Martin Luther King Jr (1929-1968)

MLK_500px
Martin Luther King Jr vaimonsa Coretta Scott Kingin kanssa vuonna 1964. Kuva (pd): Herman Hiller / New York World-Telegram & Sun.

Vaikka Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistuksessa julistettiin jo vuonna 1776, että jokainen on syntynyt vapaaksi ja tasa-arvoiseksi, ja vaikka orjuus oli kielletty jo heti sisällissodan jälkeen 1865, silti etelävaltioissa olettiin 1950 -luvulla yhä rotuerottelun aikakautta.

Tummaihoisilla ei ollut äänestysoikeutta eikä pääsyä motelleihin eikä huvipuistoihin. Heillä oli eri koulut, ravintolat, kahvilat ja vessat kuin valkoisilla. He istuivat eri paikoissa busseissa, ja tummaihoisia miehiä kutsuttiin aina pojiksi, mutta vaimoja ja äitejä ei koskaan rouviksi. Kaupungit olivat täynnä nöyryyttäviä “valkoisille” ja “värillisille” -kylttejä.

King syntyi vuonna 1929 Atlantassa, Georgian osavaltiossa ja eli onnellisen lapsuuden perheen ja ystävien ympäröimänä. Hän törmäsi rotuerottelun tedellisuuteen vasta suhteellisen myöhäisessä lapsuudessa, ja tämän vääryyden korjaamisesta muodostui hänelle elämäntehtävä. Hän opiskeli babtistipastoriksi ja filosofian tohtoriksi. Jeesuksen, Thoreaun ja Gandhin oppeja seuraten hän otti taktiikakseen väkivallattoman vastarinnan.

King johti vuoden 1955 Montgomeryn bussiboikottia, joka sai alkunsa kun Rosa Parks kieltäytyi luovuttamasta paikkaansa valkoihoiselle miehelle. Yli vuoden kestänyt bussiboikotti päättyi Yhdysvaltain korkeimman oikeuden päätökseen, jonka mukaan rotuerottelu busseissa oli Yhdysvaltain perustuslain vastaista.

Kampanjan aikana Kingin asunnon kuistilla räjäytettiin pommi. Kukaan ei loukkaantunut, mutta Kingillä oli täysi työ pitää kannattajansa rauhallisina ja vakuuttuneena siitä, että rotuerottelun vastaista ihmisoikeustaistelua täytyy jatkaa väkivallattomasti. Hän korosti väkivallattoman kamppailun perusajatusta, jonka mukaan on väärin käyttää epämoraalisia keinoja moraalisten päämäärien saavuttamiseksi.

Toisin kuin Gandhi, Martin Luther King Jr edusti koko ihmisoikeustaistelunsa ajan vähemmistöä, joten näkökulmasta katsottuna hänen tehtävänsä oli vielä vaikeampi kuin Gandhilla. King piti erityisen tärkeänä väkivallattomuuskampanjoiden tarkkaa suunnittelua, osanottajien valmentautumista ja harjoittelua ja hyvin organisoitua, kurinalaista toteutusta.

Eräässä hänen lukuisista kampanjoissaan hän organisoi opiskelijajoukon, jolta hän vaati ehtottoman kohteliasta käytöstä ja moitteetonta pukeutumista. Opiskelijat jaettiin kolmeen noin kymmenen hengen ryhmään, joista ensimmäinen meni sisään kahvilaan, jonne tummaihoisilta oli pääsy kielletty.

Ryhmälle ei suostuttu tarjoilemaan, vaan ravintoloitsija soitti poliisin hakemaan heidät pois. Poliisien saavuttua paikalla lainrikkojat ohjattiin poliisiautoihin ja vietiin asemalle kuulusteltavaksi. Heti kun poliisiautojen takavalot loittonivat, Kingin ryhmä numero kaksi astui kahvilaan sisään, jolloin sama absurdi näytelmä toistui, vain tehdäkseen tilaa kolmannelle ryhmälle.

Kingin tavoitteena oli tuoda epäatasa-arvoinen laki kahvilanpitäjien, kahvilan asiakkaiden ja lehdistön kautta suuren yleisön tietoisuuteen. Kyse oli piilossa olevasta väkivallasta, sillä kahtia jaettu yhteiskunta toimi päällisin puolin rauhallisesti ja ongelmattomasti, niin kauan kuin kaikki osapuolet toimivat lakeja noudattaen.

Moraalittomien lakien noudattamatta jättäminen sen sijaan asettaa parhaimmillaan koko järjestelmän naurunalaiseksi: poliisiasema on toimintakyvytön, koska putkat ja kuulustelutilat ovat täynnä pukuihin sonnistautuneita, kohteliaasti käyttäytyviä opiskelijanuorukaisia, joiden ainoa rikos oli kahvin tilaaminen.

Martin Luther King Jr tiesi että rotuerottelun poistaminen – ja ihmiskunnan kehitys yli päätään – vaati ennen kaikkea “hyvien” ihmisten herättämistä siitä erheellisestä tulkinnasta, että aika väistämättä parantaa kaikki haavat. Muutos ei tapahdu jos sitä ei kukaan tee. “Hyvien ihmisten hiljaisuus on ihmiskunnan suurin tragedia.”

Ohessa videoklippi Martin Luther King Jr’n viimeiseksi jääneestä, suorastaan profeetallisesta puheesta. Seuraavana päivänä King ammuttiin hostellinsa edustalla, vain 39-vuotiaana.

Kirjoitus on osa Eheyttävä konfliktinratkaisu -luentoa. Lähteet: Martin Luther King Jr: Kirje Birminghamin vanlikalasta (kirjasta Väänänen, Jouko: Rauhaa, peace -pasifismin klassikoita 2009), Frady, Marshall: Martin Luther King, Jr – A Life. Penguing Book 2002 sekä Wikipedia.



Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.