käytti lopun elämäänsä poliittis-uskonnollis-filosofisten […]

Sören Kierkegaard pikkuserkkunsa Niels Christian Kierkegaardin piirtämänä, todennäköisesti vuodelta 1840. Kuva: pd. Väkivallaton konfliktinratkaisu, osa 6 Kierkegaard oli tanskalainen filosofi ja kirjailija, puritaanisessa kristillisessä yhteiskunnassa elänyt eksistentialisti. Hänen tunnetuin teoria on näkemys ihmisen olemassaolon kolmesta tasosta, jotka ovat esteettinen, eettinen ja uskonnollinen. Yksittäinen ihminen ei kuulu jatkuvasti vain yhteen tasoon, vaan seilaa yleensä näiden kolmen tason välillä riippuen mitä kulloinkin tekee ja millä motiiveilla toimii. Esteettisellä tasolla Kierkegaard tarkoittaa tasoa, jossa ihmiset elävät kokonaan aistiensa varassa. Tällä tasolla ihmiseltä puuttuu vastuullisuus ja hän näkee elämän pohjimmiltaan merkityksettömänä. Kierkegaardin termeillä sanottuna […]

Kuva: pd. Väkivallaton konfliktinratkaisu -luento, osa 5 Henry Thoreau oli amerikkalainen filosofi, kirjailija ja yhteiskuntakriitikko. Kansalaistottelemattomuudesta -esseessään hän esitteli kansalaistottelemattomuuden käsitteen. Kirjoituksissaan Thoreau korostaa, että ihminen on ensisijaisesti teoistaan vastuussa oleva moraalinen toimija, ja vasta toissijaisesti lakeja totteleva kansalainen. Lakeja ja säädöksiä tulee kyllä noudattaa yleensä, mutta mikäli lait ja asetukset ovat ristiriidassa yksilön moraalikäsityksen kanssa, yksilöllä on velvollisuus olla tottelematta niitä. Lapinjärven kulttuuriyhdystys, Pihtiputaan kunnanvaltuusto, Suomen eduskunta, EU:n parlamentti ja YK:n turvallisuusneuvosto – kaikki nämä ovat ihmisten luomia instituutioita, joissa inhimilliset virheet ovat mahdollisia. Meille on selvää, että natsi-Saksan […]

Kuva: pd. (Väkivallaton konfliktinratkaisu -luento, osa 4) Marcus Aureliuksen ainoa säilynyt kirja “Itselleni” on yksi parhaista itsehillintää, nöyryyttä ja toisten huomioonottamista opettava kirja. Se on toiminut inspiraationa lukijoilleen jo lähes kahden vuosituhannen ajan. Miksi ärsyynnymme, suutumme ja loukkaannumme toisten sanomisista? Eikö niiden taustalla ole yleensä tietämättömyys, sosiaalinen kömpelyys tai jopa yksinkertaisuus? Jos toinen on tietämätön tai yksinkertainen, miksi ärsyyntyä siitä? Olisiko muka mahdollista, ettei maailmassa olisi hävyttömiä ihmisiä? Ei ole. Älä siis vaadi mahdotonta, neuvoo Aurelius. Olet vain kohdannut yhden noista hävyttömistä, joita maailmassa välttämättä on. Emmehän me vihastu siitäkään, […]

Esikuvia ja esimerkkejä Yllä olevassa kuvassa on joukko vaikutusvaltaisia rauhantekijöitä ja väkivallattomien konfliktinratkaisumallien opettajia. Heidän esittelytä on hyvä lähtee liikkeelle kohti väkivallattoman konfliktinratkaisun käytännön esimerkkejä. Vasemmalta ylhäältä: intialainen itsenäisyystaistelija Mohandas “Mahatma” Gandhi, amerikkalainen babtistipappi Martin Luther King Jr, Rooman stoalainen keisari Marcus Aurelius, venäläinen kirjailija Leo Tolstoi lapsenlapsensa kanssa, burmalaisen NLD -puolueen johtaja Daw Aung San Suu Kyi, Etelä-Afrikan entinen presidentti Nelson Mandela halaamassa Etelä-Afrikan anglikaanisen kirkon arkkipiispa Desmond Tutua, italialainen pyhimys ja fransiskaanivelejskunnan perustaja Fransiskus Assisilainen 1200-luvulta, Suomen tärkein aseistakieltäytyjä Arndt Pekurinen, saksalaissyntyinen fyysikko Albert Einstein, kristinuskon perustaja Jeesus […]

Käsitteitä (jatkuu) Suomen kielen perussanakirjan mukaan pasifismi eli rauhanaate tarkoittaa siis pyrkimystä sotien välttämiseen ja kansojen rauhanomaiseen kanssakäymiseen. Lähes kaikki (1) internetistä löytyvät englanninkieliset tietosanakirjat, Encyclopedia Britannica mukaanlukien, määrittelevät sanan pasifismi yläkäsitteeksi, joka pitää sisällään useita erilaisia sodanvastaisia aatesuuntauksia. Yhtenä näistä suuntauksista nähdään absoluuttinen pasifismi, jolla tarkoitetaan kaikesta väkivallasta kieltäytymistä kaikissa olosuhteissa. MSN Encartan mukaan sen vastinpari on “releative pacifism” eli suhteellinen pasifismi, jonka kannattajat “ovat valikoivia sen suhteen, mitkä sodat ja mikä väkivalta on oikeutettua ja mikä ei.” The New Penquin Encyclopeida määrittelee kaiken pasifismin absoluuttiseksi pasifismiksi. Pasifismi on […]

Gandhi Allahabadissa vuonna 1931. PD. Uuden Suomen blogikommenteissa Mertsi Lanki tunnustautuu Gandhi-faniksi ja kysyy eilisen kirjoitukseni johdosta, miten ahimsaa voitaisiin aktiivisesti käyttää tämän päivän Suomessa. Vastasin, että keinoja ja tarvetta tähän on loputtomasti. Ensimmäinen ja tärkein olisi kohteliaisuus ja totuudessa pysyminen. Jos tavoitteena on yhteinen hyvä, päämäärän saavuttamiseksi ei tarvita liioittelua, vääristelyä eikä ympäripyöreyksiä, faktoissa pysyminen riittää. Tässä esimerkkinä otteita Gandhin Intian varakuninkaalle Lordi Irwinille 2.3.1930 kirjoittamasta kirjeestä. Vasta liitettyäni tekstin vastaukseen huomasin, että tänään on kirjeen vuosipäivä. Rakas ystävä, En voi vahingoittaa tahallisesti ketään enkä mikään mikä elää – […]

Yksi maailman kuuluisimmista väkivallattomista vastarinnoista jatkuu Kiinalaisten miehittämässä Tiibetissä. Tämä kuva on otettu Kiinan ja Tiibetin raja-alueella vuonna 2005. Alustus Kuvitelkaa lapsi, joka hyökkää kimppuunne. Sellainen neli-viisivuotias, joka täydellä raivolla juoksee teitä kohti, alkaa potkia nilkoille, ja lyö ja puree minkä ehtii. Kuinka tähän reagoisitte? Käsitykseni mukaan kukaan tervejärkinen aikuinen ihminen ei lähtisi osoittamaan fyysistä vahvemmuuttaan. Todennäköisesti yrittäisitte rauhoittaa häntä, saada hänet tulemaan järkiinsä ja selvittäisitte, mistä raivostuminen johtuu. Pyrkisitte kaikin tavoin ratkaisemaan syntyneen konfliktin väkivallattomasti. Tiedätte olevanne fyysisesti ja henkisesti vahvempia, ja moraalisesti oikeassa. Teillä ei ole mitään pelättävää. […]

Vieraillessani joulun alla etelänaapurissamme Eestissä sattui hotellin televisiosta tulemaan useita väkivallattomasta vastarinnasta kertovia dokumenttejä. Pitkin päivää, ja vielä pitkin seuraavaakin päivää Ruotsin TV8 lähetti seitsemän lyhyttä dokumenttielokuvaa jotka kertoivat Intiasta 30 – 40 -luvulla, Tanskassa toisen maailmansodan aikana, Yhdysvalloista 60 -luvulla, Chilestä ja Puolasta -80 luvulla sekä Etelä-Afrikasta ja Eestistä 90 -luvulla. Innostuin kun tajusin, kuinka yleistä tällainen toiminta on itse asiassa ollut. Mieleeni tuli heti lisää esimerkkejä: Suomessa sitä harrastettiin sortokausien aikana muun muassa kutsuntalakkojen merkeissä, Etelä-Arfikassa Mahatma Gandhin johdolla muutamia vuosia myöhemmin ajettaessa intialaisten siirtotyöläisten oikeuksia, Pohjois-Rhodesiassa, nykyisessä […]