Ihmiskunnan uskonto I

Zarathustra.jpg
Profeetta Zarathustra (vasemmalla) Raffaello Sanzion kuvittamana vuodelta 1509.

Nyt kun kerran Tagorelta otin lainauksen, niin miksi en ottaisi pari lisää. Yksi Ihmiskunnan uskonto -kirjan parhaita anteja oli tutustuminen Zarathustraan, jota käsitellään kirjan kappaleessa nimeltä Profeetta. Wikipedia sanoo Zarathustrasta seuraavaa:

Zarathustra (Zaraθuštra, monissa kielissä myös Zoroaster kreikankielisen version mukaan Ζωροάστρης) oli (itä)iranilainen profeetta ja zarathustralaisuuden perustaja. Uskonnon vaikutus korostui Akemenidien (648 eaa.–330 eaa.) hallitsijasuvun aikana. Spenta Zarathustra on Jeesus nasaretilaisen kaltainen puolimyyttinen hahmo. Häntä pidetään historiallisena henkilönä, mutta arviot siitä, milloin hän on elänyt vaihtelevat suuresti. Tutkijat ajoittavat Zarathustran elämän vuosien 1000–600 eaa. välille. Zarathustra näki itsensä uskonnon uudistajana ja kritisoi muinaispersialaista mazdalaista uskontoa. Tradition mukaan papisto tappoi Zarathustran. Näin hänestä tuli julistamansa uskonnon ensimmäinen marttyyri.

Tagoren mukaan uskonnonharjoittamisemme kehitys on kulkenut ulkonaisesta ja maagisesta kohti moraalista ja henkistä merkitsevyyttä. Zarathustra oli ensimmäinen tuntemamme ihminen, joka antoi uskonnolle nimenomaisesti moraalisen luonteen ja suuntautumisen. Hän saarnasi yksijumalaista oppia, joka antoi täydellisyyden ihanteeksi korotetulle hyvyydelle ikuisen todellisuusperustan. Hän osoitti ihmiselle tien moraalisen valinnan vapauteen, vapautumiseen mielettömien käskyjen sokeasta tottelemisesta ja vapautumiseen temppelien moninaisuudesta, joka houkuttelee jumalanpalveluksemme pois todellisen hurskauden tietoisesta koruttomuudesta.

Vaikka Zarathustran sanoma “valaisi Ihmisen mielet kuin pimeyteen syttyvä valo” lähes kolmetuhatta vuotta sitten, eivät hänen ajatuksensa, kirjoittaa Tagore, ole vieläkään tunkeutuneet ihmiskunnan kaikkiin hämäriin loukkoihin.

“Näemme yhä ympärillämme ihmisiä, jotka ansioitumisen toivossa kukevat pelkokkaasti sokean muotouskonnolllisuuden polkua, muotouskonnollisuuden, jolla ei ole ihmismielessä elävää moraalista alkulähdettä. Tämä saa meidät ymmärtämään Zarathustran suuruuuden. Vaika häntä ympäröivät ihmiset, jotka uskoivat maagisiin riitteihin, hän julisti noina järjettömyyden pimeinä aikoina, että uskonnon totuus perustuu sen moraaliseen merkitykseen, ei ulkonaisiin tapoihin, joiden arvo on kuvittelua; että sen arvo sisältyy sen kykyyn tukea ihmistä elämässä, joka on hyviä ajatuksia, hyviä sanoja ja hyviä tekoja.”

Tuntemistamme uskontojen perustajista Zarathustra oli ensimmäinen, joka osoitti sanansa koko ihmiskunnalle, paikallisesta tai ajallisesta etäisyydestä piittaamatta.

“Niin kauan kuin ihminen pitää Jumalaansa suosionosoitusten antajana vain niille tämän palvojille, jotka hallitsevat Hänen suosionsa hankkimisen salaisuuden, hän yrittää pitää Hänet vain omien toiveittensa tai heimonsa toiveitten tyydyttäjänä. Mutta heti kun Jumalan moraalinen olemus, toisin sanottuna hänen inhimillisyytensä, on havaittu ja ihminen tajuaa jumalallisen minuutensa omassa uskonnossaan, hänen Jumalansa ei ole enää ulkopuolinen, jota pitää lepytellä tietyn myönnytyksen saamiseksi. Tietoisuus Jumalasta ylittää kansanryhmien rajat ja kokoaa kaikki ihmiset yhteen henkisen yhteyden piiriin. Zarathustra oli ensimmäinen profeetta, joka vapautti uskonnon heimon Jumalan, valitun kansan Jumalan ahtaista rajoista ja avasi sen universaaliselle Ihmiselle. Tämä on suuri tapahtuma uskonnon historiassa.”

Rabindranath Tagore lopettaa Profeetta -kappaleensa sanoihin, jotka ovat yhtä totta niin Zarathustran, Tagoren kuin meidänkin aikana.

“Aineellisen ominaisuuden maailmassa ihmiset ovat mustasukkaisen ylpeitä omistuksistaan ja erikoisoikeuksistaan. Valitettavasti on riidanhaluisia ihmisiä, jotka tuovat tuon hankitusta omaisuudesta ylpeilemisen, lahkolaisuuden maailmanmielisyyden, henkisen totuudenkin alueelle. Voisiko kiinalainen järjellisesti vaatia omistusoikeutta aurinkoon, koska hän voi todistaa sen nousevan aikaisemmin hänen maassaan?

Minä omasta puolestani olen ylpeä aina voidessani havaita, että maailman parhaat voimat ovat perusasioista yhtä mieltä. Niiden tehtävä on saada aikaan yhteyttä ja taivutella pienet olemaan pörhistelemättä itseään piikkipensaiden tavoin ylpeillessään erimielisyyksiensä pienen pienistä yksityiskohdista, joilloin ne vain satuttavat toisiaan.”

ihmiskunnan_uskonto.jpg

Kirjan nimi: Ihmiskunnan uskonto
Tekijä: Tagore Rabindranath
Kustantaja: Biokustannus
Sivumäärä: 121

spacer

3 comments on “Ihmiskunnan uskonto I

  1. pönttö

    Törmäsin ihan “sattumalta” tänne, ja huomasin että tässäpä fiksu ja aikaansaava ihminen. Täytyy palata vielä lueskelemaan, oikein valaisevaa tekstiä. Kyllä mä varmaan ostaisin sun kirjan. Jos et saa “oikeasti” julkaistua, niin laita ihmeessä nettijulkaisuna jonnekkin, kyllä nämä ajatukset kannattaa jakaa ja toivottavasti saavat huomiota osakseen (missä muodossa sitten ilmestyvätkään), ja sinä tunnustusta tärkeälle työllesi.

  2. pönttö

    siis tarkotin sun juttuja yleensäkin, ettet luule et sekoitin vaan noihin lainauksiin ;)

  3. timo

    Kiitos. Netti, ja sen mahdollistama nettujulkaiseminen, on parasta mitä kirjoittajille on tapahtunut sitten tekstinkäsittelyohjelmien keksimisen. Mikäs tässä kirjoittaessa, julkaistessa ja palautetta kuullessa. Ei tarvita rahaa, onnea, aikaisempaa näyttöä eikä suhteita, vaan pääsee laittamaan tekstinsä kaiken kansan nähtäville realiajassa ja ilmaiseksi.

Leave a reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.