Pari sanaa terrorismin torjunnasta

Nizny_Novgorod_004.JPG
Tämä herra on tähyilee Volgalle Nizni Novgorodissa.

(Kirjoitus on kommentti Helsingin Sanomien Brysselin -kirjeenvaihtaja Petteri Tuohisen EU:n terrorismitiedotusta käsittelevään kirjoitukseen Turhaa pelottelua)

Terrorisminvastaisen sodan arkkitehdeilta tuntuu toisinaan unohtuvan se tosiasia, että terrorismin keinojen kitkeminen on yksinkertaisesti mahdotonta. Pystyyhän kuka tahansa, jos haluaa, keksimään hetkessä sata keinoa, miten tappaa kanssaihmisiään vaikka nyrkinkokoisella kivellä. Henkilöautosta nyt puhumattakaan.

Mutta harvapa tuntuu tätä haluavan. Tämän tulisikin olla kaiken turvallisuuspoliittisen pohdinnan lähtökohta: miksi emme tapa toisiamme, vaikka se olisi niin helppoa? Mitkä syyt ovat johtaneet tällaiseen kehitykseen? Miten voisimme edelleen edesauttaa tätä kehitystä?

Ovatko aseistetut vartijat saaneet meidät tällaisiksi? Vai kenties turvatarkastukset, listat epäillyistä, kamerat, sormenjälkitestit ja todennäköisten terroristien profiloimiset? Vai kovien rangaistustenko pelossa me jätämme satuttamatta toisiamme?

Ylimitoitettujen, pelon ja vihan ilmapiiriä lietsovien turvatoimien ja rajoitusten sijaan resursseja tulisi siirtää terrorismin syiden kitkemiseen. Seuraavat kolme asiaa tulevat ensimmäisenä mieleen.

Rikkaiden ja köyhien valtioiden välistä kuilua loivennettava. Ostovoimapariteetilla mitattuna Luxenburgin bruttokansantuote per henkilö on 64 000 dollaria, Yhdysvaltain 39 000 ja Suomen 29 000 dollaria. Sambiassa vastaava luku on 870, Somaliassa 600 ja Itä-Timorissa 400. Miltä tuntuisi asua Suomessa, jossa olisi vastaavanlaisia tuloeroja, ja jossa rikkaiden veroprosentti olisi heidän itsensä päätettävissä, mutta valtion suositus olisi 0.7%?

(Lisäys 6.9.2009: oikeampi vertailuluku olisi 2%, sillä se on kehitysyhteistyön osuus valtion menoista.)

Maahanmuuttoa Eurooppaan ja Suomeen on helpotettava. Se lisää kulttuurien välistä vuoropuhelua kaikilla tasoilla, mikä on ainoa pysyvä keino sotien ja terrorismin vähentämiseksi tässä maailmassa.

Siirtolaisten syrjäytymistä estettävä tukemalla aktiivisesti maahanmuuttajien kulttuuria. Äidinkielen ja oman kulttuuritaustan opetus on avainasemassa yksilön terveen identiteetin kasvussa. Se, jolla on voimakas ja terve itsetunto ei koe asemaansa uhatuksi eikä siksi koe tarvetta vihata muita. Tämä pätee yhtä lailla islamisteihin kuin rasisteihinkin, Suomessa ja ulkomailla, niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla.

spacer

3 comments on “Pari sanaa terrorismin torjunnasta

  1. Joopa joo

    Sallisit siis maahanmuuttajien oman nationalismin, mutta et kantaväestölle?

    Olisi kiva jos esittäisit jotain konkreettisia todisteita maahanmuuttajien nationalismin opetuksen suhteista syrjääntymiseen. Ghettoutuminen ja sen lisäksi monien maahanmuuttajien huomattavasti länsimaisista liberaaleista arvoista poikkeavat kansalliset tavat eivät sovi yhteen. Voisin väittää, että kyseistä porukkaa pitää opettaa ennemminkin elämään maassa maan tavalla ja arvoilla, että syrjäytyminen saataisiin pysäytettyä.

    Maahanmuuttajien terrorismia ja sotia ei ehkäisi sitten miltään kannalta ajateltuna ihmiskauppiaden tänne kiikuttamat turvapaikkashoppailijat.

    Työperäiselle maahanmuutolle ei ole esteitä nytkään, ovet ovat auki EU:n köyhälistölle. Työperäisesti maahanmuuttaneet eivät myöskään aiheuta ongelmia, tekevät nöyrästi työnsä ja elävät nuhteetonta elämää.

    Kannattaa myös pitää mielessä nämä puska- ja joukkoraiskausten muodossa suoritetut, yhä absoluuttisesti ja suhteellisesti lisääntyvät eri kulttuurien väliset vuoropuhuttelut.

  2. hmmm

    Vai, että tulisi maahanmuuttoa helpottaa. Eikö mielestäsi eurooppalainen kulttuuri ole suojelun arvoinen? Miten luulet esim. saksalaisen kulttuurin käyvän, kun on arvioitu, että vuonna 2020 noin 75% syntyneistä on muslimeita?

    Voisit muuten antaa esimerkkejä paikoista, jossa nykyisenlainen maahanmuutto (suuria määriä, tietyistä paikoista) on onnistunut. Aivan, niitä ei ole. Ja Euroopassa on kyllä kovasti yritetty tätä “aktiivista tukemista”. Tällaisella lähestymisellä eurooppalaiset joutuvat sopeutumaan maahanmuuttajiin ja heidän tapoihinsa, ei toisin päin. Hullunkurista. Esimerkiksi Saksassa ja Englannissa on jo esimerkkejä sharia-lain rantautumisesta Eurooppaan. Myös muunlaisia merkkejä on ilmassa:

    http://www.aftenposten.no/english/local/article190268.ece

    http://www.brusselsjournal.com/node/1937

    Halutaanko tällaista kulttuuria tukea?

    Kehitysavun nostossa voin olla mukana, jos voidaan olla varmoja, että rahat käytetään järkevästi. Toisaalta joku afrikkalainen (lähde puuttuu tällä kertaa, sori) talousihminen on todennut, että kehitysapu pitäisi lakkauttaa kestävän kehityksen sallimiseksi.

  3. timo

    “Sallisit siis maahanmuuttajien oman nationalismin, mutta et kantaväestölle?”

    Sivistyssanakirja määrittelee nationalismin kolmella tavalla. Ensimmäisen määritelmän mukaan kyse on kansallismielisyydestä, oman kansan ja kulttuurin arvostuksesta. Toisen määritelmän mukaan termi viittaa poliittiseen aatteeseen, jolla pyritään itsenäistymiseen ja kolmannen mukaan nationalismi on suvaitsematonta kansallisuuskiihkoa ja käsitystä oman kansan ylivertaisuudesta.

    Ensimmäisen määritelmän mukaisen nationalismin hyväksyn kaikille maailman ihmiseille, ja kuten jutustani käy ilmi, toivoisin sen nousua niin suomalaisten kuin maahanmuuttajienkin keskuudessa. Se, joka tuntee omat juurensa ja arvostaa omaa kulttuuriaan ja itseään, ei koe ulkopuolisia uhaksi, ja pystyy elämään sovussa myös toisten kansojen kanssa, asuivat he sitten valtionrajojen sisä- tai ulkopuolella.

    Viimeistä määritelmää en hyväksy missään olosuhteissa kenellekään. Katson suvaitsemattoman kansalliskiihkon olevan yksi suurimmista syistä maailman kärsimyksiin. Mitä syrjäisemi, kurjempi ja eristyneempi maailmankolkka, mitä kouluttamattomampi, kiusatumpi ja tynnyrissä eläneempi yksilö, sitä suurempi tarve uhota, että hän ja hänen kansansa on parempi kuin naapurinsa.

Leave a reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.