Kenen vastuulla on muutos?

Kauppalehden tämänpäiväisessä, jokseenkin provosoivassa kolumnissa “Ilmastovouhotus on iso vitsi” ei kiistetä itse ongelman olemassaoloa, vaan tyydytään naureskelemaan sen ratkaisuehdotuksille. Heitetään pyyhe kehään, ikään kuin mitään ei olisi enää tehtävissä. Maaima tuhoutuu joka tapauksessa, tehtiin me mitä tahansa.

Kirjoituksen mukaan “Mikään ei voi pelastaa ilmastoa, elleivät miljardit ihmiset Aasiassa muuta radikaalisti käytöstään.”

Olen tästä täsmälleen samaa mieltä. Juuri näinhän se on. Ja tämän johdosta tuhannen taalan kysymys kuuluu, miten saamme miljardit ihmiset Aasiassa muuttamaan radikaalisti käytöstään.

Kolumni antaa ymmärtää, että se on mahdotonta. Tämä siitä huolimatta, että kolumnisti lähestulokoon kirjoittaa myös ratkaisun tuohon mahdottomana pitämäänsä tehtävään. Kolumnin mukaan “Pohjoismaissa ihmiset välttelevät lihansyöntiä, kierrättävät jätteensä ja ajavat hybridiautolla.” Kirjoittajan mielestä tämä on urheaa, mutta ei vähimmässäkään määrin ratkaise ongelmaa. Tekee vain elämästä vaikeaa.

Ensimmäisenä mieleeni tuleva kysymys on, tekeekö se todella elämästä vaikeaa? Onko kolumnin kirjoittanut Antti Lehmusvirta kokeillut?

Mutta tätä huomattavasti tärkeämpi kysymys on, eikö juuri tässä olisi se ratkaisu ongelmistamme suurimpaan: että miljardit ihmiset Aasiassa välttelisivät lihansyöntiä, kierrättäisivät jätteensä ja ajaisivat hybridautolla?

Mikäli tällaisen muutoksen saavuttaminen kuulostaa epärealistiselta, miten olisi tämä: että miljardit ihmiset maailmassa välttelisivät lihansyöntiä, kierrättäisivät jätteensä ja ajaisivat hybridautolla? Ja jos ja kun juuri tämä on se ratkaisu, kuka kumma tällaisen elämäntapamuutoksen aloittaisi, ellemme me?

Yläkuva: Katunäkymä Astanasta, Kazakstanista syksyllä 2016.

Moottoriurheilu sähköiseksi!


Suomalainen Sähköautot Nyt! -hanke on yksi sähköautojen kehittämisen edelläkävijöistä.

Moottoriurheilun olemassaoloa on puolusteltu sillä, että se auttaa autoteollisuutta kehittämään entistä kestävämpiä ja parempia tuotteita. Muistan joskus lukeneeni moottoriurheilun sisäpiiriläisenkin epäilleen tätä väitettä, sillä esimerkiksi Formula 1:ssä käytetty tekniikka on edennyt liian kauaksi arkiautoilusta. Taloussanomien sähköautojen kehitystä käsitellyt juttu antoi idean, ja tuskin olen ensimmäinen joka sen esittää: kielletään moottoriurheilulta polttomoottorit ja katsotaan, millaisella vauhdilla sähköautotekniilla lähtee kehittymään, kun sen edelläkävijänä toimii moottoriurheiluviihde.

Lisää aiheesta:
Taloussanomat: Kohta autosi kulkee tuulivoimalla
Yle: Moottoriurheilun ja ilmastonmuutoksen yhteys ei urheilutoimituksia juuri kiinnosta

Ihminen ja ilmasto

xlg_camel_doctors_470px.jpg

Toisinaan tieteelliset tosiasiat uppoavat ihmisiin ja mediaan kovin hitaasti. Tätä tosiasiaa esilletuodakseen Al Goren tähdittämässä dokumentissä Epämiellyttävä totuus viitattiin Naomi Oreskesin tutkimukseen, jossa tutkittavana olleista 928 tieteellisestä artikkelista yksikään ei kyseenalaistanut ihmisen vaikutusta ilmaston lämpenemiseen.

Oreskesin tutkimusta on sittemmin kritisoitu muun muassa entisessä yliopistossani, mutta yksityiskohtien viilaaminen ei muuta itse pääasiaa: tiedemiesten yksimielisyys asiasta on mediaan verrattuna täysin omaa luokkaansa. Varsinkin Yhdysvaltalainen media pyrkii yhä antamaan “myös toiselle osapuolelle äänen kuuluviin.” Ikuisuuksiin tätä leikkiä ei kuitenkaan voi leikkiä. Jossain vaiheessa on vain myönnettävä, että maapallo on pyöreä, ja että tupakka aiheuttaa keuhkosyöpää.

YK:n alaisen Hallitustenvälisen ilmastopaneeli ICPP:n tämänvuotisen raportin tiivistelmä on karua luettavaa. Raporttin laatineet yli 2 000 tiedemiestä ja asiantuntijaa julistavat ensinnäkin “ilman epäilyksen sijaa”, että ilmasto on todella lämpenemässä, merenpinnat nousemassa ja jäätiköt ja mannerjäät sulamassa aikaisempaa nopeammin. Ajalta, jolta lämpötilamittauksia on saatavilla, 15 lämpimintä vuotta on kaikki eletty viimeisten 20 vuoden aikana.

Tutkijat ovat nyt vakuuttuneita, että ne keskimääräiset nettovaikutukset, joita ilmastoon on kohdistunut vuodesta 1750 lähtien ihmisen toiminnan vuoksi, ovat olleet luonteeltaan lämpötilaa nostavia. Lämpeneminen johtuu ensisijaisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä, maataloudesta ja maankäytön muutoksista aiheutuvista kasvihuonekaasujen päästöistä.

Kasvihuonekaasujen tämänhetkiset pitoisuudet ylittävät selvästi kaikki arvot viimeisten 650 000 vuoden ajalta.

Alueelliset ilmastot ovat muuttumassa: on havaittu monia pitkän aikavälin muutoksia esim. arktisissa lämpötiloissa ja jääpeitteessä, sademäärissä, merten suolaisuudessa ja tuulioloissa.

Monet sään ääri-ilmiöt ovat muuttuneet: helleaallot, kuivuusjaksot ja rankkasateet ovat yleistyneet ja trooppiset myrskyt voimistuneet.

Raportin mukaan Jäämeri tulee tällä menolla olemaan sula vuonna 2050. Viime viikon tiistaina julkaistussa ilmastohistoriallisessa tutkimuksessa Jäämeren sulamisnopeus arvioitiin kolme kertaa nopeammaksi. Tämä tarkoittaisi Jäämeren olevan sulan vuoden lämpimämpänä aikana jo vuonna 2020.

Epämiellyttävä totuus

Loviisan vihreät järjestävät Epäimiellyttävä totuus -elokuvan ilmaisnäytöksen lauantaina 17.2. klo 15.00 Kino Marilynissä Loviisassa. Elokuvan jälkeen aiheesta keskutelevat mm. kansanedustajaehdokkaat Janne Länsipuro (vihr), Kaisa Leka (vihr), Eeva Kauppinen (dem) sekä Thomas Rosenberg (rkp).

Elokuva on ilmastonmuutosaiheinen ja sen on tehnyt Yhdysvaltain entinen varapresidentti Al Gore. Lue J-P Jokisen elokuva-arvostelu Film-O-Holik -sivustolta.

Out of Gas

New York Taxi & Pedestrians

(Ote matkapäiväkirjasta USA: 2006/08)

Matkalukemiseksi kahdentoista tunnin automatkalle Länsi-Virginian Charlestonista Yhdysvaltojen pienimmän osavaltion Rhode Islandin Point Judithiin nappasin David Goodsteinin kirjan Out of Gas – The End of the Age of Oil.

Goodstein ei juurikaan peräänkuuluta vähemmän luonnonvaroja kuluttavaan elämäntyyliin siirtymistä tai edes tuhlauksesta luopumista, vaan hänen missionsa tuntuu olevan nykyisenkaltaisen länsimaisen elämäntyylin säilyttäminen.

Fossiilisilla polttoaineilla se ei niiden uusiutumattomuuden takia onnistu. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että Goodstein näkee edessä olevan kaksi synkkää vaihtoehtoa: öljyn kysyntä kasvaa, koska aasialaiset rikastuvat ja alkavat kuluttaa kuin länsimaiset. Tai sitten öljyn kysyntä kasvaa, koska aasialaisten määrä moninkertaistuu. Synkyys on perusteltua, sillä tilastojen valossa väestöräjähdystä kun ei tunnu pysäyttävän mikään muu kuin rikastuminen.

Goodstein huomauttaa, että ongelmat eivät suinkaan ala siinä vaiheessa kun öljystä on pumpattu viimeinen pisara, vaan kun öljystä on porattu puolet, sillä silloin hupeneva tuotanto ja heikkenevä laatu kohtaa kasvavan kysynnän. Tämä Hubbertin tuotantohuipuksi nimetty käänne tulee aiheuttamaan käsistä karkaavan hinnannousun.

Korvaavan energialähteen kehittäminen, tuotanto ja jakelu vaativat niin suuria investointeja, että Goodstein ei usko, että markkinoille ehtisi tulla “automaattisesti” korvaavia energiamuotoja.

Goodstein väittää, että tällä hetkellä OPEC -maat pitävät öljyn hintaa keinotekoisesti alhaalla ollakseen häiritsemättä alituisesti kasvavaa kysyntää ja estääkseen investointeja vaihtoehtoisiin energianlähteisiin. Yhdysvaltojen johto jakaa tämän tavoitteen, sillä he pelkäävät äänestäjien rankaisevan heitä korkeasta öljyn hinnasta.

Goodstein näkee ydin- ja aurinkovoimassa valtavia potentiaaleja, ja akkuteknologiaan yhdistettynä näillä energianlähteillä voi ratkaista myös liikenteen energiatarpeet.

Suuria teknisiä ongelmia on kieltämättä yhä ratkaisematta, mutta keskeisimmät tieteelliset periaatteet on jo ymmärretty. Teknisten ongelmien ratkaisemisessa ihmiskunta on aina ollut hyvä.

Yhdeksänkymmentä prosenttia orgaanisista kemikaaleista joita käytämme – lääkkeistä, maatalouskemikaaleista, muoveista – on tehty öljystä. Goodstein huomauttaa, että öljylle on parempaakin käyttöä kuin sen polttaminen savuna ilmaan.

Näin luin ja matkustin maassa, jossa bensa on halvempaa kuin Coca-Cola ja jossa päästetään ilmaan 25% maailman kasvihuonekaasuista. Mutta jotain hyvääkin: tällä kertaa matkustimme hybrid -autolla, jossa on polttomoottorin lisäksi hitaaseen ajoon käytettävä sähkömoottori, joka latautuu jarrutuksesta ja tyhjäkäynnistä saadulla energialla. Tavallisissa autoissahan esimerkiksi jarrutusenergia tuhlaantuu lämmöksi muuttumalla. Helsingin sanomien mukaan tällaiset autot säästävät 30 – 50 % polttoaineesta tavallisiin autoihin verrattuna.

032647.jpg

David Goodstein
Outo of Gas – The End of the Age of Oil
February 2005
paperback
ISBN 0-393-32647-0