Kertomuksia rohkeudesta

Miten kansainvälisen yhteisön tulisi reagoida silloin, kun yksittäinen valtio rikkoo räikeästi ihmisoikeuksia tai kansainvälistä oikeutta? Kuten nyt esimerkiksi Etelä-Afrikka harjoittaessaan apartheidia 1948-1991, Irak hyökätessään Kuwaitiin 1990, Yhdysvallat hyökätessään Irakiin 2003, Venäjä hyökätessään Ukrainaan ja Talebanien hallitsema Afganistan naisten oikeuksia polkiessaan.  Tulisiko muun maailman asettaa tällainen valtio kauppasaartoon? Eristää heidät kansainvälisestä kanssakäymisestä niin politiikan, talouden, kulttuurin kuin urheilunkin saralla?  Vai tulisiko sääntöjä rikkova valtio pakottaa ruotuun sotilaallisesti? Ensin uhkaamalla, ja jos tulosta ei ala kuulua, uhkaukset toteuttamalla eli pommittamalla ja mahdollisesti miehittämällä ja hallinto vaihtamalla.  Vai onko kenties suostuttelu se oikea […]

Maailman nykyinen ydinasejärjestys on uskomattoman epäjohdonmukainen, kohtuuttoman epäoikeudenmukainen ja pelottavan vaarallinen, käy ilmi rauhantutkija Tarja Cronbergin viime vuonna julkaistusta kirjasta Renegotiating the Nuclear Order: A Sociological Approach.   Ydinsulkusopimus “Ei ole toisia kansainvälistä sopimuksia jossa annetaan oikeutus joillekin maille pitää se, mikä kielletään toisilta,” toteaa Cronberg uusimmassa Rauhacast-podcastissa viitaten 1960-luvulla neuvoteltuun ja vuonna 1970 voimaan astuneeseen ydinsulkusopimukseen. Ydinsulkusopimuksessa viidelle maalle – Yhdysvalloille, Neuvostoliitolle, Iso-Britannialle, Ranskalle ja Kiinalle – annettiin oikeus ydinaseisiin, samalla kun se kiellettiin kaikilta muilta sopimuksen osapuolilta. Cronbergin tutkimusten mukaan ratkaistuun ei päädytty neuvottelemalla, vaan sanelemalla. Yllä mainitut ydinasevaltiot […]

On 5th of November 1941, at the warfront of Suomussalmi, citizen Arndt Pekurinen was executed. According to his believs shooting a person was always and in every situation wrong. Before the execution he was sentenced to prison four times: first for four, then six, then then for nine and finally, after the Winter War started, for two years. The reason for the prison sentences was that he refused to fulfill his military service and to participate in the war. ”I am ready to serve my country in a useful way” […]

Julkaistu Antimilitaristi-lehdessä 7.4.2022. Useiden vuosikymmenten ajan suomalainen rauhanliike on vastustanut Suomen NATO-jäsenyyttä, kannattanut asevientirajoituksia sotaa käyviin maihin ja tukenut aseistakieltäytymistä meillä ja muualla. Venäjän hyökättyä torstaina 24.2.22 aseellisesti Ukrainaan Suomen kansan enemmistö kääntyi ensimmäistä kertaa NATO-jäsenyyden puolelle, sekä hallituksen että opposition enemmistö kannatti aseiden antamista sotaa käyvään maahan, ja sosiaalisessa mediassa lukuisat entiset aseistakieltäytyjät ilmoittivat muuttaneensa mielensä ja olevansa nyt valmiita puolustamaan isänmaataan tarvittaessa aseellisesti. Onko rauhanliike siis entistäkin ahtaammalla militarismin pusertaessa sitä sekä Venäjältä että Suomesta? Näinkin asian voi toki nähdä. Toisaalta rauhanliike on näinä päivinä saanut poikkeuksellisen paljon […]

Argumentteja orjakaupan puolesta ja vastaanKun Iso-Britannian parlementin jäsen William Wilberforce (kuvassa) johti vuosina 1787-1807 parlamentin orjuudenvastaista taistelua ajaen läpi orjakauppaa Brittiläisen imperiumin alueella kieltävää lakia, hänen ja hänen liittolaistensa työtä jarrutettiin kaksi vuosikymmentä ennen kaikkea kolmella argumentilla. Monet lakialoitteen vastustajista myönsivät Wilberforcen olevan oikeassa siinä, että orjuus on ikävä asia, mutta he muistuttivat, että orjuutta on aina ollut ja tulee aina olemaan. Toinen argumentti oli taloudellinen. Orjakaupan merkitys Brittiläisen imperiumin taloudelle oli keskeinen, joten lain läpimeno tulisi tavattoman kalliiksi koko yhteiskunnalle. Kolmannekseen he argumentoivat, että orjakaupan kieltäminen Britannian imperiumin alueella […]

Äimistys uusiin hävittäjiin varatun rahasumman pökerryttävästä suuruudesta. Se jäi päällimmäiseksi mieleeni haastateltuani kansanedustaja Kimmo Kiljusta Hornet-hävittäjät korvaavasta HX-hankkeesta.  Miljoonan ja miljardin välillä on tuhatkertainen ero, muistuttaa Kiljunen, mutta ainakaan euroissa ajateltuna asia ei meinaa upota tajuntaan. Suhteuttamista saattaa helpottaa, jos eurojen sijaan puhummekin aikayksiköistä: siinä missä miljoona sekuntia on noin yksitoista vuorokautta, miljardi sekuntia tarkoittaa 31,5 vuotta. HX-hankkeessa ei puhuta vain miljardeista, vaan kymmenistä miljardeista. Eduskunta on tämän vuoden budjettia laatiessaan myöntänyt ostolle kymmenen miljardia, ja luvannut ylläpito- ja käyttökustannuksille kymmenen prosenttia tulevien vuosien puolustusbudjetista, mikä nykybudjetilla nostaisi hankkeen kokonaishinnaksi arviolta 20 […]

Viimeisimmässä Rauhacast-podcastissa haastattelin Tampereen yliopiston filosofian professori Arto Laitista tekoälyn uhista ja mahdollisuuksista. Ennen haastattelua kuuntelimme Spotifysta tekoälyn luomaa klassista musiikkia. Tämä Johann Sebastian Bachin tyyliä jäljittelevä musiikki (Invention nro 2, kuunneltavissa alla olevasta klipistä) läpäisi meille “säveltäjien Turingin testin”, eli emme olisi tunnistaneet kappaletta tekoälyn tekemäksi, jos emme olisi tienneet asiasta etukäteen.  Myös se, että näkee poliitikon puhuvan tutulla äänellään ja maneereillaan, ei enää ole vedenpitävä todiste tapahtuneesta. Asian voi käydä todentamassa katsomalla YouTubesta BBC:n luoman alla olevan videon. Kaliforniassa tehdyt testiajot taas todistavat, että tekoäly pystyy myös ajamaan […]

Tämän linkin takaa pääsee katsomaan kirjailijahaastattelua, jonka teemana on kirjani Väkivallattomuuden voima – kertomuksia rohkeudesta. Haastattelijani Noora Lintukangas oli lukenut kirjan erinomaisen tarkasti ja hänellä oli paljon hyviä näkökulmia ja kysymyksiä kirjaan liittyen. Keskustelimme mm. väkivallattomuus-, pasifismi-, ahimsa- ja satyagraha -käsitteistä, väkivallttomuuden voiman potentiaalista, Afganistanin tilanteesta ja paljon muusta. Lämmin kiitos kaikille tilaisuuden järjestäjille, erityisesti Nooralle, Loviisan kulttuuri- ja ympäristöliikkeelle, Loviisan kirjastolle ja Kino Marilynille!

Loviisan kirjakahvilassa 18.9. klo 12.00, Paikkana Kino Marilyn, tilaisuus on suomenkielinen. Haastattelijana Noora Lintukangas. Tilaisuus striimataan ja on katsottavissa netissä jälkikäteen. Mutta kahvia ei striimillä voi ostaa, joten tervetuloa paikanpäälle!

Keväällä 2020 keskustelin Rauhanaseman kirjastossa Juho Matinlaurin kanssa väkivallattomuuden voimasta.

Toisin kuin kuuluisa sanonta väittää, sodassa ja rakkaudessa kaikki ei ole sallittua. Sodallakin on sääntönsä, tarkastelipa asiaa sitten juridisesti tai moraalisesti, korosti haastateltavani, Suomen Punaisen Ristin oikeudellinen neuvonantaja Jani Leino Rauhacastin autonomisia asejärjestelmiä käsittelevässä jaksossa. “Monelle ehkä ei ole tuttua se, että Punaisen Ristin yksi keskeisimpiä tehtäviä on olla mukana kehittämässä kansainvälisiä sodan oikeussääntöjä, joita monesti kutsutaan humanitaariseksi oikeudeksi. Ne eivät liity pelkästään ihmisten auttamiseen sodan keskellä, vaan myös siihen, miten taistelijat saavat toisiaan tappaa ja muun muassa niihin sääntöihin, jotka säätelevät aseita ja niiden käyttöä”, Leino kertoi. Leino ja […]

Aseistakieltäytyjä, autonkuljettaja, aviomies ja kahden lapsen isä Arndt Pekurisen teloituksesta tulee tänä vuonna kuluneeksi 80 vuotta. Pekurisen tarina on parhaillaan esillä Mikkeliin hiljattain avatussa Sodan ja rauhan keskus Muistissa, ja minulla oli suuri kunnia olla mukana teoksen luomistyössä. Teoksen tuottaneen Kroma Productionsin sivuilla kerrotaan teoksesta mm. seuraavasti: “Arndt Pekurinen on draamadokumentti, joka kertoo suomalaisen pasifistin Arndt Pekurisen (1905-1941) elämästä ja kohtalosta. Pekurinen oli aseistakieltäytyjä, joka ei luopunut aatteestaan, vaan kuoli sen vuoksi. Arndt Pekurisen tarina kerrotaan audiovisuaalisen multimedian keinoin. Draamadokumentti on toteutettu installaation muotoon. Installaatio koostuu viidestä huoneesta, joissa jokaisessa […]

Elokapinan haastattelusarjassa “Rethinking” ajatellaan asiat rohkeasti uusiksi. Aikamme kriisejä katsotaan uusin silmin, jotta yhteiskuntamme voi reagoida niihin tavalla, joka turvaa elämän edellytykset luonnolle ja ihmisille myös tulevaisuudessa. Sarjan viidennessä jaksossa sosiologi ja tietokirjailija Timo Virtala puhuu väkivallattomuudesta, väkivallattomasta toiminnasta, näiden historiasta, väkivallasta yhteiskunnassamme ja Elokapinasta. Väkivallattomuus on paljon enemmän kuin väkivallan puutetta: se on periaate, joka läpäisee toiminnan kokonaisvaltaisesti. Haastattelijana Pauli Putkiranta.

Kuuntele jakso SoundCloudissa, Spotifyssa tai Apple Podcastsissa. Tällä kertaa Rauhacastissa Timo Virtalan haastateletavana on Kirkon Ulkomaanavun erityisedustaja ja Suomen Kristillisen Rauhanliikkeen puheenjohtaja Jussi Ojala. Eritreassa vuosina 2016-2017 asunut Ojala on syvästi huolissaan Etiopian pohjoisosassa sijaitsevan Tigrayn osavaltion ja Etiopian liittovaltion yhteenotoista. Puheenaiheina ovat myös Etiopian naapurimaan Eritrean ihmisoikeustilanne ja EU:n rooli Afrikan sarven alueella. Taistelut Etiopian pohjoisosassa alkoivat marraskuun alussa. Sen jälkeen iskuja on tehty paitsi Tigrayn ja Amharan osavaltioihin, myös naapurivaltio Eritrean puolelle. Kuolonuhreja on vähintään satoja. Kymmeniä tuhansia ihmisiä on paennut naapurimaa Sudanin puolelle. Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan […]

Kuuntele jakso SoundCloudissa, Spotifyssa tai Apple Podcastsissa. Millaisista palikoista etninen, valtiollinen tai valtionrajat ylittävä yhteenkuuluvaisuudentunne on rakennettu? Tarvitaanko kansainväliseen solidaarisuuteen marsilaisten hyökkäys, vai riittäisikö yksi pandemia? Muun muassa näitä kysymyksiä käsittelee Rauhacastin toimittaja Timo Virtala vieraansa, dosentti Risto Marjomaan kanssa. Kuuntele lisää podcastista! Rauhaa ryhmäidentiteeteillä? Meneillään oleva pandemia, ilmastonmuutos, kuudes joukkosukupuutto ja ydinaseet ovat kansainvälisiä kriisejä, joihin on vain kansainvälisiä ratkaisuja. Yksikään kansakunta ei pysty niitä yksin ratkaisemaan. Ollakseen todellinen patriootti, välittääkseen aidosti omista kansalaisistaan, jokaisen valtionjohtajan on näiden ongemien edessä käännettävä katseensa kansainväliseen yhteistyöhön, oltava valmis kuuntelemaan, tekemään yhteistyötä […]