Henry David Thoreau (1817 – 1862)

Thoreau Kuva: pd.

Väkivallaton konfliktinratkaisu -luento, osa 5

Henry Thoreau oli amerikkalainen filosofi, kirjailija ja yhteiskuntakriitikko. Kansalaistottelemattomuudesta -esseessään hän esitteli kansalaistottelemattomuuden käsitteen.

Kirjoituksissaan Thoreau korostaa, että ihminen on ensisijaisesti teoistaan vastuussa oleva moraalinen toimija, ja vasta toissijaisesti lakeja totteleva kansalainen. Lakeja ja säädöksiä tulee kyllä noudattaa yleensä, mutta mikäli lait ja asetukset ovat ristiriidassa yksilön moraalikäsityksen kanssa, yksilöllä on velvollisuus olla tottelematta niitä.

Lapinjärven kulttuuriyhdystys, Pihtiputaan kunnanvaltuusto, Suomen eduskunta, EU:n parlamentti ja YK:n turvallisuusneuvosto – kaikki nämä ovat ihmisten luomia instituutioita, joissa inhimilliset virheet ovat mahdollisia.

Meille on selvää, että natsi-Saksan ja Punakhmerien hallinnon lait olivat moraalittomia, eikä niiden noudattamatta jättämisessä ollut mitään pahaa. Mutta miten kyseisten hallinnon alaiset ihmiset sen tiesivät? Sotilaat, poliisit ja virkamiehet vetosivat näissäkin yhteiskunnassa tiettyihin lainkohtiin ja uhkasivat tietyillä rangaistustoimenpiteillä, aivan kuten demokraattistenkin valtioiden virkavalta.

“Pahojen” valtioiden sääntöjä ei tarvitse totella, se on selvää, mutta kuka määrittelee, milloin valtio on “paha”. Burman sotilasjuntta on epäilemättä paha, kuten myös Kiinan kommunistihallinto, mutta miten on tämän päivän Laosin tai Venäjän tilanne, kumpaan kategoriaan ne kuuluvat?

Kaikkien ei-länsimaisten maiden julistaminen pahoiksi tuskin olisi tarkoituksenmukaista, koska myös länsimaisilla valtioilla on omat puutteensa ihmisoikeuksien toteuttamisessa. Rajanveto hyviin ja pahoihin valtioihin on täysi mahdottomuus.

Thoreaun ratkaisu on, että yksilön ei pidä pitää minkään ihmisen luoman instituution lakeja tai sääntöjä suvereeneina, vaan yksilöllä on aina velvollisuus kuunnella ja totella omaatuntoaan.

Thoreau eli aikana, jolloin orjuus oli Amerikassa laillista ja Yhdysvallat kävi hyökkäyssotaa Meksikoa vastaan. Hän kieltäytyi maksamasta veroa näin moraalittomasti toimivalle valtiolleen, ja joutui siitä yhdeksi yöksi vankilaan.

Legendan mukaan hänen filosofiystävänsä kulki vankilan ohi ja kysyi, miksi hän on vankilassa. Tähän Thoreau oli vastannut, että kysymys kuuluu, miksi sinä et ole vankilassa? Miten ihmeessä joku suostuu maksamaan veroja valtiolle, joka osallistuu näin moraalittomaan toimintaan?

Meidän on helppo olla Thoreaun kanssa samaa mieltä: orjateollisuus ja hyökkäyssodat ovat moraalisesti väärin. Thoreaun suuruus on siinä, että hän näki sen jo 150 vuotta sitten, silloin kun häntä ympäröivä yhteiskunta ei sitä nähnyt.

Entä meidän aikamme? Tapahtuuko meidän aikanamme kenties jotain, jonka johdosta ihmiset tulevat 150 vuoden kuluttua pitämään meitä moraalittomina?

Thoreaun kirja “On the Duty of Civil Disobedience on kuunneltavissa ilmaiseksi Project Gutenbergin sivuilta.

spacer

Leave a reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.