Category Archives: Pasifismi

This article was originally published in Tampere Peace Research Institute‘s book A Flying Finn – Finnish Civil Society Actors in The Global Sphere under the title How I Became What I Am – The Role Of International NGO Experiences In Finding One’s Path. I’m a devoted pacifist, a pacifist in the original sense of the word, which means a person who works for peace, tries to reduce violence in the world and promotes ideas on how to prevent war. Most of my public talks, newspaper writings, blog articles, posts on […]

Alfred Nobel (kuva: pd). Kotimaa-lehti teki lyhyen jutun kysymyksestä, pitäisikö Nobelin tämän vuoden rauhanpalkinto luovuttaa Yhdysvaltojen tiedustelumateriaalia vuotaneille Bradley Manningille ja Edward Snowdenille. He kysyivät myös minun mielipidettäni asiaan, mutta koska palstatila jäi kovin lyhyeksi, haluan tässä hiukan tarkentaa kantaani. Norjalaisen lakimiehen ja rauhanaktivisti Fredrik S. Heffermehlin kirjoittan kirjan “Nobelin rauhanpalkinto – Mitä Nobel todella tahtoi” mukaan Alfred Nobel ilmaisi tahtonsa palkintojen ehdosta seuraavasti: Koko jäljelle jääneen, rahaksi muutettavan omaisuuteni kanssa on meneteltävä seuraavasti: pääoma, jonka testamentin toimeenpanijat sijoittavat turvallisiin kohteisiin, muodostaa rahaston, jonka korot vuosittain jaetaan palkintojen muodossa niille, […]

Rypälepommikirjoitukseni herätti laajahkoa keskustelua Uuden Suomen kunnallisvaaliblogissa. Kaikki seitsemän kommentoijaa olivat ehdotustani vastaan. Keskustelu oli mielestäni antoisa ja inspiroiva, joten liitän sen tähän linkkien, kuvien ja kaaviokuvian kera. Kuvat olen ottanut Venäjän Irkutskissa (yllä), Syuduankassa (2. kuva), Kazanissa (3. kuva tässä ja edellisen kirjoituksen kuva) ja Tomskissa (4. kuva) vuonna 2005. Samalla tullee vastaus myös tässä blogissa kommentoineelle Vänrikille, jota epäilisin isäkseni, ellei hänen ip-osoitteensa veisi Amsterdamiin. Joten ilmeisesti teitä on ainakin kaksi, vuonna 47 syntyneitä vänrikkejä, jotka luette sekä Suomen Kuvalehteä että Eksyneen turistin blogia. Tai sitten ip-osoitteisiin ei […]

(Kirjoitus on julkaistu Pax-lehden kesänumerossa) Maanantaina Rauhanasemalla puitiin Sudanin tilannetta Kuel Jok’in johdolla. Kuva: H.J. Kirjassaan Letters from Burma Aung San Suu Kyi kertoo burmalaisesta teatteriryhmästä, joka käsikirjoitti sotilasjunttaa arvostelevan näytelmän, harjoitteli, mainosti, järjesti teatteri-illan ja lopulta esitti näytelmänsä. Seuraavana päivänä heidät vangittiin, aivan kuten he olivat odottaneetkin. Suomesta tällaista aatteen paloa on vaikea löytää. Päivänpoliittiset haasteemme ovat liian pieniä ja abstrakteja, että niistä jaksettaisiin toden teolla innostua. Veroäyrit, kuntafuusiot ja valtionosuuksien indeksikorotukset – kukapa nyt niiden takia marttyyriksi, vangiksi tai edes nälkälakkoon viitsisi ryhtyä. Rauhanliikkeellä on tarjottavana suurempia haasteita. […]

Täten julistan Suomen kristillisen rauhanliikkeen kotisivut ja blogin avatuksi osoitteessa www.kristillinenrauhanliike.fi. Yhdistyksemme tarkoituksena on ekumeenisessa hengessä herättää ja ylläpitää kristillisen uskon pohjalta nousevaa vastuuta ja toimintaa rauhan ja oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Toivon tämän työn saavan lisäpontta tästä uudesta sähköisestä äänitorvesta. Suomen kristillinen rauhanliike on perustettu vuonna 1976. Kotimaa -lehden entisen päätöimittajan, professori Jaakko Eleniuksen laatimasta historiakatsauksesta käy ilmi, että yhdistyksen perustajien joukossa oli niin 60-luvulla villiintyneitä opiskelijoita ja vanhan polven vankilatkin istuneita rauhanaatteen veteraaneja, tinkimättömiä pasifisteja yhtä lailla kuin valansa vannoneita reservin upseereita, maallikoita ja teologeja. Kristillisen vakaumuksen lisäksi heitä yhdisti […]

Persialainen runoilija Muhammad Rumi (1207 – 1273). Kuva: pd. Pyhästä sodasta gradunsa tehneen Hannu Virtasen mukaan islamia ei voi pitää varsinaisena pasifistisena uskontona, kuten esimerkiksi jainalaisuutta, buddhalaisuutta tai alkukristinuskoa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö myös islaminuskon piiristä löytyisi myös vahvoja pasifistisia piirteitä ja toimijoita. Islamin haaroista pasifistisin lienee Ahmadialaisuus, jonka tunnuslause on “Love for All – Hatred for None.” Ahmadialaisia on ympäri maailmaa noin 18 miljoonaa. Virallisilla kotisivuillaan he korostavat uskontojenvälistä dialogia, rauhan rakentamista ja suvaitsevaisuutta. Tunnetuin muslimipasifistit on kuitenkin persialainen sufirunoilija, teologi ja juristi Jalal al-Din Muhammad Rumi 1200-luvulta. […]

Elokuun alussa järjestettävän Loviisan rauhanfoorumin ohjelma on nyt valmis. Seminaarin teemana on tänä vuonna Kriisinhallinnan ajankohtaiset näkymät. Puhetta johtaa suurlähettiläs Ilari Rantakari. Uutta on lauantaina järjestettävä suuri sivarifoorumi, josta toivemme tulevan siviilipalvelusmiesten jokavuotinen kohtauspaikka. Uutta on myös Ravintola Kappelissa järjestettävä Hiroshimanpäivän laaja tapahtuma, jossa avataan usean kuvataiteiljan taidennäyttely, keskustellaan ydinenergian tiedotuksesta sekä kuullaan musiikkiesityksiä ja nähdään performanssi. Nelipäiväinen tapahtuma huipentuu perinteiseen tapaan kynttäläkulkueeseen Laivasillalta uimarannalle. Tässä ohjelma kokonaisuudessaan: ke 1.8. klo 10 Tiedotustilaisuus sekä Gandhi-King-Ikeda -näyttelyn avajaistilaisuus Lapinjärven koulutuskeskuksen kartanossa, Latokartanontie 97. Näyttely on esillä 1.8 – 30.9 (ma-pe 10-18). […]

Suurin osa sivarikeskuksen luennoista pidetään tässä sikalasta luentosaliksi vuonna 2000 muutetussa luentosalissa, jota yhä Sikalaksi kutsutaan. Kuva: Tapio Vanhatalo, Helsingin Sanomat. Kuluneen viikon aikana leipätyöni, siviilipalvelusmiesten kouluttaminen, on ollut näkyvästi esillä ennen kaikkea Helsingin Sanomissa lauantaina 21.4.07 julkaistun laajan artikkelin ja seuraavan päivän pääkirjoituksen ansiosta. Itsekin pääsin paistattelemaan valtakunnan ykkösmedian nettiversion etusivulla kokonaiset puoli päivää (kuva yllä). Kampaamattomien ja pesemättömien hiusteni lisäksi mediamylläkässä jäi harmittamaan se, että lista kehuista oli huomattavasti haukkuja lyhyempi. “Lapinjärven koulutuskeskuksen Vokt-koulutusjakso on hyvä esimerkki oikeansuuntaisesta toimintamallista,” kehutaan pääkirjoituksessa vastuullani olevaa Vokt-projektia. “Niiden [yhteiskunnallisten luentojen] sisältö […]

Alex Fems, Daniel Bruhl ja Guillaume Canet elokuvassa Päivä ilman sotaa. Kuvalähde. Lyhyen ajan sisällä olen nähnyt kaksi hyvää pasifistista elokuvaa. Toissaviikolla näin Roman Polanskin Pianistin (The Pianist) vuodelta 2002, ja eilen Christian Carionin vuonna 2005 valmistuneen Päivä ilman sotaa (Joyeux Noel). Kumpikin perustuu tositapahtumiin. Päivä ilman sotaa -elokuva kertoo ensimmäisen maailmansodan ensimmäisen joulun spontaanista tulitauosta saksalaisten ja heitä vastaan sotivien ranskalaisten ja skottien välillä. Elokuvan mukaan juoksuhaudoissa lauletut joululaulut ja saksalaisten esille nostamat joulukuuset saivat aikaan luottamuksen ilmapiirin, jonka ansiosta eri puolilla taistelleet sotilaat uskaltautuivat ei -kenenkään maalle toivottamaan […]

Sen johdosta, että minut on kutsuttu sotapalvelukseen, saan täten kutsuntatoimistolle ilmoittaa järkkymättömän päätökseni olla missään nimessä astumatta minkäänlaiseen sotapalvelukseen. Seuraavista syistä en voi katsoa tätä kutsuntaani itselleni pakolliseksi: 1) Sotapalvelus tulee vaatimaan minulta valan. Mutta kaikkinainen vannominen on mitä jyrkimmässä ristiriidassa omantuntoni kanssa, koska vala sisältää erinäisten menettelyjen lupaamisen tulevaisuudessa, kun taas omatunto käskee pysymään vapaana, jotta voisin täyttää Jumalalan tahdon. 2) Sotapalveluksessa minulta tullaan vaatimaan, että annan kunnioitukseni ihmisille heidän sotilasarvonsa mukaan. Mutta tämäkin on ristiriidassa omantuntoni kanssa, jonka mukaan minun tulee pitää kaikkia ihmisiä tasa-arvoisina veljinäni, ja ainoa, […]

Näin taitava oli norjalainen Vokt-sivari Jonas Sloveniassa vuonna 2003. Siviilipalvelusmiesten koulutusjakson uudistamistyöryhmän kokous oli alkuviikosta sivarikeskuksella. Vaikken työryhmään kuulukaan, sain poikkeuksellisesti olla kollegoineni mukana. Ilmapiiri oli hyvä ja asiallinen. Tosin tämä on sanottava varauksella, sillä itse koulutusjakson uudistamisesta ei juurikaan vielä puhuttu, ja kaikki eivät olleet paikalla. Käytännössä kyse oli sivarikeskuksen käytäntöihin ja nykyiseen koulutusjaksoon tutustumisesta. Läsnä oli edustajat työministeriöstä, pääesikunnasta, Aseistakieltäytyjäliitosta, sisäministeriöstä, Suomen pelastusalan keskusjärjestöstä ja tietenkin sivarikeskukselta. Poissa oli kahden ministeriön ja WWF:n edustajat. Lähtökohta koulutusjakson uudistamiselle on, että aseistakieltäytymisoikeutta ollaan laajentamassa – jos tuleva eduskunta suo – […]

Ei niin kauhean vakavamielistä urheilua Aamulehdessä viime sunnuntain kulttuurisivuilla arvosteltiin ruotsalaisen syöpätutkijan ja professorin Stefan Einhornin kirja, jonka mukaan kiltteys on voimavara, josta hyödymme itsekin ja samalla saamme paremman maailman. Kirjoittajan mukaan kyynerpäätaktiikalla ihminen ei saavuta elämässään mitään todella tavoittelemisen arvoista. Samaisen lehden urheilusivulla nostetaan epäurheilijamainen tappeluun haastaja sankariksi. ”Anttila pudotti hanskat ja käänsi kamppailun,” otsikoidaan juttu. Kuvatekstin mukaan tappelupukari – eikä suinkaan ratkaisevan maalin tehnyt – ”näytti itärajan joukkueelle kuka määrää Hakametsässä.” Kun samassa lehdessä oli myös juttu Italian kuolonuhrin vaatineista jalkapallomellakoista, mieleen tulee George Orwellin toteamus, jonka mukaan […]

Kuvia Intian pääkaupunki Delhistä on nyt nähtävillä helmikuun 2003 matkapäiväkirjan sivuilla. Myös edellisen kirjoituksen kuva on Intiasta, mutta hiukan eri aikakaudelta. Kuvassa on Mohandas K. Gandhi, Mahatma Gandhina paremmin tunnettu juristi, istumassa mitä ilmeisimmin äitinsä kanssa. Sain kuvan haltuuni ollessani mukana järjestämässä Helsinkiin Gandhi-King-Ikeda -näyttelyä. Valitettavasti minulla ei juuri nyt ole siihen kuvatekstiä käsillä. Todennäköisimmin kuva on otettu Intian Gujarat -osavaltiossa 1890 -luvulla.

Vieraillessani joulun alla etelänaapurissamme Eestissä sattui hotellin televisiosta tulemaan useita väkivallattomasta vastarinnasta kertovia dokumenttejä. Pitkin päivää, ja vielä pitkin seuraavaakin päivää Ruotsin TV8 lähetti seitsemän lyhyttä dokumenttielokuvaa jotka kertoivat Intiasta 30 – 40 -luvulla, Tanskassa toisen maailmansodan aikana, Yhdysvalloista 60 -luvulla, Chilestä ja Puolasta -80 luvulla sekä Etelä-Afrikasta ja Eestistä 90 -luvulla. Innostuin kun tajusin, kuinka yleistä tällainen toiminta on itse asiassa ollut. Mieleeni tuli heti lisää esimerkkejä: Suomessa sitä harrastettiin sortokausien aikana muun muassa kutsuntalakkojen merkeissä, Etelä-Arfikassa Mahatma Gandhin johdolla muutamia vuosia myöhemmin ajettaessa intialaisten siirtotyöläisten oikeuksia, Pohjois-Rhodesiassa, nykyisessä […]

(Julkaistu Terho Pursiaisen kotisivun Vieraat -palstalla 6.11.2006 sekä Sivari & Totaali -lehden yleisönosastolla 3/2006) Terveisiä Turusta rakkaat rauhanystävät. Osallistuin siellä neljän siviilipalvelusmiehen kanssa yläkoululaisille järjestettyyn Relax -messutapahtumaan. Urheilupuistoon oli kokoontuneena eri opinahjoja, harrastusmahdollisuuksia, kansalaisjärjestöjä, joitakin kaupallisia tahoja, maanpuolustuskorkeakoulu sekä Lapinjärven koulutuskeskus eli valtakunnallinen siviilipalveluskeskus. Telttamme pystyyn saatuamme astelin ensi töikseni maastopukuisten kollegojeni luokse. Sivarikouluttajaksi itseni esiteltyäni upseerit innostuivat heti vakuuttelemaan rauhantahtoisuuttaan. – Samalla asiallahan tässä ollaan, sanoi yksi. – Ei olla mitään sotahulluja, lisäsi toinen. Oikeassahan he ovatkin, kukapa tässä nyt sotaa haluaisi. Ei saa yksinkertaistaa. Jos haluat rauhaa, valmistaudu […]