Rajoista

New_York_063.JPG
Yk:n pääkonttori New Yorkissa 2006.

Vastauksena edellisen artikkelin kommenttiin:

On totta, että Suomen rajojen yksipuolinen aukaiseminen aiheuttaisi huimia kustannuksia veronmaksajille. Jos koko maailman rajat sen sijaan poistettaisiin kertaheitolla, Suomeen tuskin olisi montaakaan tulijaa. Lontoo, New York ja Pariisi sen sijaan olisivat pulassa.

On olemassa täysin vapaata liikkuvuutta ajavia tahoja, heidän keskustelua voi käydä lukemassa esimerkiksi osoitteessa osoitteesta www.vapaaliikkuvuus.net.

Eu:n sisällä on vapaa liikkuvuus, ja Suomen osalta se on toiminut ilman suurempia ongelmia jo yli kolmetoista vuotta. Tämä lienee osoituksena siitä, ettei Suomi nyt niin kauhean haluttu paikka ole. Yhtenä argumenttina Eu:ta vastaanhan oli, että saksalaiset tulevat ja ostavat meidän rantatontit. Eipä ole heitä näkynyt.

Myöskään köyhimmistä Eu-maista ei ole tänne tullut ryntäystä. Kirjassaan Vauraus ja aika Osmo Soininvaara käyttää tätä yhtenä todisteena sen puolesta, ettei elintason nousu tietyn rajan jälkeen enää tee elämästä onnellisempaa.

On ilmeistä, että kansakunnan nouseminen köyhyydestä riittävälle tulotasolle parantaa hyvä elämän edellytyksiä. Tietyn tason yläpuolella kansakunnan vauraudella ei näytä enää olevan merkittävää vaikutusta. Massoittain ihmisiä pyrkii köyhästä Afrikasta henkensä kaupalla Eurooppaan, mutta Kreikasta ei muuta rikkaampaan Suomeen juuri kukaan, vaikka kreikkalaiset saisivat tulla Suomeen vapaasti.

Useissa tutkimuksissa on päädytty melko yhtäpitävästi siihen, että Euroopassa tuo saturaatiotaso saavutettiin joskus vuoden 1970 tienoilla – Suomessa ehkä vähän myöhemmin. Sen jälkeen elintason nousu ei ole tehnyt elämästä sanottavasti parempaa – itse asiassa onnellisuuskyselyjen mukaan viime aikojen elintason nousu on ollut onnellisuutta ajatellen täysin hyödytöntä.

Tämä on yksi keskeisimmistä syitä siihen, miksi kannatan maahanmuuton nykyistä laajempaa sallimista ja rajujakin toimenpiteitä globaalien rakenteiden muuttamiseksi oikeudenmukaisemmiksi, myös meidän elintasomme kustannuksella.

Kärjistäen: meillä elintason nousu menee roinaan ja elämyksiin, samaan aikaan kuin köyhissä maissa elintason nousu pelastaisi ihmishenkiä ja vähentäisi syntyvyyttä.

Mutta vastatakseni kysymykseen, onko olemassa syitä, miksi ihmisten liikkuvuutta tulisi myös rajoittaa vastaan, että totta kai on, vaikka kuinka paljon.

Ensimmäisenä tulee mieleen tiettyjen suurkaupunkien täyttyminen ja slummiutuminen. Tarkoitan nyt lähinnä sellaisia kaupunkeja, joissa asuu enemmän ihmisiä kuin Suomessa. Täältä löytyy lista väkiluvuiltaan maailman suurimmista kaupungeista. Ihmisten kieltäminen muuttamasta tällaisiin kaupunkeihin olisi paljon ymmärrettävämpää, kuin vaikka tänne Porlammille.

Seuraavaksi tulee mieleen mainitsemasi asia, kuinka väestön laajamittaisiin vapaaehtoisiinkin siirtymisiin liittyy suuria tragedioita. Esimerkiksi käy vaikka Romaniasta Suomeen tulleet kerjäläiset. Yle Radio ykkösellä tammikuun lopussa tuli ohjelma, jossa tätä asiaa käsiteltiin ennakkoluulottomasti monelta eri kantilta. Ohjelma on kuultavissa osoitteessa Ylen Areenalla.

Matkustusrajoituksia tehokkaammin tällainen maahanmuutto estetään Romanian taloudellista tilannetta ja sikäläisten vähemmistöjen oloja ja oikeuksia parantamalla. Kyseessä on realistisen kokoinen haaste Eu:lle.

Etelä-Euroopan valtiot ovat nousseet köyhyydestä paljolti Eu:n sisäisten tulonsiirtojen ansiosta. Uskon, että sama tulee onnistumaan myös Itä-Euroopan köyhimpien maiden suhteen.

Sitten “sopeutumisvaikeudet”, kuten Malmön ja Pariisin mellakat. Ovatko ne seurausta liian avomielisestä maahanmuuttopolitiikasta, huonoista työllistämismahdollisuuksista, köyhyydestä vai paikallisten nuivasta suhtautumisesta? Epäilemättä syitä on monia. Yksi johtopäätös niistä on, että Suomen ei tule toistaa Ranskan ja Ruotsin virheitä ja päästää maahansa niin paljon maahanmuuttajia.

Toinen, päinvastainen johtopäätös Suomen suhteen voisi olla, että Euroopan maahanmuutto on liiaksi keskittynyt muutamiin valtioihin, ja Suomi ei ole tehnyt osuuttaan.

Mutta vastaukseni ytimeen mennäkseni: vaikka koen argumentit maailman rajojen totaalisesta poistamisesta mielenkiintoiseksi ja tarpeelliseksi, totta kai ymmärrän myös argumentteja ihmisten liikkuvuuden rajoittamisesta.

Tärkeintä olisi kuitenkin tunnustaa tämänkin ongelman taustalla oleva keskeisin syy: maailman varallisuuden epätasainen jakautuminen.

Ohessa Michiganin yliopiston professori Mark Newmanin laatimat kaksi maailmankarttaa. Ensimmäisenä maat ovat suhteutettuna väkiluvun mukaan, seuraavassa bruttokansantuotteen mukaan. Kuvia klikkaamalla näet suuremmat versiot.

Väestö
world_population.png

Bruttokansantuote
world_bnp.png

spacer

6 comments on “Rajoista

  1. Vänrikki -47

    Jos maailman varallisuuden tasajako toteutettaisiin nyt niin ensi vuonna se olisi tehtävä jo uudelleen. Meitä on niin monenlaisia rahankäyttäjiä. Jos Suomi hoitaisi Karjalan köyhät, niin luonnonvaroiltaan rikas Venäjä voisi vahvistaa omia puolustusmenojaan senkin edestä. Ongelmia on niin paljon, että ehdotan, että pidetään ainakin itärajalla vielä viisumikäytäntö. (Ei liene myöskään poliittisesti viisasta ehdottaa, että annettaisiin nyt laman aikana naapurille vapaaehtoisesti jotain sellaista, mitä täältä oltiin asein hakemassa 1939). Olisi kai lähdettävä liikkeelle siitä, että kussakin maassa luonnonrikkauksista olisi päästävä hyötymään nykyistä suurempi osa kansasta. Ajattelen esimerkiksi Kongoa, Nigeriaa, Arabimaita jne. Vänrikki jättää tämän ongelman mieluusti Tarja Halosen ja YK:n pohdittavaksi.

  2. timo

    “Olisi kai lähdettävä liikkeelle siitä, että kussakin maassa luonnonrikkauksista olisi päästävä hyötymään nykyistä suurempi osa kansasta.”

    Näin nimen omaan (tasajakoahan en ole ehdottanut). Myös Burma on luonnonvaroiltaan erittäin rikas valtio. Jos vain maata ei johtaisi rikollisliiga, vaan Ganhia ja Kingiä ihaileva Daw Aung San Suu Kyi.

    Hallinnon tehokkuuden lisääntyminen ja korruption väheneminen auttaisi ennen kaikkea kehitysmaiden kansalaisia, mutta myös länsimaita reilun kaupanteon ja stabiilimman globaalien olosuhteiden merkeissä.

  3. Arto

    Yksi merkittävä argumentti rajojen avaamisen puolesta on se, ettei suljetut rajat ole tähänkään asti siirtolaisia pidätelleet, vaikka rajoilla tapahtuvat väkivallanteot ja ihmisoikeuksien loukkaukset ovat arkipäivää. Se osoittaa, miten tärkeää ihmisille on taistella paremman elämän puolesta. Tämä seikka tulee tulevien luonnonkatastrofien seurauksena korostumaan entisestään.

    Varallisuuden uudelleenjakaminen pitäisi tosiaan tehdä maailmantalouden rakenteellisilla muutoksilla. Velkaantuneet kehitysmaat sidottiin viime vuosisadan lopulla länsimaiden hallitseman vapaakaupan ehtoihin, jonka seurauksena maiden kansantaloudet tuhottiin ja rahavirrat kulkivat köyhistä rikkaisiin maihin. Tähän vielä päälle siirtomaa-ajoilta perityt korruptio- ja lahjontakäytännöt sekä eri etnisiä- ja väestöryhmiä eriarvoista politiikka, niin tässä alkaa olla selvittämistä, jos halutaan vähentää väen tuloa Eurooppaan.

  4. timo

    Juuri niin. Muistan jostain lukeneeni (valitettavasti sitä en muista koska ja mistä), että Yhdysvalloissa Bush nuoremman aikana tehty maahantulolakien kiristäminen ei vähentänyt maahanmuuttajien määrää, vaan vain vähensi laillista maahanmuuttoa ja lisäsi laitonta.

    Kuluvan vuosikymmenen alussa kehitysmaiden velkoja annettiin jonkun verran anteeksi. Kuinka paljon, siitä minulla ei ole käsitystä. Tietoa summista kyllä löytyy, mutta ilman vertailukohtaa kokonaisvelkaan niiden suuruuden ymmärtäminen on vaikeaa.

    Kokonaisvelan suuruuden määrittäminen taas on vaikeaa, koska velkoja on esim. myyty edelleen. Tilanne on jokseenkin monimutkainen.

    Attacin sivujen mukaan Suomen valtio on mitätöinyt kehitysmaaluottonsa. Valitettavasti samoilta sivuilta löytyy myös tällainen lause:

    “Pahiten velkaantuneiden maiden tilannetta kuvaa hyvin se, että niiden velan määrä saattaa ylittää moninkertaisesti niiden bruttokansantulon. Vaikka velkaongelmaa on pyritty esimerkiksi HIPC-ohjelman avulla lievittämään, tilastot osoittavat, että vuosien 1997 ja 2002 aikana tilanne paheni entisestään. Kaikkien kehitysmaiden velan suhde bruttokansantuloon nousi 36:sta 39 prosenttiin ja Afrikan 67:stä 70 prosenttiin.”

    Lähde: http://www.attac.fi/ryhmat/tyoryhmat/velka/velkaongelma/UKK

  5. Martti

    Loistavia kirjoituksia maahanmuuttoon liittyen! Maailmankansalaisen näkökulma yhdistyy argumentteihin hyvin. Tätä lisää maahanmuuttokeskusteluun. Kiitos!

  6. qetuoå

    Rajojen avaaminen on hieno ja kaunis ihanne. Mutta se voi mahdollistua vasta maailmassa, jossa on sellainen tilanne kuin Kreikassa tänäpäivänä, Soininvaaran esimerkkiin viitaten. Vasta kun ihmiset eivät halua massoittain lähteä, ja vasta kun kaikki kulttuurit kunnioittavat perusihmisoikeuksia, vasta sitten voi rajaton maailma olla mahdollinen.

Leave a reply