Keskustelua pasifismista ja maanpuolustuksesta kristillisestä näkökulmasta

Keskiviikkona 3.2.2016 osallistuin Radio Dein viikon debatti -ohjelmaan. Aiheena oli pasifismi, väkivallattomuus ja maanpuolustus kristillisestä näkökulmasta. Keskustelemassa kanssani oli sotilaspappi Risto Kaakinen. Toimittajana toimi Kai Kortelainen. Keskustelumme on kuultavissa Radio Dein arkistossa, tämän linkin takana. Tässä joitakin pointteja, jota minun oli ainakin tarkoitus nostaa esille:

Kristillinen pasifismi

* Yksilöiden on otettava itse vastuu moraalisista valinnoistaan. Tätä ei saa ulkoistaa lakikirjoille tai auktoriteeteille. Maailmanhistorian hirvittävimmät vääryydet ovat tapahtuneet nimen omaan valtiovallan toimesta ja laillisesti.

* Jeesus kehotti rakastamaan vihollisiaan. En tulkitse tätä utopistisena ihannekuvana, jota olisi mahdoton saavuttaa, vaan konkreettisena neuvona siitä, miten elää maapallolla ja miten toimia eteen tulevissa ristiriitatilanteissa. Raamatuntutkija Walter Winkin mukaan raamatunkohta vastustamisen kiellosta ja toisen posken kääntämisestä on yleisesti väärintulkittu. Vastarinnaksi käännetyllä sanalla anthistemi on muinaiskreikan kielessä sotilaallinen merkitys. Oikeampi käännös olisi ”älkää vastustako pahaa väkivaltaisesti.” Toisen posken kääntämisessä puolestaan kyse ei ole nyrkkitappelusta (siinähän oikeakätisen isku osuisi vasemmalle poskelle), vaan oikean käden kämmenselällä huitaisusta. Kyse oli tuon aikaisessa kulttuurissa ylempiarvoisen tapa nöyryyttää alempiarvoista. Oikean posken kääntäminen tuollaisessa tilanteessa oli vahva viesti siitä, ettei hyväksy tuota nöyryytystä. (Tästä tarkemmin mm. tässä Daniel Nylundin kirjoituksessa.)

* Aseistakieltäytyjät eivät ole vapaamatkustajia, vaan heitä on aina kohdeltu kaltoin, syrjitty, vangittu, vainottu ja teloitettu.

* Leo Tolstoi, Albert Einstein, Mohandas Gandhi, Martin Luther King Jr, Rosa Parks, Sophie Scholl, Arndt Pekurinen ja Maximilian Kolbe olivat rohkeita yhteiskunnan konsensuksen kyseenalaistajia ja suuria keskustelunavaajia. Heidän ajatuksiaan sodasta, rauhasta, tottelemisesta ja tottelemattomuudesta on syytä lukea tarkkaan, punnita ja levittää. Meidän tulee ajatella laajemmin kuin vain yhden valtion näkökulmasta ja pohtia vakavasti, miten pystymme ihmiskuntana kehittymään yhä viisaampaan suuntaan. Historiasta kannattaa ottaa opiksi. Miten olemme päässeet eroon valtiovaltojen harjoittamasta kolonialismista, orjuudesta, julkisista teloituksista, noitavainoista? Näiden muutosten saavuttamiseksi tarvittiin rohkeita visionäärejä ja vallitsevien käytäntöjen kyseenalaistajia. (Albert Einsteinin pasifismista lisää täällä.)

Väkivallattomuus

* Jos haluat rauhaa, valmistaudu rauhaan. On olemassa kolmas vaihtoehto väkivallan käytön ja passiivisuuden / antautumisen lisäksi. Meidän tulee satsata rauhantutkimukseen ja väkivallattomien konfliktinratkaisukeinojen kehittämiseen. Intian itsenäistyminen, Yhdysvaltojen kansalaisoikeusliike, Tšekkoslovakian vuoden 1968 miehityksen vastustaminen, Puola 1980-luvulla, Itä-Eurooppa vuosina 1989-91, apartheid-järjestelmän kaatumiseen vuonna 1994… esimerkkejä väkivallattomista konfliktinratkaisusta riittää. Portugalissa kaatui diktatuuri väkivallattomasti vuonna 1974, Filippiineillä vuonna 1986 ja Serbiassa vuonna 1999. Meneillään olevalla vuosisadalla menestyksellisiä väkivallattomia vallankumouksia on ollut muun muassa Georgiassa, Ukrainassa, Libanonissa ja Tunisiassa. Näitä pitää tutkia, näistä pitää keskustella, tätä taktiikkaa pitää kehittää systemaattisesti.

Asevarustelu

* Maailman sotilasmenot olivat viime vuonna 1 776 miljardia, eli 1,77 biljoonaa. Tämä on enemmän kuin maailman kolmanneksi suurimman talouden, Japanin, julkiset menot (1,7 biljoonaa), lähes 30 kertaa Suomen valtion budjetti, yli kolmetoista kertaa enemmän kuin maailmassa annettiin kyseisenä vuonna kehitysapua (OECD). Kyseinen summa on 2,3 % maailman bruttokansantuotteesta (Sipri 2015). Erään arvion mukaan viidesosalla tästä summasta voitaisiin 1) poistaa maailmasta äärimmäinen köyhyys ja nälänhätä, 2) taata peruskoulutus kaikille, 3) poistaa sukupuolten eriarvoisuus perus- ja toisen asteen koulutuksessa, 4) vähentää alle viisivuotiaiden kuolleisuuden kolmannekseen, 5) vähentää odottavien äitien kuolleisuus neljännekseen, 6) pysäyttää HIV:n, malarian ja muiden tartuntatautien leviäminen, 7) taata ympäristön kestävä kehitys ja 8) luoda globaali kumppanuus kehitykseen (Sipri, Demilitarize).

* Syvimmän talouskriisinsä aikana Kreikka osti aseita miljoonilla Saksasta, joka tunnetusti oli Kreikan suurin velkojen perijä. Tähän ei puututtu, koska Saksa hyötyi näistä kaupoista. Sen sijaan leikattiin sosiaaliturvasta. Kreikkalaisia pelotellaan heidän naapurimaallaan Turkilla, joka myös kuuluu Natoon. Onko tässä mitään järkeä? Miten ihmeessä Nato ei pysty luomaan turvallisuutta edes itsensä sisälle?

* Talouselämä -lehden arvion mukaan puolustusvoimat valmistautuvat 10 miljardin suurkauppoihin. Monitoimilaivoja, torjuntahävittäjiä ja tykkejä. Suomen valtion vuosibudjetti on n. 55 miljardia.

* N. 90% aseista valmistetaan lännessä. Vakavaraisista, rauhallisista olosuhteista myydään aseet epävakaisiin ja köyhiin olosuhteisiin, ja sitten ihmetellään, miksi siellä niin soditaan, ja miksi sieltä tulee pakolaisia.

Yläkuva: The Deserter (1916) by Boardman Robinson

spacer

Leave a reply