Category Archives: Historia

1.7.2020

Historian muistamisesta

Tässä kommenttini kansanedustaja Sari Essayahin kolumniin Maaseudun Tulevaisuudessa 29.6.2020: Arvoisa kansanedustaja. Kirjoituksenne lopussa toivotte Eino Leinoa siteeraten, että ihmiset ymmärtäisivät toisiaan paremmin. Yhdyn tähän toiveeseen ja ennen kritiikkiä totean ymmärtäväni kirjoituksenne ydinsanoman ja yhtyväni siihen: historiaa ei pidä unohtaa eikä sensuroida, vaan siihen on syytä tutustua, ja sitä on tärkeä oppia ymmärtämään. Mutta tähän sanomaan päästäksenne sorrutte asiavirheisiin, jotka eivät millään muotoa edistä toistemme ymmärtämistä, vaan päin vastoin etäännyttävät ihmisiä keinotekoisesti toisistaan. Kirjoitatte esimerkiksi että “Joidenkin mielestä loukkaamattomuuden nimissä kaikista sukupuolittuneista sanoista kuten tyttö, poika, mies, nainen, äiti ja isä […]
10.2.2015

Joulu 1914 juoksuhaudoissa

Tulevan torstain Kertomuksia rohkeudesta -radio-ohjelmassa aikomukseni on puhua mm. vuoden 1914 joulurauhasta, Arndt Pekurisesta ja Nonviolent Communication -järjestöstä. Tässä yhdysvaltalaisen balladisti John McCutcheonin erinomainen tulkinta joulun 1914 tapahtumista brittien ja saksalaisten taistelukentillä Ranskasta. Kappale on McCutcheonin sanoittama ja säveltämä ja nimeltään Christmas in the Trenches, joulu juoksuhaudoissa. Ollessaan kiertueella Tanskassa McCutcheon tapasi saksalaissotilaita, jotka olivat olleet mukana kokemassa balladin tapahtumia.
11.11.2012

Aika veitikka

Radovan Karadžić, Bosnian Serbitasavallan sodanaikainen presidentti, pidätettiin belgradilaisessa lähiöbussissa maanantaiaamuna 21.7.2008. Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälinen tuomioistuin oli antanut hänestä pidätysmääräyksen yksitoista vuotta aiemmin. Häntä syytetään muun muassa kansanmurhasta Sarajevon piirityksen ja Srebrenican verilöylyn aikana. Laihduttamalla, kasvattamalla pitkät hiukset, viikset ja tuuhean parran ja käyttämällä paksusankaisia laseja hän oli onnistunut muuttamaan ulkonäkönsä täysin toiseksi. Luontainen harmaantuminen auttoi asiaa. Hän oli ottanut käyttöönsä Dragan Dabic -nimisen henkilön nimen ja henkilöllisyystodistuksen, muuttanut asumaan belgradilaiseen lähiöön ja työskenteli siellä New Age -parantajana. Hänen ulkonäkönsä herätti huomiota, minne ikinä hän menikään. Ihmiset eivät kuitenkaan osanneet yhdistää […]
10.11.2012

Mitä voimme oppia Bosnian sodasta?

Edellinen postaukseni käsitteli historioitsija Noel Malcolmin kriittistä suhtautumista länsimaiden toimenpiteisiin Bosnian sodassa. Ahtisaaren ja muiden toimijoiden puolustukseksi on syytä todeta, että asioiden kritisointi jälkikäteen tutkijan toimistosta on huomattavasti helpompaa kuin päätösten tekeminen silloin kuin tilanne on päällä. Malcolmille voisi heittää vastakysymyksen: mitä länsimaiden sitten olisi pitänyt tehdä? Kirjassaan Malcolm ei vastaa tähän kysymykseen suoraan, mutta rivien välistä voi vastauksen kuitenkin löytää. Ensinnäkin länsimaisten toimijoiden olisi hänen mukaansa pitänyt perehtyä Bosnian ja koko Jugoslavian historiaan ja nykytilanteeseen paremmin. Olisi pitänyt nähdä serbimedian kansankiihoitus kansankiihoituksena, ja nationalistinen propaganda nationalistisena propagandana, niin että […]
7.11.2012

Väliintulon vaikeudesta

Sarajevon matkaoppaan kirjoittamiseen liittyen olen viime päivinä käynyt läpi Bosnian historiaa. Kirja, jota käytän päälähteenäni, Noel Malcolmin Bosnia – A Short History, kritisoi kovin sainoin länsimaiden roolia Bosnian sodan ratkaisuyrityksissä. Kirjoittaja ei tyydy pelkästään tuomitsemaan YK:n, EY:n ja USA:n ratkaisuyritykset pelkästään epäonnistuneiksi, vaan kuvailee yksityiskohtaisesti, miksi ne olivat hänen mielestään jopa vahingollisia. Keskeisin erehdys oli ymmärtää Jugoslavian hajoamissota yleisesti ja Bosnian sota erityisesti muinaisen etnisen vihan purkauksena. Ratkaisuyrityksissä otettiin kaikkien kolmen osapuolen, kroaattien, bosniakkien (eli muslimien) ja serbien, vaatimukset tasa-arvoisesti huomioon, ja lähdettiin etsimään kompromissia niiden välille. Sotailaalliseen konfliktiin nähtiin […]
3.11.2009

Einsteinin pasifismi

Albert Einstein suhtautui jo lapsena vastenmielisesti kaikkea pakkoa vastaan. Hän ei halunut sotilaaksi eikä edes leikkiä sotilasta. Kerran paraatia seuratessaan hänelle sanottiin, että myöhemmin hän saisi itsekin marssia mukana, mutta hän oli todellut vanhemmilleen: “Kun minusta aikanaan tulee iso, en halua silloin kuulua noihin ihmisparkoihin.” Kuusitoistavuotiaana Einstein luopui Wurttembergin kansalaisuudesta välttääkseen asepalveluksen suorittamisen ja protestoidakseen saksalaisen kulttuurin kasvavaa militarisaatiota. Hän eli nelisen vuotta ilman kansalaisuutta, kunnes haki Sveitsin kansalaiseksi vuonna 1899. Vuonna 1914 Einstein otti käytännön syistä Saksan kansalaisuuden takaisin. Hän piti suhdettaan valtioon liikeasiana, samaan tapaan kuin suhdettaan henkivakuutukseen. […]