Category Archives: Kertomuksia rohkeudesta

Keväällä 2020 keskustelin Rauhanaseman kirjastossa Juho Matinlaurin kanssa väkivallattomuuden voimasta.

Mitä sinä tekisit, jos kaksi päivää vaalien jälkeen huomaisit kaikkien oppositioon jääneiden puolueiden avainhenkilöiden olevan vangittuja tai murhattuja? Mitä tekisit, jos seuraavien viikkojen ja kuukausien aikana ne järjestöt, joista välität, olisivat lakkautettuja? Jos kaikki media olisi hallitsevan puolueen hallussa, jos puheluitasi kuunneltaisiin, kirjeitäsi luettaisiin ja poliittinen keskustelu julkisella paikalla oli ilmiantajien takia mahdotonta? Nämä kysymykset esitti yksi harvoista Valkoinen ruusu -vastarintaliikkeen toisesta maailmansodasta hengissä selvinnyt jäsen, George Wittenstein, vieraillessaan Oregonin osavaltionyliopistossa vuonna 2009. Kun Vakoinen ruusu aloitti toimintansa kesäkuussa 1942, vaihtoehdot olivat todellakin vähissä. Wittensteinin aloittamaa listaa voisi vielä jatkaa: […]

Jouluna 1914 ensimmäinen maailmansota oli vastoin odotuksia jämähtänyt asemasodaksi. Länsirintamalla ranskalaiset, belgialaiset ja britit yhdellä puolella ja saksalaiset toisella olivat kaivautuneet juoksuhautoihinsa huutoetäisyyden päähän toisistaan. Kylmyys, nälkä ja huono hygienia vaivasivat. Tykistökeskitykset ja panssarivaunujen ajolinjat olivat tuhonneet luonnon ja tehneet alueesta kurapellon. Ei-kenenkään-maalle oli jäänyt ruumiita, joita kumpikaan osapuoli ei uskaltanut hakea pois. Sotilaiden lisäksi juoksuhaudoissa oli vettä ja rottia. Joulun lähestyessä lämpötila laski pakkasen puolelle. Näihin olosuhteisiin saksalaissotilaat saivat kotirintamalta lähetyksen, jonka tarkoituksena oli tuoda jouluiloa keskelle sodan kurjuutta: kymmeniä tuhansia joulukuusia. He koristelivat kuuset palavilla kynttilöillä, nostivat osan […]

Kansalaistottelemattomuutta monella taholla Vuoden 1901 asevelvollisuuslaissa Suomen suuriruhtinaskunnan armeija, joka syntymästään vuodesta 1878 asti oli ollut Venäjän keisarin alisteisuudesta toimiva kansallinen sotaväki, määrättiin sulautettavaksi venäläisiin joukko-osastoihin. Lakimuutos mahdollisti venäläisten upseerien pääsyn armeijan virkoihin Suomessa ja suomalaisten asevelvollisten lähettämisen suorittamaan palvelustaan ja mahdollisesti jopa teistelemaan myös valtakunnan muihin osiin. Asepalvelus piteni kolmesta vuodesta viiteen vuoteen ja upseerien ja aliupseerien oli jatkossa osattava venäjää. Asevelvollisuuslakia ei oltu hyväksytetty Suomen säätypäivillä, joten se oli suomalaisten mielestä perustuslain vastainen. Tulkinta perustui oikeustieteilijä ja senaattori Leo Mechelinin oppiin, jonka mukaan vaikka keisari olikin Venäjällä yksinvaltias, […]

”Lupaan pidättäytyä kaikesta väkivallasta ja kostosta. Lupaan antaa anteeksi niille, jotka sortavat minua tai kohtelevat minua julmasti. […] Lupaan elää yksinkertaisesti, harjoittaa hyveitä ja pysyä erossa pahasta. Lupaan noudattaa hyviä tapoja ja käytöstä ja olla ahkera. Lupaan omistaa vähintään kaksi tuntia päivässä sosiaaliseen työhön.” – Ote Khudai Khidmatgar -liikkeen valasta.* Syyskuussa 1929 kansanvalistaja, itsenäisyystaistelija, hengellinen ja poliittinen johtaja, profeetaksikin kutsuttu Khan Abdul Ghaffar Khan perusti Khudai Khadmatgar eli Jumalan palvelijat -nimisen aseettoman armeijan, josta kasvoi nopeasti maailman suurin ja kurinalaisin kansalaistottelemattomuutta harjoittava rauhanliike. ”Kaikista Gandhin ympärillä olleista erinomaisista johtajista,” kirjoittaa […]

”Kaunis ajatus, mutta faktaa on, että se voittaa jolla on isompi pyssy,” kuului ensimmäinen kommentti sosiaalisessa mediassa alettuani joitakin vuosia sitten markkinoida aseettoman rauhanturvaamisen mahdollisuuksia käsittelevää seminaaria. Vastasin hänelle listaamalla kymmeniä esimerkkejä menestyksekkäistä väkivallattomista kampanjoista eri vuosikymmeniltä ja eri puolilta maailmaa. Niissä aseeton tai heikommin aseistautunut osapuoli on saanut tahtonsa läpi, tai vähintään löytänyt heitä tyydyttävän kompromissiratkaisun. Kerroin Erica Chenowethin ja Maria Stephanin uraauurtavasta, väkivaltaisia ja väkivallattomia kampanjoita vertailevasta tutkimuksesta Why Civil Resistance Works, ja yli tuhatta väkivallatonta kampanjaa analysoivasta Global Nonviolent Action Database -sivustosta. Kyseisen somekommentoijan reaktio on tyypillinen, […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehden numerossa 1 / 2017. Kaikki Kertomuksia rohkeudesta -sarjan kirjoitukset tullaan julkaisemaan Like-kustantamon julkaisemassa samannimisessä kirjassa. Kesällä 1999 Belgradin Tasavalta-aukiolle jätettiin vanha öljytynnyri ja sen viereen baseball-maila. Öljytynnyrin kylkeen oli maalattu presidentti Slobodan Miloševićin kasvot ja teksti, että tynnyriä saa lyödä yhden dinaarin maksua vastaan. Ensimmäiset ohikulkijat vaikuttivat hämmentyneiltä. Jotkut hidastivat vauhtiaan, toiset pysähtyivät. Joku otti jopa mailan käteensä, piteli sitä hetken, mutta laski kuitenkin takaisin, ja jatkoi matkaansa. Lopulta paikalle osui nuori mies, joka tekstin luettuaan naurahti, pudotti kolikon tynnyriin, nosti mailan […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puoelsta -lehden numerossa 6-2016. Väkivallattomuuden voiman avulla on tehty vallankumouksia, itsenäistytty, puolustettu valtioita ja johdettu poliittisia yksiköitä. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin kansainvälisessä politiikassa ja arkipäiväisessä kanssakäymisessäkin. Kertomuksia rohkeudesta -kirjoitussarjassa kerrotaan historiallisten esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Tämä on sarjan kahdeksas osa. Latvian uudelleenitsenäis­tymisessä keskeistä roolia näytteli Helsinki-­86-­ryhmä, jonka kolme työläistä oli perustanut satamakaupunki Liepajassa heinäkuussa 1986. Ryhmä oli Latvian ensimmäinen avoimesti kommunismin vastainen organi­saatio ja ylipäätään ensimmäinen avoimesti organisoitu oppositio koko Neuvostoliitossa. […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehdessä 5/2016 ja tullaan julkaisemaan ensi vuonna ilmestyvässä, Liken kustantamassa Kertomuksia Rohkeudesta -kirjassa. Mikäli haluamme laittaa viime vuosisadan väkivallattomat kampanjat tärkeysjärjestykseen, vuoden 1989 vallankumoukset, eli Itä-Euroopan siirtyminen monipuoluejärjestelmään vuosina 1989-1991 ja Neuvostoliiton hajoaminen jouluna 1991, ansaitsevat ehdottomasti paikkansa listan kärkipäässä. Näinä vuosina järjestettiin ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin parlamenttivaalit paitsi kaikissa Itä-Euroopan itsenäisissä, myös Neuvostoliittoon tai Jugoslaviaan aiemmin kuuluneissa valtioissa. Gorbatšovin uudistuksilla, Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuudella, kilpavarustelulla, neuvostojärjestelmän taloudellisella ja moraalisella konkurssilla, jopa Suomen televisiolla oli kaikilla roolinsa muutoksen aikaansaamisessa. Mutta aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet […]

Suomussalmen rintamalla teloitettiin 5.11.1941 autonkuljettaja Arndt Pekurinen, jonka mielestä ihmisen ampuminen oli aina ja kaikissa olosuhteissa väärin. Ennen teloitusta hänet oli tuomittu neljä kertaa vankilaan: ensin neljäksi, sitten kuudeksi, sitten yhdeksäksi ja lopulta, talvisodan sytyttyä kahdeksi vuodeksi. Syinä vankilatuomioihin oli, ettei hän ollut suostunut suorittamaan varusmiespalveluaan eikä osallistumaan sotaan. “Olen kyllä valmis palvelemaan isänmaatani hyödyllisellä työllä,” Pekurinen kirjoitti puolustuspuheessaan kolmatta vankilatuomiota odotellessaan, “jos saan suorittaa sitä sotalaitoksesta erillään olevana siviilityönä. Olen valmis tällaista työtä suorittamaan paljon pitemmänkin ajan sotapalveluksen asemesta kuin mitä on palvelusaika sotaväessä.” Pekurisein kieltäytymisen oli ennen kaikkea […]

Tämä kirjoitus on julkaistu ensimmäisenä Rauhan Puolesta -lehdessä 1-2016. Väkivallattomuuden voiman avulla on tehty vallankumouksia, saavutettu itsenäistymisiä, puolustettu valtioita ja johdettu niin pieniä kuin suuriakin poliittisia yksiköitä. Sitä on käytetty menestyksekkäästi kansalaisaktivismissa, rauhanturvaamisessa ja oikeudenkäynneissä, ja sen avulla on löydetty ratkaisuja ristiriitatilanteisiin niin kansainvälisessä politiikassa kuin arkipäiväisissä kanssakäymisessäkin. Kertomuksia rohkeudesta -kirjoitussarjassa kerrotaan historiallisten esimerkkien avulla, mistä väkivallattomuudessa on kysymys. Tämä on sarjan kolmas osa. Vaikka Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa julistettiin jo vuonna 1776, että jokaisella ihmisellä on luovuttamaton oikeus elämään, vapauteen ja onnen tavoitteluun, ja vaikka orjuus oli kielletty jo heti sisällissodan […]

Alla kuunneltavissa olevassa Radio Ravun Kertomuksia rohkeudesta -lähetyksessä Timo Virtalan vieraana Icahd Finland‘in puheenjohtaja Bruno Jäntti. Keskustelunaiheina mm. – Koska ja miksi Jäntti kiinnostui Israel / Palestiina -konfliktista? – Millainen järjestö on Icahd‬ Finland? – Tulisiko Israelia boikotoida? – Millaista rauhantyötä tekee Combatants for Peace? – Mikä on turismin rooli kyseisessä konfliktissa, entä median? Aktiivista ja rakentavaa rohkeutta on Jäntin mukaan edustaneet ennen kaikkea Wikileaksin perustaja Julian Assange sekä amerikkalainen vuonna 2003 Gazassa Israelin armeijan puskutraktorin alle kuollut rauhanaktivisti Rachel Corrie.

Suomen Rauhanliiton kunniapuheenjohtaja, Suomen Sadankomitean perustajajäsen Kalevi Suomela on tulevan torstain Kertomuksia rohkeudesta -podcastin vieraana. Mitä ajatuksia Ukrainan sota hänessä herättää, mitä neuvoja hän antaisi asiaan liittyen Suomen ja EU:n poliittiselle johdolle? Mitä mieltä hän on Steven Pinkerin tutkimuksesta, jonka mukaan sodat ja väkivalta ovat vähentyneet hurjassa tahdissa, tarkasteli asiaa sitten vuosikymmenten, vuosisatojen, tai vuosituhanten perspektiivillä? Pitääkö tämä paikkansa, ja ketä saamme tästä kiittää? Miten rauhanliike, kansainvälinen oikeus ja kansainväliset järjestöt ovat kehittyneet sitten Sarajevon laukausten 1914? Antaako historia ja nykytilanne aihetta optimismiin vai pessimismiin? Entä kuka on Suomelan sankari? […]

Kertomuksia rohkeudesta -podcastilla on nyt omat Facebook-sivunsa, tervetuloa tutustumaan & tykkäämään, ja kutsuttehan mukaan myös ystäviänne! Huomiseen lähetykseen vieraaksi saapuu kansanedustaja ja vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto. Kun puhutaan rohkeista teoista ja rohkeista yksilöistä, kuka on Alanko-Kahiluodon esikuva, kenet hän nostaisi valokeilaan ja miksi? Mihin pyrkii eduskunnan Attac-verkosto, jonka puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana Alanko-Kahiluoto on toiminut? Miten rahoitusmarkkinavero etenee EU:ssa? Mm. näistä kysymyksistä keskustellaan huomenna, haastattelijana Loviisan Rauhanfoorumin pääsihteeri ja Uudenmaan vihreiden eduskuntavaaliehdokas Timo Virtala. Ohjelma on kuultavissa to klo 9-10 suorana lähetyksenä pk-seudulla Radio Rapu -kanavan uudella taajuudella 92,2 MHz, […]

Huomisaamun Kertomuksia rohkeudesta -radio-ohjelmaan vieraakseni saapuu rakentavan vuorovaikutuksen kouluttaja Hanna Savanna. Mitä on rakentava vuorovaikutus (Nonviolent Communication, NVC)? Onko kyseessä kommunikointitapa vai jotain enemmän? Missä sitä voi käyttää, miten sitä käytetään ja mitä hyötyä siitä on? Hanna Savanna on NVC-prosessin kehittäjä Marshall Rosenbergin oppilas. Savanna on antanut NVC-koulutusta ja sovitteluapua eri puolilla Suomea vuodesta 1999 lähtien. “Nonviolent Communication on minulle paljon enemmän kuin vuorovaikutustaito tai työkalu. Siitä on tullut elämäntapani. Se tukee minua itseni ja muiden ymmärtämisessä, lasteni kasvattamisessa sekä koko maailman jäsentämisessä.”

Eilen postasin ja puhuin radiossa elämän tarkoituksesta, tässä lisää: Rakkaus – Rakkaus on kummallisen lavea käsite, vähintäänkin olisi hyvä erotella toisistaan agape eli pyyteetön rakkaus ja eros eli romanttinen rakkaus. – Ystäväni Said kritisoi länsimaiden rakkausavioliittoa, koska hänen mielestään suhtaudumme rakkauteen kuin johonkin ulkopuolelta tulevaan mystiseen voimaan, jonka tulemisille ja menemisille emme voi mitään (meillä pudotaan rakkauteen, fall in love). Hän korosti että rakastaminen on verbi, kyse on aktiivisesta toiminnasta, teoista toisen hyvinvoinnin puolesta. Onnellisuus – On hyvä pohtia onnellisuuden ja hyvänolontunteen eroa. Onnellisuus on jotain pitempiaikaista, pysyvämpää, hyvin lähellä […]

Käsittämättömän nopeasti kuluu tuo radioaika. Kolmessa vartissa ei ehdi kuin raapaista pintaa. Tässä alla aamun radio-ohjelma tiivistettynä ja linkeillä varustettuna. Alustus – Osallistuessani aikoinaan arvohuutokauppaan päädyin ostamaan onnellisuuden. Katsoin tehneeni paremmat kaupat kuin vapauden ja terveyden ostaneet. – Siviilipalveluskeskuksella vastaavissa ryhmätyöissä tärkeimmiksi teemoiksi nousevat yleensä rakkaus, elämä, onnellisuus, vapaus ja terveys. – Myös nämä kaksi kysymystä ovat inspiroivia: 1) Mitä tekisit, jos raha ei olisi ongelma? 2) Mitä tekisit, jos sinulla olisi vain vuosi elinaikaa? Miten eläisit, mitä muuttaisit? Mitä sinä haluat elämältä? Vapaus – Erich Fromm: olemme vapaampia kuin […]