Eläinpoliittinen vaalikone

Eläinpoliittinen vaalikone

Tässä tärkeimmät vastaukseni eläinpoliittiseen vaalikoneeseen.

Taustaa: Emakoita saa pitää kääntymisen estävissä häkeissä noin 9 viikkoa jokaisen porsimisen yhteydessä. Emakko porsii useamman kerran vuodessa ja siten viettää yhteensä lähes puolet vuodesta tilassa, jossa se ei lainkaan pysty liikkumaan. Nautoja saa pitää parteen paikalleen kytkettynä jatkuvasti. Parressa pidettävät lypsylehmät tulee pääsääntöisesti päästää laitumelle kahdeksi kuukaudeksi vuodessa.

Väite: Eläinten paikalleen kytkeminen tulee kieltää.

Täysin samaa mieltä. Nykyisenkin eläinsuojelulain mukaan eläimillä tulisi olla mahdollisuus lajityypilliseen käyttäytymiseen. Kääntymisen estävä häkki ei ole sellainen. Mitä luonnonmukaisemmissa olosuhteissa eläimet elävät, sitä terveempiä ne ovat, ja tästä hyötyvät kaikki osapuolet.

Taustaa: Lähes kaikki Suomessa syntyneet karjuporsaat kastroidaan eli niiden kivekset poistetaan leikkaamalla tai pihdein muutaman päivän ikäisinä. Toimenpide aiheuttaa porsaalle merkittävää kipua, sillä se tehdään käytännössä aina ilman puudutusta tai muuta tehokasta kivun poistoa. Myös vasikoiden nupoutus eli sarven aiheiden polttaminen ilman puudutusta tai muuta tehokasta kivunlievitystä on yleistä. Toimenpide aiheuttaa vasikalle kolmannen asteen palovamman ja on erittäin kivulias.

Väite: Porsaiden kirurginen kastrointi ja vasikoiden nupoutus ilman toimenpiteen aikaista kivunpoistoa ja riittävää jälkikivunhoitoa tulee kieltää.

Täysin samaa mieltä. Suomen tulisi tässä asiassa ottaa mallia Ruotsista, jossa ainakin nupoutus ilman puudutusta on kielletty.

Taustaa: Turkistarhaus on kielletty yhä useammassa Euroopan maassa. Nykyisten lakien mukainen turkiseläinten kasvattaminen aiheuttaa kaikille tarhattaville lajeille merkittäviä hyvinvointiongelmia, sillä turkiseläimillä on yhä luonnonvaraisten lajitoveriensa käyttäytymistarpeet.

Väite: Turkistarhaus tulee kieltää siirtymäajalla myös Suomessa.

Täysin samaa mieltä. Villieläimet eivät kuulu häkkeihin. Turkiseläinten reviirit ovat luonnossa kilometrien mittaisia, mutta tarhassa niillä on tilaa vain neliömetri, mikä ei anna mahdollisuutta eläinsuojelulainsäädännössä viitattuun lajityypilliseen käyttäytymiseen. Negatiivisten talous- ja työttömyysseuraumusten välttämiseksi turkistarhauksen lopettaminen tulisi tapahtua siirtymäajan kuluessa niin, että elinkeinosta luopuminen tapahtuu tarhaajien eläköitymisen tahdissa.

Taustaa: Varsinaisten koe-eläinten käyttömäärät ovat viime vuosina nousseet. Samoin eläinten muu tieteellinen käyttö, kuten geenimuunneltujen hiirien kasvatus, on lisääntynyt.

Väite: Suomen tulee laatia konkreettinen toimintasuunnitelma eläinkokeiden vähentämiseksi ja tuskallisimpien eläinkokeiden lopettamiseksi vähitellen kokonaan.

Täysin samaa mieltä. Kosmetiikan alan eläinkokeet on kielletty EU:ssa ja hyvä niin. Konkreettinen suunnitelma muiden eläinkokeiden vähentämiseksi ja tuskallisimpien eläinkokeiden lopettamiseksi on kannatettava idea. (Tosin kategoria ‘tuskallisimmat eläinkokeet’ on ongelmallinen käsite, sillä niin kauan kuin on eläinkokeita, on myös tuskallisimpia eläinkokeita.) Vaihtoehtoisiin tutkimusmetodeihin on panostettava. Kokonaan eläinkokeita en olisi kuitenkaan lopettamassa.

Taustaa: Kasvispainotteinen ruokavalio ja eläinkunnan tuotteiden kalliimpi hinta vähentäisivät tarvetta eläinten tehotuotannolle ja mahdollistaisivat tuotantoeläinten paremman kohtelun. Tuotteesta saatava parempi hinta voitaisiin kohdentaa eläinten hyvinvointiin ja samalla pienempi määrä eläimiä altistuisi tuotannon aiheuttamille hyvinvoinnin haitoille. Lisäksi kasvispainotteinen ruokavalio hidastaa ilmastonmuutosta ja edistää ihmisten terveyttä. Ohjauksellisia keinoja voivat olla esimerkiksi eläinkunnantuotteiden hinnan korottaminen verotusta lisäämällä, kasviperäisten tuotteiden hinnan keventäminen ja eläinperäisten tuotteiden menekinedistämistukien vähentäminen.

Väite: Kasvisperäisen ruoan osuutta suomalaisten ruokavaliossa tulee lisätä erilaisin ohjauksellisin keinoin.

Täysin samaa mieltä. Valistusta ja tutkimusta lihansyönnin vähentämisen terveydellisistä eduista ja sen vaikutuksista ilmastonmuutoksen torjumisessa on lisättävä. Erään tutkimuksen mukaan esimerkiksi naudanlihan syömisen vähentäminen on jopa autoilun vähentämistä tehokkaampi kasvihuonepäästöjen pienentämiskeino. Ohjauskeinoja mietittäessä tulee ottaa huomioon erot eri lihatuotteiden välillä. Saman lähteen mukaan nautakarjan tuottaminen vaatii 28 kertaa suuremman peltoviljelypinta-alan kuin sianlihan- tai kananlihan tuotanto ja tuottaa viisi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja. Kasvituotantoon verrattuna ero on huima: yhden kalorikilon tuottaminen nautakarjaa kasvattamalla vaatii 160 kertaa enemmän maata, ja tuottaa 11 kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin vastaavan kalorimäärän tuottaminen perunaa, vehnää tai riisiä viljelemällä. (Lähde: Guardian 21.7.2014).

Yläkuva (some rights reserved): Boudewijn Berends.



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.