Kuka on Kiinan presidentti?

Tässä mainio luennonalku ruotsalaiselta kirjailija Fredrik Häréniltä.

Mikäli ruotsisi on ruosteessa, tässä lyhennelmä:

Aluksi Härén kerto kysyneensä Lundin yliopiston taloustieteen opiskelijoilta, voisivatko he kertoa yhdenkin syyn, miksi kansainvälinen suuryritys – kuten amerikkalainen Volvo – työllistäisi heidät, eikä srilankalaisia opiskelijoita. Srilankalaisilla opiskelijoilla on käytössään samat tietokoneet kuin heillä, samat oppikirjat, sama koulutus, he hallitsevat paremmin englanninkielen ja ovat huomattavasti motivoituneempia… ja työskentelevät 18 Kruunulla (1,9 euroa) tunnissa.

Opiskelijat olivat vastanneet, että yllä mainituista samankaltaisuuksista huolimatta he osaavat enemmän kuin srilankalaiset.

Tästä innostuneena Fredrik Hären halusi testata Lundin opiskelijoiden yleissivistyksen kysymällä neljä yksinkertaista yleissivistävää kysymystä:

– Kuinka moni tietää Kiinan johtajan nimen?
– Kuinka moni tietää Intian johtajan nimen?
– Kuinka moni tietää sekä Kiinan että Intian johtajan nimen?

Kunskapdagar -luennolla yksi kuulija osasi nimetä kahden maailman suurimman valtion johtajan nimen, Kiinan presidentti Hu Jintao‘n ja Intian pääministerin Manmohan Singh‘in.

Tässä vaiheessa testiä Lundin opiskelijat olivat valittaneet olevansa ekonomeja, eivätkä valtiotieteilijöitä, joten Härén pohjusti neljättä kysymystään esittelemällä heille kaksi Kiinalaista yritystä.

140px-Huawei_Logo.jpg

Huawei on Kiinan suurin ja maailman kolmanneksi suurin telekommunikaatiotuotteiden tuottaja.

250px-Lenovo_Logo.svg.png

Lenovo puolestaan on Kiinan suurin ja maailman kolmanneksi suurin tietokoneiden valmistaja (yhdysvaltalaisten Hewlett-Packard’in ja Dell’in jälkeen).

Mikä tulee olemaan Kiinan seuraava kansainvälinen läpimurtotuotemerkki, oli Fredrikin neljäs kysymys. Kävi ilmi, ettei kukaan tämän luennon kuulijoista uskaltanut lähteä arvaamaan, eikä kukaan osannut myöskään nimetä yli päätään kiinalaisia tai intialaisia tuotemerkkejä.

YaoMingonoffense2.jpg
Kuva: W.

Fredrik Härén jatkaa yleisönsä piinaamista kysymällä, minkä niminen mahtaa olla tämä koripalloilija, jonka yhdysvaltalaislehti Forbes nimesi maailman vaikuvusvaltaisimmaksi urheilijaksi.

Hän on Yao Ming, yksi NBA:n parhaista koripalloilijoista. Hänen pelejään seuraa Kiinassa yli 300 miljoonaa ihmistä, siis enemmän kuin Yhdysvalloissa on asukkaita.

Härénin viesti on selkeä: “Aasialaiset koulutetut ihmiset tuntevat aasialaiset poliitikot, mutta myös länsimaiset poliitikot. He tuntevat Linovon ja Applen, he tuntevat Yao Mingin ja Tiger Woods’in, he tietävät jopa sen että Tiger Woods on ruotsalaisen kanssa naimisissa. He tuntevat kummatkin kulttuurit, mutta me länsimaalaiset osaamme vain toisen.”

Härén kertoi kuinka hänet kutsuttiin hiljattain Sri Lankassa autokaraokeen, jona aikana paljastui, että paikalliset osasivat enemmän hittejä Fredrikin kulttuurista kuin Fredrik itse. Tämä johdatti Fredrikin kysymään yleisöltään, osaisiko kukaan nimetä (ei siis laulaa eikä nimetä laulajaa, vain vain nimetä) yhtäkään aasialaista hittiä, miltä tahansa vuodelta, miltä tahansa musiikkigenreltä, keneltä tahansa esittäjältä. Eipä osannut.

Sitten luennoitsija palasi alkuperäiseen kysymykseensä: kaksi hiljattain valmistunutta ekonomia, joilla sama koulutus ja samat tietokoneet, mutta toinen osaa paremmin englantia, on motivoituneempi, tuntee päivän trendit ja tulee maksamaan työllistäjälle 10-20 kertaa vähemmän kuin hänen pohjoismainen kilpailijansa. Kumman yritys mahtaa valita kehittämään uusinta kännykkää?

Ericssonin työpaikat Ruotsissa ovat vähentyneet viime vuosina 60 000:sta 30 000:een. Kuinka moni uskoo Ericssonin työllistävän taas tulevaisuudessa 60 000 henkilöä?

Pohjoismainen usko tulevaan menestykseensä lepää illuusion varassa. “Ruotsi on yhä maa, joka uskoo voivansa kilpailla tiedolla. Kehoitamme lapsiamme valitsemaan koulussa matemaattisia aineita, opiskelemaan teknisessä korkeakoulussa ja hakeutumaan töihin Ericssonille, ikään kuin mitään ei olisi tapahtunut. Luulemme tietävämme enemmän kuin “he”. Me emme tiedä enemmän kuin he. He tietävät ja osaavat enemmän kuin me.”

Suurena syyllisenä tähän, antaa Fredrik Härén ymmärtää, on länsimainen media, joka uutisoi enemmän Yhdysvaltojen tulevista vaaleista, kun niihin on aikaa vielä puolitoista vuotta, kun Intian meneillään olevista.

President_Pratibha_Patil.jpg
Intian presidentti Pratibha Patil. Kuvalähde.



3 thoughts on “Kuka on Kiinan presidentti?”

  • olipas napakka juttu! tulevaisuustutkimuksen näkökulmasta tirkisteltynä siitä löytyy niin hiljaisia signaaleita kuin vahvistuviakin trendejä. ja valitettavasti myös se yksi tosivahva trendi.

  • Hyvä kirjoitus, ja Härén puhuu todella asiaa. Ongelman kanssa eivät tosin taida painia vain ruotsalaiset, kun kuuntelee tätä teknisten innovaatioiden ja korkeakoulutuksen tauotonta mantraa, jota oma valtiojohtommekin jatkuvasti suoltaa.

  • Ajatuksia herättävä teksti.

    Media on todella vahvasti kallellaan Yhdysvaltojen suuntaan. Toisaalta (ainakin Kiinassa) on yleistä, että nuoret ja koulutetut ihannoivat länsimaiden leveää elämäntyyliä, mikä osaltaan selittää heidän tietotasonsa&kiinnostuksensa. Se on myös ollut tavallaan kiellettyä, mikä tehnee siitä vieläkin kiehtovampaa. Karaoke taas on niillä kulmilla niin himoittu harrastus, että useimmat osaavat Celine Dionin tärkeimmät kappaleet ulkoa. Ehkä pohjoismaalainen osaa nimetä enemmän jääkiekkoseuroja tai muuta vastaavaa. Kumpi sitten lienee tärkeämpää.

    Kieltämättä Kiinassa käydessä tulee helposti ontto tunne, kun aletaan keskustella kulttuurista ja Aasian asioista. Lännen ihannoinnista huolimatta useimmat tapaamani ovat ylpeitä aasialaisesta kulttuuristaan ja saavutuksistaan.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.