Mies joka jätti äänestämättä

(Julkaistu Puoli Kaupunkia –lehdessä (nykyisin Avaa -lehti) 25.11.2004)

“En aio äänestää kumpaakaan,” sanoi vierustoverini, 29-vuotias web-designeri junan puuskuttaessa Washingtonista länteen.

“Aina ne lupailevat kaikkea – tai jotain – mutta eivät koskaan pidä lupauksiaan.”

En osannut väittää vastaankaan.

“Kummatkin ovat epärehellisiä kusipäitä,” hän tiivisti.

Jälkimmäisestä kannanotosta puuttui sanapari “tai jotain”, mikä sai sen kuulostamaan erityisen vakuuttavalta, lähes juhlalliselta. Se sai minut miettimään ehdokkaiden vaalitaktiikkaa. Onko Kerry, Bushin ääniä kalastellessaan, kenties liikkunut liian lähelle vastustajaansa, ja menettänyt näin joidenkin kriittisten äänestäjien luottamuksen?

Kuulostavatko kumpikin, kuuta taivaalta lupaillessaan, liian epärehellisiltä? Protestoivatko nukkuvat äänestäjät nimenomaan ehdokkaiden ulkokultaisuutta vastaan, sitä, johon ehdokkaat katsovat olevansa pakotettuja turvautumaan, että saisivat suuret massat puolelleen?

Ehkäpä ehdokkaat ovat aliarvioineet kanssamatkustajieni kaltaiset äänestäjät. Ehkäpä aidosti omien mielipiteidensä takana seisova, kaiken laskelmoinnin pois jättävä ehdokas voittaisi rehellisyydellään niin suuren määrän nukkuvien ääniä, että voittaisi koko vaalit?

Juna pysähtyi radalle tulvineen veden takia. Kyseessä oli yksi hirmumyrsky Ivanin aiheuttamista moninaisista tuhoista. Tunnin odotettuaan vierustoverini kävi pyytämässä konduktööriltä lupaa käydä tupakalla. Koska juna oli savuton ja pysähtyneenä paikkaan, josta oli vaikea nousta nilkkojaan nyrjäyttämättä, lupaa ei hänelle myönnetty.

Ystäväni hermostui. Hän haukkui rautatieyhtiön ja konduktöörin yhtä pahasti kun oli aiemmin haukkunut presidenttiehdokkaat.

“Yhdelläkin naisella on äiti kuollut – tai jotain.”, hän kertoi tuohtuneena ravintolavaunussa tapaamastaan matkustajasta.

“Hänellä olisi muistotilaisuus – tai jotain – josta hän nyt tämän takia myöhästyy.”

Minäkin hermostuin omalla tavallani. Mitä konduktööri sille voi, jos raiteilla on vettä? Millä tavalla konduktöörin haukkuminen – hänen ollessa kuuloetäisyydellä – parantaa asiaa? Eikö ole pieni ihme, teknisen osaamisen ja rautatiefirman taidonnäyte, kun tulvavesi saadaan pois raiteilta niinkin nopeasti kuin kahdessa tunnissa? Mitä väliä sillä on, olemmeko perillä aamukahdelta vai aamuneljältä?

Aloin epäillä teoriaani siitä, että presidenttiehdokkaat aliarvioivat hänet. Ehkä asia on juuri päinvastoin. Ehkä hän vain purki yleistä pahanolontunnettaan haukkumalla poliitikkoja ymmärtämättä lainkaan kuinka vaikeaa maan johtaminen on. Resurssit kun ovat tunnetusti rajalliset, mutta kansalaisten toiveet, halut ja vaatimukset rajattomat.

Ehkäpä hän olisi toistanut painokkaimman lauseensa vaikka vallassa olisi ollut Martin Luther King ja häntä haastamassa Mahatma Gandhi. Vain koska juuri hän ei ollut saanut riittävästi eikä riittävän helpolla leipää ja sirkushuveja.



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.